Lue keskustelun säännöt.
MIKSI et voi miettiä sitä lahjansaajaa?
03.12.2014 |
Miksi ostat lahjoja vain periaatteella kunhan nyt joku lahja on? Minulle tulee enemmän paha kuin hyvä mieli kun saa lahjan josta näkee, että siinä ei ole mietitty yhtään minua ja minun persoonaani tai kiinnostuksen kohteita.
Olenko ainoa, joka olisi mieluiten ilman lahjoja kuin ottaisi vastaan joka vuosi sukkia ja suklaata (jota en syö?)
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myy nuo kirpparilla ja osta joku mieleinen juttu tilalle.
Mua ärsyttää nää ihmiset, jotka tökkää saman lahjan joka vuosi (esim. Pandan julakonvehti) Vois nyt vähän käyttää mielikuvitusta ja ostaa vaikka sitten herkkukaupasta jotain erikoissuklaata.
Lahjattoman joulun toive on minulle jo niin itsestään selvä, etten aina muista edes esittää sitä ääneen. Aatonaattona olen usein kauhistunut, että jotain nimellistä täytyy vanhemmille varmaan kuitenkin hankkia, kun he kuitenkin antavat minulle jotain. Siinä sitten päädytään noihin Budapesteihin ja aikakauslehtiin.
Harmillista, että lahjojen antaminen ja saaminen on jouluna niin defaultti aikuisillekin, että siitä poikkeamiseen on monen vaikea suhtautua. En ymmärrä, miksi lahjoista pitämättömälle täytyy väen vängällä tunkea jotain, vaikka tietää ettei toinen arvosta eikä pahastuisi ilman jäämisestä.
Paras lahja olisi tulla tänne ja viedä kaikki tarpeeton tavara pyörimästä nurkissa.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:40"]
Onko vaikea kertoa niille lahjojen ostajille jo etukäteen, että eivät ostaisi sinulle lahjaksi suklaata, koska se menee roskikseen. Ihan suoraan ja kiertelemättä. Useimmilla äly kuitenkin riittää tämän tajuamiseen.
[/quote]
Kerroin, että olen sanonut joka vuosi ihan tosissani. Ja silti niitä tulee. Miksi minun toivettani ei tarvitse kunnioittaa? :(
Ap
[/quote]
Tämäpä tässä on se pointti. Ihmiset sanovat "Ai jaa, no pitää keksiä sitten jotain muuta", ja ostavat taas seuraavana jouluna sen suklaarasian tai tekevät sukat.
Itselläni on vieläpä niinkin hauska pointti tässä, että olen sekä laktoosi-intolerantikko (kyllä, ihan testein todettu) ja allerginen kaakaolle. Silti saan suklaata lahjaksi joka ikinen joulu. Ja arvatkaa huvikseen olenko sanonut että ei, älkää ostako sitä minulle kun minä sitä en voi syödä, eikä kukaan muukaan tässä perheessä sitä syö (oikeasti, ei edes lapset. maistoivat, mutta eivät tykänneet)
Hauskaa tässä on se, että nämä suklaan ostajat muistavat tuon kyllä arkena. Aivan kuin se allergia häviäisi jouluksi pois...
Anteeksi nyt vain, jos loukkaan jotakuta kun sanon tämän, mutta ei sellainen lahja osoita välittämistä, jos se ostetaan "no kunhan nyt jotain keksin"-periaatteella. Aivan kuin suhde minuun olisi jokin välttämätön paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:06"]Olen sanonut joka joulu, ystävällisesti ja toistanut itseäni, että en tarvitse lahjoja. Että en halua lahjoja! Ja ei, en mökötä muiden nähden. Kiitän ja annan eteenpäin (tai heitän roskiin) eikä lahjanantaja sitä tiedä. Olen sanonut, etten syö suklaata, mutta se on joidenkin mielestä käsittämätöntä. En tarvitse koriste-esineitä, en kukkia, en mitään. Leikkokukat on kauniita, niitä ostelen usein meille kotiin ja tässä ne nököttää keskellä pöytää, ei voi olla ihmiset sitä näkemättä. Minä olen saanut purkkaa (en ikinä syö purkkaa), likööriä kun olen ollut raskaana, suklaata vaikka en sitä syö. Olen saanut maljakoita vaikka antaja on tiennyt, että meillä on niitä häiden jäjiltä edelleen liikaa jo kaapissa. Minä en halua MITÄÄN lahjoja. En mitään tavaraa enkä suklaata! Ehkä sitten olen hankala, minua ei ilahduta mitenkään lahja, jolla en tee mitään. [/quote] Amen. Olen yrityänyt opettaa poikaystävää, että ei saa tuoda mulle mitään lahjoja tai tuliaisia. Ei usko, ja sitten parkuu myöhemmin kun mä en tykännyt hänen antamasta suklaapussista tms. Dummkopf. Mullekin tulee paha mieli kun toinen tuhlaa rahaa asiaan, jota en halua.
[/quote]
Oletko sinä se vajukki joka avautui mielipahastaan pitkän kertjun verran. Poikaystävä toi karkkipussin mutta ei ole ostanut ponia.. paskiainen!
Joka kerran kun katse osuu tähän otsikkoon, nousee verenpaine. MIKSI syytät minua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:11"]
Ymmärrän ja en. Itselläkin käy joskus mielessä harmitus, jos saan lahjan joka on kilometrien päässä omasta mausta ja tarpeista, ja tiedän sen olevan kallis, lähinnä koriste-esineet (en itse osta ikinä koriste-esineitä). Yleensä olen kyllä vain kiitollinen lahjoista, ja vaikka kulutusjutut on parhaita (tee, suklaa, kynttilät, sukat yms.) niin kiva on joskus saada esim. astioitakin. Vaikka ne eivät aina ole olleet sellaisia mitä itse olisin valinnut, on se tunnearvo tärkeintä ja aina olen oppinut tykkäämäänkin näistä lahjoista. Kun lahjaa osaa arvostaa, muuttuu se heti kauniimmaksi. :) En yleensä hankkiudu eroon lahjoista, inhoan ihmisiä jotka hymyillen ja kehuen ottavat lahjan vastaan, ja nurkan takana kippaavat roskiin...
[/quote]
Lahjan säilyttäminenkin voi olla hankalaa, jos on jo kaikki paikat täynnä tavaraa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:06"]Olen sanonut joka joulu, ystävällisesti ja toistanut itseäni, että en tarvitse lahjoja. Että en halua lahjoja! Ja ei, en mökötä muiden nähden. Kiitän ja annan eteenpäin (tai heitän roskiin) eikä lahjanantaja sitä tiedä. Olen sanonut, etten syö suklaata, mutta se on joidenkin mielestä käsittämätöntä. En tarvitse koriste-esineitä, en kukkia, en mitään. Leikkokukat on kauniita, niitä ostelen usein meille kotiin ja tässä ne nököttää keskellä pöytää, ei voi olla ihmiset sitä näkemättä. Minä olen saanut purkkaa (en ikinä syö purkkaa), likööriä kun olen ollut raskaana, suklaata vaikka en sitä syö. Olen saanut maljakoita vaikka antaja on tiennyt, että meillä on niitä häiden jäjiltä edelleen liikaa jo kaapissa. Minä en halua MITÄÄN lahjoja. En mitään tavaraa enkä suklaata! Ehkä sitten olen hankala, minua ei ilahduta mitenkään lahja, jolla en tee mitään. [/quote] Amen. Olen yrityänyt opettaa poikaystävää, että ei saa tuoda mulle mitään lahjoja tai tuliaisia. Ei usko, ja sitten parkuu myöhemmin kun mä en tykännyt hänen antamasta suklaapussista tms. Dummkopf. Mullekin tulee paha mieli kun toinen tuhlaa rahaa asiaan, jota en halua.
[/quote]
Oletko sinä se vajukki joka avautui mielipahastaan pitkän kertjun verran. Poikaystävä toi karkkipussin mutta ei ole ostanut ponia.. paskiainen!
[/quote]
Juu poikaystävä on paskiainen.
Eiku mitä ;)
Eikä se tarina mennyt noin. Retardi.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:32"]
No just jotain tommosta yleishyödyllistä kulutustavaraa pitääkin antaa jos ei ole ihan varma saajan mausta/tarpeista! Ilmeisesti joku järkky vaasi/jalkakylpykone/pahkasta veistetty kello olis sitten kivempi?
[/quote]
Olisiko mitään sellainen, että kysytään siltä mahdolliselta lahjottavalta että "Hei. Onko sinulla mitään lahjatoiveita tai asiaa, mitä tarvitsisit?" ei ole vaikeaa. Ja jos vastaus on "Kiitos, mutta en tarvitse mitään", voit hyvillä mielin olla ostamatta mitään. Tai jos ei tämä sinulle kelpaa, niin annat vaikka erityisen kauniin joulukortin.
Yksinkertaista.
Ja nyt kun pääsin vauhtiin, niin mikähän siinä kysymisessä on niin vaikeaa? Te pakkolahjojat täällä narisette että "olkaa kranttuperseet nyt vaan hiljaa, tai sanokaa kunnolla että mitä ette halua", mutta ette samaan aikaan osaa itse avata niitä suitanne ja kysyä niiltä muilta että mitähän he mahtaisivat oikeasti toivoa ja samaan aikaan sitten oikeasti kunnioittaa heidän sanomisiaan, jos se ihminen sanoo ettei tarvitse/halua mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aikuisen ihmisen ole pakko ottaa lahjoja vastaan ja näytellä ilahtunutta vain sen vuoksi, että se toinen aikuinen ihminen saisi tuntea iloa lahjan antamisesta. Mitä helvettiä. Jos olen sanonut, että en halua lahjoja, sen toisen pitää kuulla se.
Olen ottanut sen linjan, että jos on kerrottu, että en halua tavaraa lahjaksi tai en halua mitään synttäri/tupari/joululahjoja ja toinen siitä huolimatta tuo, niin en tunne yhtään huonoa omaatuntoa pannessani lahjat roskiin tai myydessäni ne kirpparilla.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:48"]
Mua ärsyttää nää ihmiset, jotka tökkää saman lahjan joka vuosi (esim. Pandan julakonvehti) Vois nyt vähän käyttää mielikuvitusta ja ostaa vaikka sitten herkkukaupasta jotain erikoissuklaata.
[/quote]
Itse pyrin ostamaan tuliaisiksi ja lahjaksi sellaista mitä ei itse ostaisi ja mikä ei jää hyllyyn kulkemaan. Eli vien aina ylikallista herkkusuklaata tai vasta jauhettua erikoiskahvia tai näyttäviä kukkia joissa hinta kirpaisee. Ei niitä tarvitse ostaa isoja satseja vaan pieni luxuspaketti jonka voi syödä tai se muuten häviää kuvioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:51"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:07"] [quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:06"]Olen sanonut joka joulu, ystävällisesti ja toistanut itseäni, että en tarvitse lahjoja. Että en halua lahjoja! Ja ei, en mökötä muiden nähden. Kiitän ja annan eteenpäin (tai heitän roskiin) eikä lahjanantaja sitä tiedä. Olen sanonut, etten syö suklaata, mutta se on joidenkin mielestä käsittämätöntä. En tarvitse koriste-esineitä, en kukkia, en mitään. Leikkokukat on kauniita, niitä ostelen usein meille kotiin ja tässä ne nököttää keskellä pöytää, ei voi olla ihmiset sitä näkemättä. Minä olen saanut purkkaa (en ikinä syö purkkaa), likööriä kun olen ollut raskaana, suklaata vaikka en sitä syö. Olen saanut maljakoita vaikka antaja on tiennyt, että meillä on niitä häiden jäjiltä edelleen liikaa jo kaapissa. Minä en halua MITÄÄN lahjoja. En mitään tavaraa enkä suklaata! Ehkä sitten olen hankala, minua ei ilahduta mitenkään lahja, jolla en tee mitään. [/quote] Amen. Olen yrityänyt opettaa poikaystävää, että ei saa tuoda mulle mitään lahjoja tai tuliaisia. Ei usko, ja sitten parkuu myöhemmin kun mä en tykännyt hänen antamasta suklaapussista tms. Dummkopf. Mullekin tulee paha mieli kun toinen tuhlaa rahaa asiaan, jota en halua. [/quote] Oletko sinä se vajukki joka avautui mielipahastaan pitkän kertjun verran. Poikaystävä toi karkkipussin mutta ei ole ostanut ponia.. paskiainen! [/quote] Juu poikaystävä on paskiainen. Eiku mitä ;) Eikä se tarina mennyt noin. Retardi.
[/quote]
Heikkolahjainen.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:22"]Samaa ja eri mieltä. Etäisemmiltä saadut epäsopivat lahjat eivät harmita, lähinnä ihmettelen miksi kumminkaimanserkullekin pitää väkisin ostaa joku lahja? Mutta sitten on ne laminlidut BMI-kortit, tai omassa tapauksessa siskon käly joka antaa siskolle joka vuosi joululahjaksi suklaarasian ja siskolla on maitoallergia...
[/quote]
Just näin. Jos saa esim. töiden kautta tai muuten joltain kaukaisemmalta jotain epäsopivaa, se on ihan ok - eihän ne voi tietää, ja tarkoitus on ilahduttavat.
Mutta se, kun saa läheisiltä jotain todella outoa, josta kaikkien pitäisi tietää, etten yhtään välitä enkä halua, se pistää miettimään, mikä on lahjan antamisen tarkoitus?
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:32"]
No just jotain tommosta yleishyödyllistä kulutustavaraa pitääkin antaa jos ei ole ihan varma saajan mausta/tarpeista! Ilmeisesti joku järkky vaasi/jalkakylpykone/pahkasta veistetty kello olis sitten kivempi?
[/quote]
Olisiko mitään sellainen, että kysytään siltä mahdolliselta lahjottavalta että "Hei. Onko sinulla mitään lahjatoiveita tai asiaa, mitä tarvitsisit?" ei ole vaikeaa. Ja jos vastaus on "Kiitos, mutta en tarvitse mitään", voit hyvillä mielin olla ostamatta mitään. Tai jos ei tämä sinulle kelpaa, niin annat vaikka erityisen kauniin joulukortin.
Yksinkertaista.
Ja nyt kun pääsin vauhtiin, niin mikähän siinä kysymisessä on niin vaikeaa? Te pakkolahjojat täällä narisette että "olkaa kranttuperseet nyt vaan hiljaa, tai sanokaa kunnolla että mitä ette halua", mutta ette samaan aikaan osaa itse avata niitä suitanne ja kysyä niiltä muilta että mitähän he mahtaisivat oikeasti toivoa ja samaan aikaan sitten oikeasti kunnioittaa heidän sanomisiaan, jos se ihminen sanoo ettei tarvitse/halua mitään.
[/quote]
Mutta jos nyt puhutaan ihan oikeasta elämästä, jossa ihmiset haluavat muistaa toisiaan joskus ihan ilman ennakkovaroituksia tai -varmisteluja niin kyllä joku suklaa ja sukat on aika pieni rike. Vihaan yli kaiken turhaa roinaa ja sälää, ja minusta on oikeinkin ajattelevaista ostaa jotain käytännöllistä jos haluaa muistaa. Ei voi vaatia, että se vilpittömästi ilahduttamaan pyrkivä sukulaistäti saati mummoparka jaksaisi soitella koko suvun läpi ja kysellä kuka halusi mitä vai halusiko (kukaan ei muuten koskaan halua mitään kysyttäessä) ja sitten vielä shoppailla jokaiselle nämä henkilökohtaiset speshul snowflake- lahjat.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:32"]
No just jotain tommosta yleishyödyllistä kulutustavaraa pitääkin antaa jos ei ole ihan varma saajan mausta/tarpeista! Ilmeisesti joku järkky vaasi/jalkakylpykone/pahkasta veistetty kello olis sitten kivempi?
[/quote]
Olisiko mitään sellainen, että kysytään siltä mahdolliselta lahjottavalta että "Hei. Onko sinulla mitään lahjatoiveita tai asiaa, mitä tarvitsisit?" ei ole vaikeaa. Ja jos vastaus on "Kiitos, mutta en tarvitse mitään", voit hyvillä mielin olla ostamatta mitään. Tai jos ei tämä sinulle kelpaa, niin annat vaikka erityisen kauniin joulukortin.
Yksinkertaista.
Ja nyt kun pääsin vauhtiin, niin mikähän siinä kysymisessä on niin vaikeaa? Te pakkolahjojat täällä narisette että "olkaa kranttuperseet nyt vaan hiljaa, tai sanokaa kunnolla että mitä ette halua", mutta ette samaan aikaan osaa itse avata niitä suitanne ja kysyä niiltä muilta että mitähän he mahtaisivat oikeasti toivoa ja samaan aikaan sitten oikeasti kunnioittaa heidän sanomisiaan, jos se ihminen sanoo ettei tarvitse/halua mitään.
[/quote]
Mutta jos nyt puhutaan ihan oikeasta elämästä, jossa ihmiset haluavat muistaa toisiaan joskus ihan ilman ennakkovaroituksia tai -varmisteluja niin kyllä joku suklaa ja sukat on aika pieni rike. Vihaan yli kaiken turhaa roinaa ja sälää, ja minusta on oikeinkin ajattelevaista ostaa jotain käytännöllistä jos haluaa muistaa. Ei voi vaatia, että se vilpittömästi ilahduttamaan pyrkivä sukulaistäti saati mummoparka jaksaisi soitella koko suvun läpi ja kysellä kuka halusi mitä vai halusiko (kukaan ei muuten koskaan halua mitään kysyttäessä) ja sitten vielä shoppailla jokaiselle nämä henkilökohtaiset speshul snowflake- lahjat.
[/quote]
Ilmeisesti siis elän jossain mielikuvitusmaailmassa, kun ne vilpittömästi ilahduttamaan pyrkivät sukulaistäditkin ovat soittaneet ja kysyneet että onko jotain mitä tarvitsen. Näin on meidän suvuissa toimittu siitä lähtien, kun olen uskon joulupukkiin menettänyt, ja näin toimitaan edelleen. Ja sitä kunnioitetaan, jos toinen sanoo ettei tarvitse mitään. Jopa se "Mummoparka" uskoi, jos sanottiin että ei nyt tarvita mitään. Eikä se edesmennyt mummonikaan pahastanut, jos sanottiin ettei tarvitse ostaa mitään. (ja mitä tuli mummooni ja soitteluun, hän teki sitä ihan mielellään, ainakin niin pitkään kunnes alzheimer vei muistin)
Ja ihanko tosissaan on mielestäsi ok ostaa vaikka tuolle kaakaoallergiselle suklaata lahjaksi? "Hyvää joulua, toivottavasti saat anafylaktisen shokin ja kuolet pois!".
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:40"]
Onko vaikea kertoa niille lahjojen ostajille jo etukäteen, että eivät ostaisi sinulle lahjaksi suklaata, koska se menee roskikseen. Ihan suoraan ja kiertelemättä. Useimmilla äly kuitenkin riittää tämän tajuamiseen.
[/quote]
Sisko on ainakin kertonut useampaankin kertaan olevansa maitoallerginen, silti tulee joka joulu se suklaarasia.
t. 21
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:40"]
Onko vaikea kertoa niille lahjojen ostajille jo etukäteen, että eivät ostaisi sinulle lahjaksi suklaata, koska se menee roskikseen. Ihan suoraan ja kiertelemättä. Useimmilla äly kuitenkin riittää tämän tajuamiseen.
[/quote]
Kerroin, että olen sanonut joka vuosi ihan tosissani. Ja silti niitä tulee. Miksi minun toivettani ei tarvitse kunnioittaa? :(
Ap
No just jotain tommosta yleishyödyllistä kulutustavaraa pitääkin antaa jos ei ole ihan varma saajan mausta/tarpeista! Ilmeisesti joku järkky vaasi/jalkakylpykone/pahkasta veistetty kello olis sitten kivempi?