Nainen: Miksi pidät ex-puolisosi sukunimen?

Jos heillä on ollut se nimi esim. 10 vuotta, niin heidät tunnetaan sillä nimellä jne. Jos on lapsia niin periaatteessa kuuluvat sukuunkin.

Siinähän mietit. Minä pidin kaksoisnimen. Ei ole minun ongelma, mitä ihmiset ajattelee. En varmana maksa itseäni kipeeksi nimenvaihdosta. Enkä halua olla täysin eriniminen kuin lapset.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:01"]

Siinähän mietit. Minä pidin kaksoisnimen. Ei ole minun ongelma, mitä ihmiset ajattelee. En varmana maksa itseäni kipeeksi nimenvaihdosta. Enkä halua olla täysin eriniminen kuin lapset.

[/quote]

Olet eronnut miehestäsi ja näin ollen myös suvusta. Jos itse olisin mies, en haluaisi että exäni pitäisi sukunimeni.

Mies painosti ottamaan oman nimensä. Enää en luovu kiusallani, kun mies on pyytänyt.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:09"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:01"]

Siinähän mietit. Minä pidin kaksoisnimen. Ei ole minun ongelma, mitä ihmiset ajattelee. En varmana maksa itseäni kipeeksi nimenvaihdosta. Enkä halua olla täysin eriniminen kuin lapset.

[/quote]

Olet eronnut miehestäsi ja näin ollen myös suvusta. Jos itse olisin mies, en haluaisi että exäni pitäisi sukunimeni.

[/quote]

Sitähän ei sinulta kysytä. 

Terveisin Toinen miehensä nimen pitänyt.

Naimisiin mennessä miehelle oli kynnyskysymys, että otan hänen sukunimensä. Kun on tullut käyttäneeksi sukunimeä koko aikuisikänsä, ei siitä niin vain luovuta. Ja mieshän nimenomaan halusi minun ottavan hänen sukunimensä. Sittemmin asiasta ei ole ollut puhetta, ja hyvä niin, sillä olisin varmaan sanonut samalla tavalla kuin 6, jos olisi vaatinut minua vaihtamaan sukunimen. 

En ole menossa uusiin naimisiin. Asia ei ole minulle ajankohtainen. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:09"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:01"]

Siinähän mietit. Minä pidin kaksoisnimen. Ei ole minun ongelma, mitä ihmiset ajattelee. En varmana maksa itseäni kipeeksi nimenvaihdosta. Enkä halua olla täysin eriniminen kuin lapset.

[/quote]

Olet eronnut miehestäsi ja näin ollen myös suvusta. Jos itse olisin mies, en haluaisi että exäni pitäisi sukunimeni.

[/quote]

Ei se mies sitä sukunimeä omista, se on naisen ihan oma sukunimi siitä päivästä alkaen kun sen itselleen vaihtoi. Ja jonka saa erotessa vaihtaa tai pitää, ihan miten itse haluaa. Nainen päättää tässä maassa ihan itse omasta sukunimestään.

Miehiä tulee ja menee, mutta lapset pysyy ja minä olen lasteni sukuniminen. Esikoisen sukunimi ekana ja kuopuksen tokana :D

Minä haluan olla samanniminen kuin lapseni.

Oppiarvon ja siihen kuuluvien julkaisujen ja kontaktien vuoksi. Tietenkin on tärkeää, että äidillä on sama sukunimi, kuin lapsilla.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:26"]

Oppiarvon ja siihen kuuluvien julkaisujen ja kontaktien vuoksi. Tietenkin on tärkeää, että äidillä on sama sukunimi, kuin lapsilla.

[/quote]

Eli jos lapsia on vaikka kolmen eri miehen kanssa olet sitten Nieminen-Korhonen-Virtanen ihan vaan lasten vuoksi?

Pidin ex-mieheni sukunimen seuraavista syistä:
- lapsilla sama sukunimi
- olen vaihtanut etunimeni jo kerran, sukunimi vaihtui avioliitossa. En halunnut enempää nimivaihdoksia.
Jos menen naimisiin vielä joskus, otan sitten jonkin muun nimen. Tyttönimeäni tuskin, siitä kasvoin ohi kauan sitten.

On suomenruotsalainen hieno nimi. Oma nimeni tyyliin Lörppönen.

Olen kyllä itsekin ihmetellyt mutta eipä asia minulle kuulu, kukin tyylillään. Ihan rauhassa saa kukin pitää jos haluaa.

Itse päädyin erotessani ratkaisuun että minä ja lapset otimme kokonaan UUDEN sukunimen. Eli emme pitäneet ex mieheni (lasten isän sukunimeä) en myöskään halunnut omaa vanhaa sukunimeäni meille vaan "keksimme" ihan oman. Tämä pääosin vanhemman lapseni halusta vaihtaa sukunimensä. En tiedä sitten miten olisin tehnyt jos lapset olisivat halunneet pitää yhä isänsä sukunimen...vaikea sanoa kun sitä tilannetta ei eteen tullut.

Jotenkin tuntuu, että naiset haluavat pitää kynsin hampain kiinni menneessä, muuta syytä en keksi sille miksi exän sukunimestä pidetään kiinni.

Sukulaiseni on pitänyt exmiehen sukunimen koska "menen varmaan ihan lähikuukausina uusiin naimisiin niin turha sitä siinä välissä vaihtaa" :D ja tuon hän sanoi neljä vuotta sitten kun erosivat! Tämä ex mies meni uusiin naimisiin 3kk eron jälkeen, ehkä nainekin halusi samaa :DD säälittävää kun hänellä edelleen on se nimi! Lapsia on kaksi naista mutta ovat jo aikuisia 20+. Ihmettelinkin miten hän kuvitteli että saisi uuden miehen hänen ulkonäöllä, painolla, terveydellä, hygienialla jne... 

Eipä ole tullut mieleen vaihtaa, haluan olla saman niminen kuin lapseni ja mitä väliä onko sukunimi "Virtanen" tai "Mäkinen", olen kuitenkin koko aikuisikäni ollut tämä "miehen niminen" "Virtanen" ja kaikki tuntevat minut "Virtasena". Jos menisin naimisiin ottaisin "Mäkisen" takaisin.

Olin naimisissa 15 vuotta ja eron tullessa sukunimeni oli ollut se avioliiton kautta tullut lähes koko aikuiselämäni. Lapsillamme oli luonnollisesti sama sukunimi. En nähnyt mitään järkeä vaihtaa nimeä eron tultua. Se on vain nimi, eikä edusta millään tavoin exääni. Sen sijaan käytännön elämää nimen säilyttäminen auttoi, kun ei tarvinnut alkaa venkslailla nimimuutuksen kanssa ja sukunimi on sama kuin lapsilla. Mitä hyötyä nimen vaihtamisesta olisi ollut? En keksinyt aitä silloin enkä keksi vieläkään.

Kun menin naimisiin nykyisen mieheni kanssa, otin hänen nimensä. Siinä tilanteessa olisi ollut hankala perustella itselleni, miehelle tai ylipäätään kenellekään miksi pitäisin exän nimen sen sijaan että ottaisin nykyisen mieheni nimen.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 00:16"]

Olin naimisissa 15 vuotta ja eron tullessa sukunimeni oli ollut se avioliiton kautta tullut lähes koko aikuiselämäni. Lapsillamme oli luonnollisesti sama sukunimi. En nähnyt mitään järkeä vaihtaa nimeä eron tultua. Se on vain nimi, eikä edusta millään tavoin exääni. Sen sijaan käytännön elämää nimen säilyttäminen auttoi, kun ei tarvinnut alkaa venkslailla nimimuutuksen kanssa ja sukunimi on sama kuin lapsilla. Mitä hyötyä nimen vaihtamisesta olisi ollut? En keksinyt aitä silloin enkä keksi vieläkään.

Kun menin naimisiin nykyisen mieheni kanssa, otin hänen nimensä. Siinä tilanteessa olisi ollut hankala perustella itselleni, miehelle tai ylipäätään kenellekään miksi pitäisin exän nimen sen sijaan että ottaisin nykyisen mieheni nimen.

[/quote]

Kirjoitit: "En nähnyt mitään järkeä vaihtaa nimeä eron tultua. Se on vain nimi, eikä edusta millään tavoin exääni" ja sukunimikin pysyi samana kuin lapsilla. Mutta mennessäsi uusiin naimisiin, koit että olisi ollut "hankalaa perustella itsellesi, miehellesi tai ylipäätään kenellekään" miksi pitäisit exän nimestä enää kiinni. Edustihan se silloin jollakin tasolla ex-liittoasi ja ex-miestäsi. Ja nyt lapsilla siis ex-miehesi sukunimi, eikä enää sama kuin sinulla nyt? Ap.