Lue keskustelun säännöt.
Olen niin kyllästynyt tähän kyyräilevään ilmapiiriin!
07.10.2021 |
Osaako joku kertoa miksi s uomalaiset ovat noin helevetin putkiaivoja ettei yhtään sen pidemmälle osata miettiä? Kokoajan epäillään ja ihmetellään kaikki ja kaikkea normaalia. Ihmetellään jos joku kaivaa ratikassa laukkua,käyttää eri väristä takkia. Täällä ei saa olla ihminen.
Minuakin on katottu kuin rikollinen kun teen rannalla x hyppyjä ja venyttelen. Mikä siinä on noin jännittävää että pitää oikein tuijottaa??
Suomessa on aina olo että tekee jotain väärin. Uskomattoman epäileväinen kansa.
Jos vähäkin tekee ilmeitä, nauraa,käyttää talvella värikästä takkia, tekee ruokia kotona eikä woltista tilaa. Kaikki tekee susta oudon.
Kommentit (26)
Elämänlaatu kärsii ihan valtavasti. Raskasta elää ihan eri aaltopituudella kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta.
Luulotauti on aloiteen tekijällä! Tuskin tuntee koko Suomen kansaa?Vaihtaisi seuraa,asiat iloksi muutuisi tai maata jos muualla paremmin on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi matkustan, se on henkireikäni. Menee hermot muuten. Suomi on takapajula ja likainen!
Käytöstavat valitettavasti puuttuvat meiltä ja hienotunteisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta.
Luulotauti on aloiteen tekijällä! Tuskin tuntee koko Suomen kansaa?Vaihtaisi seuraa,asiat iloksi muutuisi tai maata jos muualla paremmin on?
Haah onneksi mulla on kivoja,eksentrisia ja hauskoja kavereita :D mua ärsyttää vaa ulkona ja työpaikan muumiot.
Totta. Elä ja anna elää on lähtökohtana kaikille parempi elämänasenne kuin stasi-mentaliteetti. Jostain syystä suomalaisissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ajattele samoin. Mm. pahantahtoinen naapurikyttäys on yleistä taloyhtiöissä. Jostain syystä monella on tarve etsiä ympäristöstään poikkeavin henkilö, jonka ottaa kohteeksi projisoidakseen omia ikäviä tunteitaan, kuten häpeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä uskon että olet liian keskittynyt itseesi. Sanonta "Jos tietäisit kuinka VÄHÄN muut ihmiset ajattelevat sinua, järkyttyisit" on melko paikkaansa pitävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä on tätä sairaalloista epäluuloa. 2000 luvun alussa kun mulla ei ollut vielä älypuhelinta. Kysyin yhdestä kaupasta keskustassa neuvoa löytääkseni etsimäni osoitteen. Myyjä kyllä neuvoi mutta toinen katsoi kuin aikoisin ryöstää kaupan. Etsin Savoyteatteria. Savoy ravintolan edessä ihmettelin kartan kanssa hetken missä teatteri jonka pitäisi olla vieressä on. Joku pukumies töllisteli kuin pelkäisi ryöstäjää.
Tämä on tätä helsinkiläisten teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta. Älkää jaksako. Suomessa ei ole kadulla ryötetty ketään eikä kaupan ryöstäjä kysele muuta kuin kassalipasta mora puhemiehenä.
Kerran näin junassa kuinka vieressä istui nainen joka jutteli vieressä olleen vanhuksen kanssa. Junasta asemalle jäädessä tämä nuorempi nainen melkein juoksi että katoaisi vanhemman näköpiiristä. Silkkaa teeskentelyä jolla korostetaan itseä. Helsinkiläisten yksi itse korotuksen muoto on tuo teeskenneltyä tuntemattomien pelkääminen. Vaikka Suomessa ei mitään yleistä uhkaa ole.
Toisaalta, jos joku ympärillä esim. ratikassa kaivaa laukkua tai kulkee värikkään takin kanssa ohi, tulee vilkaistua vaistomaisesti. Havainnoin ympäristöäni, se on neutraalia ja tavoitteena on tietää mitä ympärillä tapahtuu. Sori siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on tätä sairaalloista epäluuloa. 2000 luvun alussa kun mulla ei ollut vielä älypuhelinta. Kysyin yhdestä kaupasta keskustassa neuvoa löytääkseni etsimäni osoitteen. Myyjä kyllä neuvoi mutta toinen katsoi kuin aikoisin ryöstää kaupan. Etsin Savoyteatteria. Savoy ravintolan edessä ihmettelin kartan kanssa hetken missä teatteri jonka pitäisi olla vieressä on. Joku pukumies töllisteli kuin pelkäisi ryöstäjää.
Tämä on tätä helsinkiläisten teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta. Älkää jaksako. Suomessa ei ole kadulla ryötetty ketään eikä kaupan ryöstäjä kysele muuta kuin kassalipasta mora puhemiehenä.
Kerran näin junassa kuinka vieressä istui nainen joka jutteli vieressä olleen vanhuksen kanssa. Junasta asemalle jäädessä tämä nuorempi nainen melkein juoksi että katoaisi vanhemman näköpiiristä. Silkkaa teeskentelyä jolla korostetaan itseä. Helsinkiläisten yksi itse korotuksen muoto on tuo teeskenneltyä tuntemattomien pelkääminen. Vaikka Suomessa ei mitään yleistä uhkaa ole.
Hyvinpä muistat naisen juosseen. Mistä tiedät miksi nainen juoksi? Ehkä hänellä oli vain kiire jonnekin paikkaan. Siksi juoksi junasta. Ymmärrettävä syy.
Siitä suomalaisen tunnistaa ulkomaillakin, muilla on käytöstavat ja keskittyvät omaan seurueeseen, kun taas suomalaiset istuvat hapannaamoina kyttäämässä ja kyräilemässä muita.
Vierailija kirjoitti:
Käytöstavat valitettavasti puuttuvat meiltä ja hienotunteisuus.
Ennen kaikkea puuttuu empatia. Jossain nähnyt tutkimuksenkin, että suomalaisessa työelämässä ja koulumaailmassa kiusataan eniten, olikohan Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on tätä sairaalloista epäluuloa. 2000 luvun alussa kun mulla ei ollut vielä älypuhelinta. Kysyin yhdestä kaupasta keskustassa neuvoa löytääkseni etsimäni osoitteen. Myyjä kyllä neuvoi mutta toinen katsoi kuin aikoisin ryöstää kaupan. Etsin Savoyteatteria. Savoy ravintolan edessä ihmettelin kartan kanssa hetken missä teatteri jonka pitäisi olla vieressä on. Joku pukumies töllisteli kuin pelkäisi ryöstäjää.
Tämä on tätä helsinkiläisten teeskenneltyä suurkaupunkilaisuutta. Älkää jaksako. Suomessa ei ole kadulla ryötetty ketään eikä kaupan ryöstäjä kysele muuta kuin kassalipasta mora puhemiehenä.
Kerran näin junassa kuinka vieressä istui nainen joka jutteli vieressä olleen vanhuksen kanssa. Junasta asemalle jäädessä tämä nuorempi nainen melkein juoksi että katoaisi vanhemman näköpiiristä. Silkkaa teeskentelyä jolla korostetaan itseä. Helsinkiläisten yksi itse korotuksen muoto on tuo teeskenneltyä tuntemattomien pelkääminen. Vaikka Suomessa ei mitään yleistä uhkaa ole.
Nykyään on enemmän vallalla sellainen teennäinen yliystävällisyys, joka on ihan selvästi opeteltua. Ja tätäkin vain osalla porukasta, ehkä melko pienelläkin, mutta selvästi se on helsinkiläinen ilmiö. Siinä taas oikein alleviivataan kohteliaisuutta ja ”sivistyneisyyttä”.
Jotenkin vasn heti näkee noista ihmisistä, etteivät he oikeasti ole niin mukavia kuin mitä koettavat esittää olevansa. Se mukavuus on naamio.
Toi sairalloinen epäluuloisuus on joku kansantauti. Helsingissä näkee.
Olen asunut Suomessa muutamia työsyistä ulkomailla vietettyjä vuosia lukuun ottamatta aina näin nelikymppiseksi saakka. Mielestäni täällä sallitaan ihmisille todella vähän tilaa olla oma itsensä. Siihen herää aina välillä, kun tajuaa, miten monet ihmiset tosiaan käyttävät valtavasti aikaa ja voimavaroja silkkaan kaunaiseen kyttäämiseen ja alkeelliseen juonitteluun jotain silmätikuksi nappaamaansa henkilöä kohtaan. Ei ihme, että suomalaiset ovat niin ahdistuneita - täällä voi hyvin elää lauman pelossa koko elämänsä.
Mitään järjellistä syytä tälle ei kuitenkaan ole. Yhteiskunta pyörisi aivan samoin - luultavasti paljon paremminkin - jos ihmisiä ei pakotettaisi hiljaisella painostuksella siihen yhteen ja samaan iänikuiseen muottiin.
Jos viettäisi elämänsä varomalla ympäristön silmätikuksi joutumista, niin siihen on kyllä niin tarkat ja kattavat kirjoittamattomat säännöt, ettei niiden miettimisen ohella joutaisi muuta tekemäänkään. Moni eri aaltopituudella elävä epäilemättä väsyy, masentuu ja kenties lankeaa päihteisiinkin tämän yleisen ahdistavan laumamentaliteetin takia.
Ja aina jos joku nostaa tämän aivan todellisen asian esille, niin oitis paikalle ilmestyy iso kuoro mölisemään että "mee sitten muualle". Kenties sitä hyvinkin tahtoisi asua Suomessa luonnon, tasa-arvon, läheisten tai jonkin muun hyvän asian takia, mutta on silti aivan oikeutetusti lopen kyllästynyt ja väsynyt tähän kivikautiseen kollektivismiin ja kaiken yksilöllisyyden raivokkaaseen vastustamiseen?
Suomen tulevaisuutta koskien maalataan paljon piruja seinille, mutta suomalaisten oma metsäläiskonformismi (kuten joku edellä osuvasti sanoi) rampauttaa tätä maata enemmän kuin moni päivänpolitiikassa puolin tai toisin kauhisteltu asia.
Itse saatan vielä jonain päivänä lähteä, mutta ymmärrän hyvin niitä jotka haluaisivat rakentaa tänne parempaa ihmiskuvaa.
Henkisesti edelleen metsässä eläviä konformisteja kaikki