Raamatun tunteminen kuuluu yleissivistykseen

Meidän lapsuudessa piti osata ulkoa Raamatun kertomuksia, myös muutakin kuten:  Sandels hän Partalass istuvi vaan ja suurustaan huoleti syö.  Miehen piti lähteä sotaan ja hiukan kesti.

Miksi juuri raamattu kuuluu yleissivistykseen? Miksei koraani tai Veda-kirjat? Miksi kristittyjen satukirja on parempi kuin muslimien tai hindujen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri raamattu kuuluu yleissivistykseen? Miksei koraani tai Veda-kirjat? Miksi kristittyjen satukirja on parempi kuin muslimien tai hindujen?

Oletko vähäjärkinen? Elämme kristityssä maassa, joten on luonnollista ettei Koraani tai jonkin muun uskonnon kirja kuulu maassamme yleissivistykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri raamattu kuuluu yleissivistykseen? Miksei koraani tai Veda-kirjat? Miksi kristittyjen satukirja on parempi kuin muslimien tai hindujen?

Oletko vähäjärkinen? Elämme kristityssä maassa, joten on luonnollista ettei Koraani tai jonkin muun uskonnon kirja kuulu maassamme yleissivistykseen.

Mutta meillähän on muslimeita ja hinduja maahanmuuttajina, eikö heitä pidä kunnioittaa?

Minulle on aivan sama, mikä satukirja teidän mielestänne on yleissivistykseen kuuluva, kunhan vinoilen :)

Kyllä mielestäni Raamatun keskeiset kertomukset kuuluvat yleissivistykseen.

Olen ateisti.

Monet tuntemani uskovat luulevat tuntevansa Raamattua sellaisena kuin se on mutta lukevat sitä uskonlahkonsa läpi. Esimerkiksi Juudas Iskariotin kerrotaan tappaneen itsensä kahdella eri tavalla Raamattussa mutta kysypä uskovilta tästä. Tosi harva tajuaa, että asiasta kerrotaa ristiriitaisesti, koska uskonnollinen julistus ei tietenkään sano asiasta eikä lukijan äly riitä asian havaitsemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoton kirjoitti:

Entä koraanin tai hindujen tai buddalaisten pyhät kirjat? Tai muut satukirjat? Taru sormusten herrasta?

Yleissivistykseen kuuluisi myös tietää, mikä on satukirja (kirjallisuuden lajina), ja miksi Raamattu (kirjallisuutena) ei ole sitä. Asian ymmärtäminen ei vaadi uskovaisuutta (päinvastoin, uskovaisuudesta on siinä haittaa).

Koraani olisi toki hyvä tuntea myös, mutta Raamatun vaikutushistoria on laajempi. Täällä Suomessa on tärkeämpää tuntea Raamattua kuin buddhlaisuuden pyhiä kirjoituksia ihan siksi, että ensin mainitulla on ollut täkäläisessä valtauskonnossa ja sen kautta koko kulttuurissa niin paljon isompi merkitys. Jossakin Thaimaassa tms. tilanne olisi toinen varmasti.

Näihin kaikkiin verrattuna Taru sormusten herrasta on täysin epäolennainen. Saahan sitä lukea ja siitäkin tykätä, mutta ei se kyllä mitään yleissivistykseen kuuluvaa ole mitenkään.

TSH on ollut sellainen, että kirjallisuuden tuntijoille se kyllä yleissivistykseen kuuluu. Mutta noin yleensä, riittänee tietää suurinpiirtein kirjan olemassaolo tai pääpiirteet. Sillä fantasiagenreen kuitenkin on ollut merkittävä vaikutus.

Toisaalta, tuossahan on piilotettu Raamatun sanomaa aika paljonkin. Sikäli sekin on kristityn kulttuurin tuotos.

Mielestäni Raamatun syntyperän ymmärtäminen kuuluu yleissivistykseen, eli se miten Raamatun tekstit heijastelevat kulttuurihistoriallista taustaansa. Todella harva kristityksi itseään tituleeraava osaa näitä asioita. Sen sijaan ajatellaan, että "Raamatun osaaminen" tarkoittaa samaa kuin se, että osataan sujuvasti toistaa esim. jonkun helluntailaisen raamatuntulkintaperinteen opetuslauseita. 

Ihmisten sepittämän satukirja ei kuulu yleissivistykseen.

Raamatun tunteminen voi hyvin kuulua yleissivistykseen. Siihen uskominen taas ei.

Tai ainakin aidon kristityn arvot.

Yleissivistävää olisi lukea uskontojen historiaa käsitteleviä kirjoja. Raamattua ei tarvitsee lukea ellei halua perehtyä eritoten kristinuskoon syvällisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoton kirjoitti:

Entä koraanin tai hindujen tai buddalaisten pyhät kirjat? Tai muut satukirjat? Taru sormusten herrasta?

Yleissivistykseen kuuluisi myös tietää, mikä on satukirja (kirjallisuuden lajina), ja miksi Raamattu (kirjallisuutena) ei ole sitä. Asian ymmärtäminen ei vaadi uskovaisuutta (päinvastoin, uskovaisuudesta on siinä haittaa).

Mikä erottaa ramatun satukirjasta? Ei mielestäni mikään, sillä historiallisten henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien lisäksi millään sen sanomalla ei ole tieteellistä todistusarvoa. Jumala ja Jeesus mainitaan raamatun ulkopuolella ainoastaan kuriositeetteina.

Tunnistan raamatun, kun sellaisen näen. Se riittää minulle. Tyrkyttäjistä en tykkää.

Tykkäsin uskonnosta alakoulussa - se oli kiva satutunti.

Parasta, kun sai itse kuvittaa uskonnonvihkoa. Piirtäminen oli parasta.

Sit joskus myöhemmin tajus, et jotkut leikkii ihan tosissaan sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoton kirjoitti:

Entä koraanin tai hindujen tai buddalaisten pyhät kirjat? Tai muut satukirjat? Taru sormusten herrasta?

Yleissivistykseen kuuluisi myös tietää, mikä on satukirja (kirjallisuuden lajina), ja miksi Raamattu (kirjallisuutena) ei ole sitä. Asian ymmärtäminen ei vaadi uskovaisuutta (päinvastoin, uskovaisuudesta on siinä haittaa).

Mikä erottaa ramatun satukirjasta? Ei mielestäni mikään, sillä historiallisten henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien lisäksi millään sen sanomalla ei ole tieteellistä todistusarvoa. Jumala ja Jeesus mainitaan raamatun ulkopuolella ainoastaan kuriositeetteina.

Satukirjojen tapahtumat eivät ole tapahtuneet, Raamatun kertomukset ovat tapahtuneet. Jerusalemin hävitys ennustettiin ja vuosina 66-70 se tapahtui. Yli miljoona juutalaista kuoli Rooman armeijan käsissä. Toki sinun mielestäsikö tuota ei tapahtunut, vaikka lukuisat Roomalaiset historioitsijat todistivat sen tapahtuneen kirjoittamalla ylös jälkipolvien luettavaksi. Salli minun arvata, olet ns ääriateisti ja pidät historiaa vääristeltynä, koska yliopiston opettaja väitti sinulle niin. Ja mielestäsi mitään maailmankaikkeutta ei ole olemassakaan eikä maapallon ulkopuolista elämää voi olla tietenkään? Koska tähtitieteilijä kaverisi väitti niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoton kirjoitti:

Entä koraanin tai hindujen tai buddalaisten pyhät kirjat? Tai muut satukirjat? Taru sormusten herrasta?

Yleissivistykseen kuuluisi myös tietää, mikä on satukirja (kirjallisuuden lajina), ja miksi Raamattu (kirjallisuutena) ei ole sitä. Asian ymmärtäminen ei vaadi uskovaisuutta (päinvastoin, uskovaisuudesta on siinä haittaa).

Mikä erottaa ramatun satukirjasta? Ei mielestäni mikään, sillä historiallisten henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien lisäksi millään sen sanomalla ei ole tieteellistä todistusarvoa. Jumala ja Jeesus mainitaan raamatun ulkopuolella ainoastaan kuriositeetteina.

Satukirjojen tapahtumat eivät ole tapahtuneet, Raamatun kertomukset ovat tapahtuneet. Jerusalemin hävitys ennustettiin ja vuosina 66-70 se tapahtui. Yli miljoona juutalaista kuoli Rooman armeijan käsissä. Toki sinun mielestäsikö tuota ei tapahtunut, vaikka lukuisat Roomalaiset historioitsijat todistivat sen tapahtuneen kirjoittamalla ylös jälkipolvien luettavaksi. Salli minun arvata, olet ns ääriateisti ja pidät historiaa vääristeltynä, koska yliopiston opettaja väitti sinulle niin. Ja mielestäsi mitään maailmankaikkeutta ei ole olemassakaan eikä maapallon ulkopuolista elämää voi olla tietenkään? Koska tähtitieteilijä kaverisi väitti niin.

En minä raamatun historiallisia tapahtumia kiistänytkään, vaan sen perussanomaa, eli jumalaan ja jeesukseen liittyviä väitteitä.

Ja edelleen avaruus tai elämä maapallon ulkopuolella ei liity tähän mielestäni mitenkään, vaikka pidän elämää muualla toki mahdollisena.

Olet myös melko alentuva, kun esität väitteitä "koska opettaja väitti niin" ja "koska kaverisi väitti niin". Tuota voisi pitää jonkinlaisena yliampuvana defenssinä, vaikka en mielestäni siihen aihetta antanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoton kirjoitti:

Entä koraanin tai hindujen tai buddalaisten pyhät kirjat? Tai muut satukirjat? Taru sormusten herrasta?

Yleissivistykseen kuuluisi myös tietää, mikä on satukirja (kirjallisuuden lajina), ja miksi Raamattu (kirjallisuutena) ei ole sitä. Asian ymmärtäminen ei vaadi uskovaisuutta (päinvastoin, uskovaisuudesta on siinä haittaa).

Mikä erottaa ramatun satukirjasta? Ei mielestäni mikään, sillä historiallisten henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien lisäksi millään sen sanomalla ei ole tieteellistä todistusarvoa. Jumala ja Jeesus mainitaan raamatun ulkopuolella ainoastaan kuriositeetteina.

Satukirjojen tapahtumat eivät ole tapahtuneet, Raamatun kertomukset ovat tapahtuneet. Jerusalemin hävitys ennustettiin ja vuosina 66-70 se tapahtui. Yli miljoona juutalaista kuoli Rooman armeijan käsissä. Toki sinun mielestäsikö tuota ei tapahtunut, vaikka lukuisat Roomalaiset historioitsijat todistivat sen tapahtuneen kirjoittamalla ylös jälkipolvien luettavaksi. Salli minun arvata, olet ns ääriateisti ja pidät historiaa vääristeltynä, koska yliopiston opettaja väitti sinulle niin. Ja mielestäsi mitään maailmankaikkeutta ei ole olemassakaan eikä maapallon ulkopuolista elämää voi olla tietenkään? Koska tähtitieteilijä kaverisi väitti niin.

En minä raamatun historiallisia tapahtumia kiistänytkään, vaan sen perussanomaa, eli jumalaan ja jeesukseen liittyviä väitteitä.

Ja edelleen avaruus tai elämä maapallon ulkopuolella ei liity tähän mielestäni mitenkään, vaikka pidän elämää muualla toki mahdollisena.

Olet myös melko alentuva, kun esität väitteitä "koska opettaja väitti niin" ja "koska kaverisi väitti niin". Tuota voisi pitää jonkinlaisena yliampuvana defenssinä, vaikka en mielestäni siihen aihetta antanutkaan.

Alentuva, häh? Mitä ihmettä sekoilet? Ota iltalääkkeesi jo :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnoton kirjoitti:

Entä koraanin tai hindujen tai buddalaisten pyhät kirjat? Tai muut satukirjat? Taru sormusten herrasta?

Yleissivistykseen kuuluisi myös tietää, mikä on satukirja (kirjallisuuden lajina), ja miksi Raamattu (kirjallisuutena) ei ole sitä. Asian ymmärtäminen ei vaadi uskovaisuutta (päinvastoin, uskovaisuudesta on siinä haittaa).

Mikä erottaa ramatun satukirjasta? Ei mielestäni mikään, sillä historiallisten henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien lisäksi millään sen sanomalla ei ole tieteellistä todistusarvoa. Jumala ja Jeesus mainitaan raamatun ulkopuolella ainoastaan kuriositeetteina.

Satukirjojen tapahtumat eivät ole tapahtuneet, Raamatun kertomukset ovat tapahtuneet. Jerusalemin hävitys ennustettiin ja vuosina 66-70 se tapahtui. Yli miljoona juutalaista kuoli Rooman armeijan käsissä. Toki sinun mielestäsikö tuota ei tapahtunut, vaikka lukuisat Roomalaiset historioitsijat todistivat sen tapahtuneen kirjoittamalla ylös jälkipolvien luettavaksi. Salli minun arvata, olet ns ääriateisti ja pidät historiaa vääristeltynä, koska yliopiston opettaja väitti sinulle niin. Ja mielestäsi mitään maailmankaikkeutta ei ole olemassakaan eikä maapallon ulkopuolista elämää voi olla tietenkään? Koska tähtitieteilijä kaverisi väitti niin.

Olen eri kuin jolle vastasit. Minun näkemys on, ettei raamatun tarinat ole kaikki puhdasta satua, mutta eivät myöskään puhdasta faktaa. Tuohon aikaan sotia käytiin milloin mistäkin asiasta, joten tämänkin ennusteen toteutuminen ei välttämättä ollut sattumaa kummempaa. Moni raamatun kertomus varmasti pohjautuu tositapahtumiin, mutta ne ovat kuitenkin vain hyvin alkukantaisten ihmisten versioita tapahtumista. Raamatun aikoihin ei pystytty selittämään asioita tieteen avulla, joten ne selitettiin Jumalan tekoina. Esimerkiksi nykyään ymmärretään hyvinkin tarkasti miten ja miksi tulivuoret purkautuu, mutta silloin aikoinaan niiden olisi kerrottu varmuudella johtuvan Jumalan raivosta. Raamatun henkilötarinat pohjautuvat myös sokeaan uskoon, kuulopuheisiin ja kirjoittajien omiin näkemyksiin.

T. agnostikko/ietsisti joka uskoo maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuuteen

Toki kuuluu, ainakin Suomen kaltaisessa maassa. En lähtisi vaatimaan, että jossain Saudi-Arabiassa kaikkien kansalaisten pitää tuntea Raamatun kertomuksia, mutta tuskinpa Ap sitä tarkoittikaan.