1980-luvulla pelättiin perhearvojen romutusta,
jos vaimo saa pitää sukunimensä - näin ex-kansanedustaja vastaa nyt
Sukupuolineutraali avioliittolaki jakaa kansanedustajien mielipiteet. Asian vastustajat ovat vedonneet keskustelussa muun muassa siihen, että se romuttaa perinteisen perheen aseman. Siihen vedottiin myös 1980-luvulla, kun eduskunta päätti, saako nainen pitää sukunimensä mennessään naimisiin.
Vuodesta 1930 lähtien naisen oli nimittäin otettava puolisonsa sukunimi. Tosin poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää oma sukunimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista.
Kiisteltyä sukunimilakiuudistusta ryhdyttiin valmistelemaan vuonna 1978. Muutosta perusteltiin tasa-arvoisuudella, kuten nyt siis tasa-arvoista tai sukupuolineutraalia avioliittolakia.
Lakiuudistus herätti kuitenkin heti alkuunsa voimakasta vastustusta useissa kansanedustajissa. He uskoivat, että uudistus voisi vahingoittaa lapsen tulevaisuutta ja heikentää perheiden yhtenäisyyttä.
Yksi vastustajista oli Kristillisen Liiton (nykyinen kristillisdemokraatit) kansanedustaja Esko Almgren.
Ylen Elävässä arkistossa olevan tv-arkistouutisen mukaan hän vastusti uudistusta, koska "meillä on pitkä, hyvä perinne, joka palvelee hyvin kansan tarpeita, emmekä halua tuoda perheisiin uutta riidanaihetta."
Hallitus toi lopulta esityksen uudesta sukunimilaista eduskunnan käsittelyyn vuonna 1982. Asiasta nousi kuitenkin hyvin tunnepitoinen keskustelu. Sen takia asia jätettiin niin sanotusti pöydälle.
Lain vastustajat kauhistelivat uudistuksen vaikuttavan esimerkiksi siten, että "sittenhän tyttönä pääsisi rouvaksi."
Uusi vääntö vuonna 1985
Asiaan palattiin kolme vuotta myöhemmin. Lakiesitys herätti edelleen vastustusta, mutta erityisesti Kristillisen Liiton ja Suomen Maaseudun Puolueen (Smp) riveissä. Smp:n kielteistä kantaa perusteli kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi seuraavin sanoin.
- Smp haluaa kunnioittaa Suomen kansan valtaenemmistön mielipidettä elikkä nimiperinne säilyy ja kansallinen omaleimaisuus säilyy. Ja tuemme perheiden eheyttä ja avioliittoa tälläkin tavalla, Kortesalmi totesi.
Vastalauseista huolimatta uusi sukunimilaki hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 1985 elokuussa.
Näin Almgren vastaa nyt
Ilta-Sanomat soitti 82-vuotiaalle ex-kansanedustaja Almgrenille, ja kysyi tältä, seisooko hän yhä lähes 30 vuoden takaisten sanojensa takana.
- Se oli meidän kantamme silloin. Ja olen edelleenkin sitä mieltä, että se olisi hyvä käytäntö (aika ennen sukunimilain muuttumista). Mutta, kun laki säädettiin, niin sitten on käynyt niin kuin on käynyt. Suomalainen yhteiskunta on jatkanut elämäänsä sukunimilain muuttumisesta huolimatta, Almgren sanoo IS:lle.
Eli ei Suomi tästä lakimuutoksesta huolimatta kaatunut?
- Eihän se mihinkään kaatunut. Se oli meidän tämmöinen periaatteellinen kanta. Me lähdimme siitä, että perheyksikkö on tunnistettavissa yhteisellä nimellä, Almgren sanoo.
Tasa-arvoinen avioliittolaki herättää tällä hetkellä eduskunnassa tunteita. Miten te näette vanhana konkaripoliitikkona tämän asian?
- Totta kai minä olen voimassaolevan avioliittolain kannalla. Peruste on sama kuin Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on lausunut. Se on lyhyesti se, että mitään muutosta ei tarvita ja edut on turvattu nykyisenkin lain puitteissa, Almgren selittää.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288783676402.html
Siis aika uskomatonta tää touhu, näin jälkikäteen ajateltuna.
Kommentit (4)
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:22"]
Meillä nuoriso ihmettelee nyt ,että onko tosiaan joskus aikuisen ihmisen(naisen) ollut pakko ottaa miehen nimi naimisiin mennessä. Kun naiset alkoivat pitää pitkiähousuja, se oli perkeleestä. Kun hiuksia leikattiin "polkkaan" se oli syntisen naisen merkki. Kun naiset sai äänioikeuden maailma oli menossa kohti perikatoa.
[/quote]
Kysy joskus nuorisoltasi miesten yleisestä asevelvollisuudesta.
Se on oikeasti ihan käsittämätöntä, että vielä noin vähän aikaa sitten on väännelty niinkin naurettavasta asiasta kuin sukunimestä! Mutta osaa ne suomipoliitikot pelleillä tälläkin vuosituhannella: mm. tämä homoliittojen jankkaaminen oli myös koomistakin kuuneltavaa välillä.
No onhan ne romuttuneet. Katsokaa vaikka erotilastoja.
Ainahan se on ollut vähintään maailmanloppu jos esim. naiset on saaneet jotakin oikeuksia.Tuohon sukunimilakiin sen verran, että säilyyhän perheellä yksi nimi silloinkin jos mies ottaa naisen ja lasten nimen.Meillä nuoriso ihmettelee nyt ,että onko tosiaan joskus aikuisen ihmisen(naisen) ollut pakko ottaa miehen nimi naimisiin mennessä. Kun naiset alkoivat pitää pitkiähousuja, se oli perkeleestä. Kun hiuksia leikattiin "polkkaan" se oli syntisen naisen merkki. Kun naiset sai äänioikeuden maailma oli menossa kohti perikatoa.