Lue keskustelun säännöt.
Hirveä tilannen :( Mitkä tahansa neuvot on tervetulleita
01.12.2014 |
Mulla on viikon päästä laskettu aika. Poikaystäväni kertoi eilen pettäneensä mua meidän yhteisen ystävän, tulevan lapsemme kummin kanssa. En voi uskoa sitä todeksi, sillä noiden kahden piti olla ne ihmiset joihin pystyn luottamaan tässä maailmassa eniten, vanhempieni lisäksi.
Meillä on mennyt parina mun mielestä tosi hyvin koko tän raskauden ajan, poikaystävän mielestä ehkä jopa paremmin kun koskaan. Sanoi siis itse niin muutama viikko sitten... Taisi olla yhtä luotettava väite kun poikaystävä itsekkin :(.
En halua asua poikaystävän kanssa saman katon alla, joten tulin eilen illalla ystävän luokse selvittelemään päätäni. Olen kiitollinen siitä että ystäväni avusta, mutta tuntuu ihan hirveeltä viettää aikaa toisen nurkissa näin lähellä h-hetkeä. En siltikään yksinkertaisesti pysty olemaan kotona.
Mulla ei ole hajuakaan siitä mitä pitäisi tehdä. Poikaystäväni väittää kiven kovaa että pettäminen tapahtui vain kerran ja sekin johtui kuulemma siitä että he molemmat olivat olleet tuhannen tuiskeessa. Voi olla, tai sitten ei. Mistä ihmeestä voin tietää valehteleeko hän kun luottamus on ihan pakkasen puolella? Niin, en mistään...
Kommentit (34)
Ja ikää on mitä, 19v?
Poikaystävä-statuksen omaavan henkilön sijaan tekisin lapsia mieluummin (avio)miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:40"]
Jos miehesi ei olisi keskenkasvuinen pojankloppi, hän olisi pitänyt inhottavan tiedon itsellään loppuelämänsä ja yrittänyt vaan elää sen kanssa. Nyt hän on pilannut monen ihmisen elämän. Näin nelikymppisenä osaa hiukan suhteuttaa asioita ja tietää, että vaikka tuollaista kännisekoilua ei pitäisi tapahtua, niin voi joskus käydä. Tuosta yhdestä kerrasta miehesi varmaan oppi, mutta harmi, että hänessä ei ollut miestä pitämään tietoa sisällään.
[/quote]
Samaa ajattelin heti kun luin aloituksen, tyhmä mies kun kertoi. Pettää toki saa muttei saa olla niin tyhmä että jää kiinni tai vieläpä itse kertoo.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:37"]
Neuvoja:
Asiat tärkeysjärjestykseen. Ensimmäiseksi tulee sinun hyvinvointi, valmistautuminen synnytykseen ja alkuun vauvan kanssa. Olet kokenut traumaattisen, stressaavan asian. Ihmiset, joihin luotit, pettivät sinut. Tästä johtuen tarvitset ulkopuolisen tuen synnytykseen ja ulkopuolista tukea. Ensi- ja turvakodit välittävät doulia eli koulutettuja tukihenkilöitä synnytykseen. Palvelu on tarkoitettu kaikille ja nuo vain välittävät vapaaehtoisia doulia. Tarvitset turvaa, myötätuntoa ja kannattelua. Mieti, onko elämässäsi muita ihmisiä, jotka voisivat sinua kannustaa ja auttaa? Tarvitset seuraa, jos et voi saada sitä kotiisi, harkise voisitko mennä jonkun luokse joksikin aikaa. Puhu avoimeisesti tilanteesta, tunteistasi ja ajatuksistasi neuvolassa, sairaalassa.
Välttämättä miehesi ei ole valmis käsittelemään tekojaan ja kantamaan vastuuta. Hän voi vastustaa keskusteluavun hakemista. Se on hänen ongelmansa. Älä keskity ratkaisemaan asiaa teidän välillä, vaan tee sitä, mikä auttaa sinua. Jos on paha olla miehen kanssa samassa tilassa tai hän ei osaa kohdata sinun järkytystä ja tarpeitasi vaimona ja raskaana olevana, niin sitten teidän ei pidä asua yhdessä. Toinen lähtee väliaikaisesti pois. Voitte esimerkiksi tehdä välirauhan, että koetataan olla väleissä niin, että tuleva isä voi solmia suhteen vauvaan. Voitte silloin tavata esimerkiksi kahvilassa tai kolmannen osapuolen läsnäollessa ja sopia pelisäännöistä muutamaksi viikoksi eteenpäin.
Eli tiivistettynä:
1. asetat oman hyvinvointisi ensisijalle. Teet asioita, jotka auttavat. Teet ratkaisuja, jotka helpottavat edes hieman.
2. keskityt synnytykseen ja vauvan tuloon. Hankit doulan tai muun tukihenkilön itsellesi. Puhut avoimesti ammattilaisille ja läheisille tilanteestasi. Et ole tehnyt mitään väärää ja sinulla on oikeus tunteisiisi. Kypsät ja riittävän etäällä olevat ihmiset tuntevat myötätuntoa sinua kohtaan ja haluavat tukea.
3. Otat etäisyyttä mieheesi ja pettämiseen. Sinun ei tarvitse juuri nyt lähteä käsittelemään aihetta. Sinä et ole vastuussa miehen vastuusta kohdata ja käsitellä asiaa. Jos on paha olla hänen läsnäolossa, niin sitten muutatte väliaikaisesti erilleen.
4. välirauha. Kolmannen osapuolen tuella voitte sopia kriisiajan toimintatavoista. Älkää jääkö kaksistaan kotiin selvittelemään asiaa ja sopimaan käytännöistä. Ulkopuolisen kanssa vaikka kahvilla. Akuutteja kysymyksiä ovat: kuka asuu yhteisessä kodissanne, miten tuleva isä voi osallistua lapsen syntymään (esim. jos et halua synnytyssaliin, niin syntymän jälkeen saa heti tavata vauvan ja käydä katsomassa sairaalassa). Sitten sovitte raha-asioista, kuka mitä maksaa laskuja ja miten isä osallistuu vauvan elatukseen JOS asutte syntymän jälkeen erillään. Sovitte myös aikataulun ammattiavun hakemisesta.
5. Vasta sitten teidän tarvisee käsitellä pettämistä. Ammattiapu on siihen suositeltavaa. Voitte tavata perheterapeuttia myös erikseen. Jonoon kannattaa asettua kuitenkin HETI ja vaikka toinen ei haluaisikaan näillä näkymin lähteä apua hakemaan.
Muutamia aputahoja:
- Neuvola: tihennetyt käynnit, pitempi vastaanottoaika, neuvolapsykologi, mahdollinen yhteys lapsiperheiden kotipalveluun ja muuhun varhaiseen tukeen
- Synnytyssairaalaan on hyvä kertoa kriistä, niin osaavat huomioida sinut paremmin.
- Doula: Ensi- ja turvakodit välittävät.
- Perheasiain sovittelu on lakisääteinen palvelu, jota kunnan pitää tarjota. Myös seurakunnilla on tarjolla perheterapiaa ym. Yksityiset palvelutarjoajat: ei jonottamista.
- Mielenterveystoimisto, työterveys
- Jokaisella kunnalla on sosiaalipäivystys ja neuvonta. Jos on oikein musta hetki, niin 24h saa apua. Jos tulee itsetuhoisuutta tms., niin hätänumeroon soitto.
- Lääkärikäynti: lääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lääkityskin voi olla mahdollista raskausaikana ja synnytyksessäkin, esim. ahdistukseen.
Sinä selviät tästä. Et ole ensimmäinen nainen auringon alla, jota petetään synnytystä ennen. Nyt on aika nousta tilanteen yläpuolelle ja valmistauduttava äitiyteen. Silti saa olla rikki, hätäinen ja hämmentynyt. Sinun täytyy kuitenkin toimia: avata suusi ja hakea apua ja tukea niin kauan, että saat sitä. Teet, mitä tarvisee tehdä, jotta sinulla ja vauvalla on hyvä alku elämään. Se on koko perheen hyvinvoinnin lähtökohta.
[/quote]
Erittäin viisaasti ja hyvin sanottu. Synnytys voi alkaa koska vain ja on tärkeätä että fookus on nyt siinä, muuten on suuri riski että siitäkin tulee soppa.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:40"]
Jos miehesi ei olisi keskenkasvuinen pojankloppi, hän olisi pitänyt inhottavan tiedon itsellään loppuelämänsä ja yrittänyt vaan elää sen kanssa. Nyt hän on pilannut monen ihmisen elämän. Näin nelikymppisenä osaa hiukan suhteuttaa asioita ja tietää, että vaikka tuollaista kännisekoilua ei pitäisi tapahtua, niin voi joskus käydä. Tuosta yhdestä kerrasta miehesi varmaan oppi, mutta harmi, että hänessä ei ollut miestä pitämään tietoa sisällään.
[/quote]
Samaa ajattelin heti kun luin aloituksen, tyhmä mies kun kertoi. Pettää toki saa muttei saa olla niin tyhmä että jää kiinni tai vieläpä itse kertoo.
[/quote]
En sanonut, että pettää toki saa. Mutta kun lapsellisuuttaan on sellaiseen ajautunut, pitäisi osata itsekseen käsitellä asia ja jopa oppia siitä niin paljon, että vastaavaa ei koskaan enää tapahdu missään olosuhteissa.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:07"]
Jaa-a. Milloin petti?
kummiksi en pyytäisi sitä naista.
Nostaa liikaa negatiivista pintaan.
miehen kansa sun pitää keskustella ja käydä terapiassa. Sitten katsotte miten menee.
onneks sulla on vanhemmat ja muita ystäviä.
Ja sulle tulee vauva. Ole siitä onnellinen..
Jaksamista.
[/quote]
Hahah! Amerikkalaiseen malliin terapiaan vaan. Se ei paranna mitään. Jos ei kikkeli pysy tuossakaan vaiheessa pöksyissä, niin ei kyllä varmasti jatkossakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä luottaisi enää tollaseen mieheen. Entä kun arki vauvan kanssa alkaa painaa ja kaikki on väsyneitä ja kiukkusia... Helppo hakea taas helpotusta muualta. Tai siis "ottaa pari liikaa ja erehtyä ". Tsemppiä.
Samassa tilanteessa olleena ja vanhempana naisena neuvoisin sinua jättämään suhteen NYT HETI. Niin karulta ja julmalta kuin tämä kuulostaakin, niin synnytys on käytännössä paras mahdollinen tilaisuus jättää mies: Synnytyksen aikana saat huutaa, itkeä ja karjua kaiken vihan ja tuskan pois niin lujaa kuina haluat, eikä kukaan pidä sinua edes hulluna. Hormoonit ja imetys pitävät huolen siitä, että kaikki huomiosi kääntyy vain vauvaa.
Suru ja miehenkaipuu voivat tulla myöhemmin, mutta siinä vaiheessa on enää myöhäistä itkeä: Huomaat yhtäkkiä kasvaneesi naisena paljon vahvemmaksi, ettet ottaisi sellaista raukkamaista paskiasta enää mistään hinnasta takaisin.
Kyllä sinä pärjäät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:40"]
Jos miehesi ei olisi keskenkasvuinen pojankloppi, hän olisi pitänyt inhottavan tiedon itsellään loppuelämänsä ja yrittänyt vaan elää sen kanssa. Nyt hän on pilannut monen ihmisen elämän. Näin nelikymppisenä osaa hiukan suhteuttaa asioita ja tietää, että vaikka tuollaista kännisekoilua ei pitäisi tapahtua, niin voi joskus käydä. Tuosta yhdestä kerrasta miehesi varmaan oppi, mutta harmi, että hänessä ei ollut miestä pitämään tietoa sisällään.
[/quote]
Samaa ajattelin heti kun luin aloituksen, tyhmä mies kun kertoi. Pettää toki saa muttei saa olla niin tyhmä että jää kiinni tai vieläpä itse kertoo.
[/quote]
En sanonut, että pettää toki saa. Mutta kun lapsellisuuttaan on sellaiseen ajautunut, pitäisi osata itsekseen käsitellä asia ja jopa oppia siitä niin paljon, että vastaavaa ei koskaan enää tapahdu missään olosuhteissa.
[/quote]
Ja mitäs sinä tiedät tästä miehestä? Mistä tiedät että kyse on yhdestä kerrasta? Ja jos onkin, mistä päättelit että tämä mies nyt sitten oppi yhdestä kerrasta? Mistä tiedät että ajautui tähän lapsellisuuttaan? Aikamoisia oletuksia.
Minä olen muutamaan kertaan sanonut, että voisin ymmärtää pitkässä liitossa sen, että kerran ihastuu toiseen ja syntyy suhde. Mutta kännipanoja ja seksin takia vieraissa juoksemista en anna anteeksi. Pitää ihmisellä sen verran itsekuria olla, jos on uskollisuutta luvattu ja jos yhteisessä seksielämässäkään ole mitään järjetöntä selibaattikautta päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä kännipano on kännipano. Toki kohteen olisi voinut valita viisaammin. Mua on petetty samalla tavalla. Vaihtoon lähti mies ja kummi. Mies on lapsesi isä ja joudut hänen kanssaan viettämään koko elämäsi vaikka eroaisittekin.
Ota aikalisä. Mieti mihin todella haluat ja pystyt ja toimit sen mukaisesti. Jos annat anteeksi, niin annat etkä koskaan enää kajoa tuohon aiheeseen. Jos et anna anteeksi, laita mies vaihtoon.
Mutta vasta harkinnan jälkeen. Nyt puhu, puhu kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teidän viesteistä, etenkin niistä viesteistä jotka pitivät sisällään hyviä neuvoja <3.
___________________________________________________________________________________
Joku mietti miksi puhun poikaystävästä vaikka asumme saman katon alla ja meille on tulossa lapsi. Olemme molemmat sen verran nuoria, että miehestä, avopuolisosta tms puhuminen ei tunnu luontevalta, vaikka ne oikeampia sanoja olisivatkin.
Olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä vuosia, eikä hän ole aiemmin petännyt minua. Tai ainakaan tietääkseni... En tiedä onko väärin sanoa näin mutta pahinta ei ole pettäminen itsessään vaan se etten yksinkertaisesti voi luottaa poikaystävääni millään mitalla ja joudun epäilemaan aivan kaikkea mennyttä ja tulevaa, alan suoraan sanottuna tulla jo vainoharhaiseksi kun mietin että mikä kaikki on ollut totta ja mikä ei. Toki itse tekokin tuntuu pahalta, h*lvetin pahalta tuntuukin. Yököttää ajatuskin tapahtuneesta.
Jotkut olivat sitä mieltä että poikaystävä pitäisi heittää pihalle asunnostamme. Asunto on meidän molempien nimissä joten en tiedä voinko laillisesti heittää häntä pihalle sieltä. Mikäli hän siis ei vapaaehtoisesti häivy sieltä... Keräilen nyt muutaman päivän voimia ja sen jälkeen yritän miettiä tuota asumiskuviota. On niin saat*nan vaikeaa kun pitäisi yrittää miettiä käytännönasioita tähän tahtiin. Vastahan sain tietää tapahtuneesta, hyvä kun olen sisäistänyt edes tapahtunutta vielä kunnolla. Ap
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 10:01"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 09:40"]
Jos miehesi ei olisi keskenkasvuinen pojankloppi, hän olisi pitänyt inhottavan tiedon itsellään loppuelämänsä ja yrittänyt vaan elää sen kanssa. Nyt hän on pilannut monen ihmisen elämän. Näin nelikymppisenä osaa hiukan suhteuttaa asioita ja tietää, että vaikka tuollaista kännisekoilua ei pitäisi tapahtua, niin voi joskus käydä. Tuosta yhdestä kerrasta miehesi varmaan oppi, mutta harmi, että hänessä ei ollut miestä pitämään tietoa sisällään.
[/quote]
Samaa ajattelin heti kun luin aloituksen, tyhmä mies kun kertoi. Pettää toki saa muttei saa olla niin tyhmä että jää kiinni tai vieläpä itse kertoo.
[/quote]
En sanonut, että pettää toki saa. Mutta kun lapsellisuuttaan on sellaiseen ajautunut, pitäisi osata itsekseen käsitellä asia ja jopa oppia siitä niin paljon, että vastaavaa ei koskaan enää tapahdu missään olosuhteissa.
[/quote]
Mutta minäpä sanoin, ja pitää oppia tarkemmaksi ettei jää jatkossa kiinni ellei sitten halua jäädä kiinni esim. päästäkseen vaivattomasti paskasta suhteesta iirti.
Jos miehesi ei olisi keskenkasvuinen pojankloppi, hän olisi pitänyt inhottavan tiedon itsellään loppuelämänsä ja yrittänyt vaan elää sen kanssa. Nyt hän on pilannut monen ihmisen elämän. Näin nelikymppisenä osaa hiukan suhteuttaa asioita ja tietää, että vaikka tuollaista kännisekoilua ei pitäisi tapahtua, niin voi joskus käydä. Tuosta yhdestä kerrasta miehesi varmaan oppi, mutta harmi, että hänessä ei ollut miestä pitämään tietoa sisällään.