Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ja lapsen ulkomuoto
04.09.2006 |
Onko kenelläkään samaa? Mun sinänsä mukava anoppi tuntuu pitävän jonkinlaista kisaa siitä, kummalta vanhemmalta lapsemme näyttää. Hän siis joka mutkassa korostaa, kuinka lapsi on hänen poikansa näköinen. ja kuinka on heidän sukuunsa tullut. kaikki ominaisuudet ovat ikään kuin heidän suvusta. Aina kun meille tulee hänen sukuaan käymään, niin oikein riemastuu, jos sanotaan isän näköiseksi. saattaa esimerkiksi puhelimessakin sanoa, että kyllä meidän koko suku on sitä mieltä, että on niiiin isän näköinen.
Tämä on ihan höpöä. Kyllä, lapsi on minustakin enemmän isänsä näköinen ja hyvä niin. Ihana isä onkin. Tuntuu vaan kummalta tuo asian jatkuvaesille tuominen. lapsi kun on oman itsensä näköinen.
Kommentit (3)
Meidän esikoisesta koko miehen suku aina sanoi että on niin isänsä näköinen. Nyt kun syntyi toinen poika niin ovat taas sanoneet että aivan isänsä näköinen, mutta ei sit kuitenkaan isoveljensä näköinen. Luulenpa että juttu tulee siitä kun molemmat ovat olleet perussöpöjä vauvoja ja tuuhee tumma tukka, vähän niin kuin pikkuäijiä. Että näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi jaksaa aina selittää että lapsemme on hoikka koska appikin (lapsen vaari) on hoikka (NOT!) ja vaikka mitä muitakin juttuja on sitten samoja kuin apella.. Ei vaan aina jaksais kuunnella niitä juttuja. Tuohon ulkonäköön niin meidän lapsi on ihan minun näköinen, siis äitinsä, ja aina nuo sitten yrittävät jotain poikansa, lapsen isän, piirteitä hänestä löytää vaikka väkisin. Tais olla jonkin asteinen " pettymys" kun ei poika muistuttanutkaan heidän poikaansa. =/
on kai tärkeää nähdä niitä omia piirteitä lapsessa ja tuntea silloin lapseen enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Oma tyttäreni on juuri kuin isänsä kopio ja rakas kuin mikä. Poika taas näyttää ihan omannäköisensä ja enemmän tullut minun sukuuni. Hänen kohdallaan tuntuu, että anoppi hieman on hillinnyt näitä ulkonäkökommentteja, kun poika ei niin isältään näytäkään:)