Mistä syistä hait avioeroa ?

Avioerohakemukseen ei tarvitse merkitä syytä.

Ihastuminen ei riitä. Pitää olla rakkautta.

Syytä ei kysellä mutta miten päädyit hakemaan avioeroa ?

Mies petti ja olin jo pidemmän aikaa muutenkin miettinyt, että lasten synnyttyä erkanimme liikaa. Mies ei juuri lainkaan osallistunut perhe-elämään. Pettämisestä kiinni jäämisen jälkeen päätös oli helppo. En ole katunut. 

Ei ollut oikeastaan mitään yhteistä.  Ulkonäkö pettää.

Mitä se sinulle kuuluu? Avioliitto on kahden kauppa kolmannen korvapuusti.Sama on avioerot. Vai tarkoitiko miten haet avioeron? Elämme 2021 ei tarvitse olla syytä eroon.Hae netin kautta vaikka lomakeella,vai pitäkö se tulostaa ja viedä itse käräjä oikeuden kansliaan? Netissä ohjeet. Tiedon saa siitä aviopuolisosi,kirjattu kirje kotiin. Jos haluu oikein ilkeä olla,etkä sille kerro haet eron. Se onnistuu. Jopa haluat olla röyhkeä ja asua sama asunto siinä niin kauan, kuin harkinta aika ohi ja lopullinen ero myönetty.

Eikös se pitkä, tumma komistus ole naisilla yleensä kiikarissa ?  Pienet puutteet annetaan anteeksi.

Mies oli jatkuvasti aiheettomasti mustasukkainen.

Vaimoa ei seksi kiinnostanut eikä sallinut minun käydä muualla.

Minä sekoilin ja petin. Antaisin mitä tahansa että pääsisin muuttamaan tuon.

Me ollaan oltu naimisessa kolme vuotta. Yhdessä viisi vuotta. Puoliso on muuttunut etäiseksi raskauden aikana. Hän oli innostunut raskaudesta ja vauvasta. Elettiin normaali arkea ja rakennettiin yhteinen koti. Stressiä riitti, on raha huolia ja läheisen vakava sairaus. Onneksi selvisimme. Siten tuli korona ja sen seurauksena työt lähtivät. Puoliso alkoi juomaan. Läheisyys väheni ja itselle iski synnytyksen jälkeinen masennus. Piti vaan jaksaa. Minä sain apua neuvolan kautta.

Meillä ongelman ratkominen on mahdotonta, jos toinen ei halua hakea apua.

Surullista kun on yhteiset lainat ja pieni lapsi. Ei auta kun vain hakea eroa.

Ajauduimme kämppiksiksi ja kummallakin ole omat elämät. 

Minulla ei ole tilastotietoja mutta voisin veikata, että avioeroa hakee yleensä nainen. 

Unelmien poikamies ei ollutkaan se oikea.  Oliko juoppo, kävikö vieraissa, ei osallistunut perhe-elämään ?

Tai sitten kitkutellaan kulissiavioliitossa, kun muutenkin hävettää.  

Naisista halutuimpia ovat nuoret ja kauniit.  Ei mies aina ymmärrä,  että vaimolla voi olla vielä jatkuva "juoksuaika" päällä.   Muut miehet kiinnostavat.  Haluaa kokeilla siipiään miesmarkkinoilla ja mennä naisystävänsä kanssa tanssiravintolaan. 

On tullut tuokin koettua.

Olemme olleet naimisissa kohta viisi vuotta. Jo häämatkalla puolisoni flirttaili kännipäissään tarjoilijalle.  Kerran jäi kiinni, kun oli lähetänyt ystävälleni viestin, että "panettaa". Pikkuhiljaa huomasin merkkejä pornon suurkulutuksesta. Itseolen seksuaalisesti paljon aktiivisempi, kuin mieheni. Menen tavallaan hukkaan tässä suhteessa missä miehelle riittää pornon katselu. Mieheni on reissutöissä ja kotona ollessaan makaa jopa ympäri vuorokauden sohvalla kaukosäädin kädessään. Hän ei ole kiinnostunut mistään muusta. Alkoholia nauttiessaan muuttuu yhtäkkiä eri ihmiseksi. Suuttuu jostain ja minä olen aina suuttumuksen aiheuttanut omalla käytökselläni. Mieheni ei hoida asioitaan. Ei hae postia, ei avaa kirjeitään yms. 

Olen yrittänyt keskustella asioista rauhallisesti. Olen jopa kirjoittanut kirjeeseen omia tuntemuksiani hänelle. Hän myöntää asiat ja lupaa muuttua. Välillä palaa hermot, jolloin en pysty itseäni hillitsemään vaan sanon suorat sanat. Tämän jälkeen hän on hetken aikaa virkeämpi ja ryhdistäytynyt kunnes tilanne palaa ennlleen. Olen sanonut, että olen hänestä huolissani ja pohtinut onko hän masentunut. 

Olemme yli 50-v pariskunta. Itse olen aktiivinen ja kiinnostunut asioista. Mieleni tekee tavata joskus ystäviä ja keskustella asioista syvällisemminkin. Olen kauhulla miettinyt, mitä elämä on sitten,kun olemme eläkkeellä. Olen sanonut miehelleni, että hän saa olla sellainen,kuin on, mutta en vain jaksa tällaista yhteistä arkea missä toinen vetäytyy vain omaan maailmaansa.

Lopuksi. Hosuin uuteen suhteeseen mieheni kuoleman jälkeen. En osannut olla yksin vaan janosin huolenpitoa ja huomiota mitä silloin nykyiseltä mieheltäni sain. Nyt kaduttaa.  

Biologinen kello tikitti ja lujaa. Ei ollut liikaa aikaa tutkia sopivien isäehdokkaiden luonteita, vaan piti ottaa se jonka sai. Eihän me sitten kovin hyvin sovittu yhteen, joten hain eroa. Nyt oon ollu sinkkuna jo pari vuotta ja ihan yllättävän hankalaa on löytää uutta miestä kun on pienet lapset. 

Syy, miksi hakemukset ovat (yksipuolisesti) naisten tekemiä on se, ettei miehillä riitä munaa siihen. Ryypätään, petetään, hakataan ja perseillään, mutta eroa ei osata hakea. Vaatisihan se jonkinlaista vastuunottoa. Sitten se vaimon erohakemus tulee aina suurena yllätyksenä! Ja alkaa mieskin kiinnostua niistä lapsista - huoltajuutta vaatimalla (erohakemukseen asti ei tehnyt lasten kanssa mitään, eikä osaisi heidän syntymäaikojaan kertoa). Kun sitten mies joutuu taipumaan yhteishuoltajuuteen, alkaa exän kiusaaminen, syyttely, haukkuminen ja töiden (=elatusmaksujen) välttely. Sitten syytetään exää vieraannuttamisesta, kun itse ei huvita niitä lapsia sittenkään hoitaa. Baarista löytyy yleensä joku ymmärtävä nainen lohdukkeeksi, jonka kanssa voi sitten aloittaa saman rumban alusta.

Vierailija kirjoitti:

Mies oli jatkuvasti aiheettomasti mustasukkainen.

Sama täällä. En olisi halunnut erota, koska rakastin miestä ja oli ala-asteikäiset lapset. En vaan kestänyt jatkuvaa ja täysin aiheetonta mustasukkaisuutta.

Mies ei oikeastaan koskaan ollut mikään suuri rakkaus, ja ajan myötä suhde kylmeni entisestään. Lopulta jo hänen naamansa alkoi ärsyttää niin, etten nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ero.