Mitä lapsettomat ei vaan tajua?
Kaikki me ollaan jossakin vaiheessa oltu lapsettomia ja tuoreessa muistissa on vielä, mitä kaikkea en silloin tajunnut. Luulin, että ystävät, joilla on lapsia, voivat noin vain lähteä baariin viikonloppuna ja antaa isän hoitaa lapsi. Ei tullut mieleen, että vaikka tämä olisi suunniteltu 2 viikkoa etukäteen, niin tämä äiti ei välttämättä voikaan lähteä viikon valvomisen jälkeen baareilemaan. Lisäksi en tajunnut/ tiennyt sitä, kuinka paljon lapsi "vie" energiaa, mutta antaa iloa takaisin 110 prosenttisesti.
Kommentit (12)
Eihän lapsettomat ymmärrä yhtään mitään lapsellisten elämästä. Sehän jo nähty tällä palstalla useaan otteeseen. Miksi siis vielä kysyä asiaa erikseen?
Lapsettomat eivät tajua ainakaan sitä ettei kipeänä saa tulla kylään lapsiperheeseen. Yksi kaverini oli sairaslomalla flunssan vuoksi ja teki yllätysvierailun meille kun hänellä oli tylsää. Sen seurauksena koko perheemme sairastui eikä jälkitaudeilta ja antibiooteiltakaan vältytty.
Eli: jos olet tai olet ollut kipeänä, tule vasta kun olet terve ja pidä ainakin tervettä päivää ennen kuin tulet kylään.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 10:40"]Lapsettomat eivät tajua ainakaan sitä ettei kipeänä saa tulla kylään lapsiperheeseen. Yksi kaverini oli sairaslomalla flunssan vuoksi ja teki yllätysvierailun meille kun hänellä oli tylsää. Sen seurauksena koko perheemme sairastui eikä jälkitaudeilta ja antibiooteiltakaan vältytty.
Eli: jos olet tai olet ollut kipeänä, tule vasta kun olet terve ja pidä ainakin tervettä päivää ennen kuin tulet kylään.
[/quote]
Samaa voisi sanoa lapsellisillekin! Jos se äpäräs on nuhassa ja vaikka miten sen kotiis jätät sairastamaan niin ÄLÄ tule vierailulle! Sinä tartutat sen taudin siinä missä äpäräskin. Mut eihän nyt tämmöstä ymmärretä.
nuo kaikki edellä mainitut ymmärrän kyllä oikein hyvin vaikka lapseton olenkin. tokikaan alapään löystymisestä en tiedä miltä tuntuu, mutta uskon ja ymmärrän että se voi löystyä.
välillä tuntuu että lapsiperheitä ymmärretään liikaakin ja niiden lasten syyksi voi laittaa lähes kaikki myöhästymiset yms.
No sitä, mitä se lapsiperheellisen "epäitsekkyys" tarkoittaa. Se ei tarkoita mitään altruistista jaloa tunnetta, vaan sitä, että päällimmäisenä mielessä on niiden lasten tarpeet, ei omat. Tämä on mielestäni se suurin ero sen jälkeen, kun lapsi syntyy verrattuna siihen, kun lasta ei ole. Mulla ei ole kokemusta kuin pienistä lapsista (esikoiseni on 3), uskon, että tämä kokemus hieman muuttuu, kun lapsista tulee itsenäisempiä.
Mä toivon nyt, että ette palstan velat ryhdy tästä joukolla loukkaantumaan. Tässä ei nyt ole kyse siitä, kuka on parempi ihminen, vaan ihan luonnollisesta asiasta. Tietenkin ennen lapsia ne omat tarpeet ovat tärkeimmät, mutta sitten se yhtäkkiä muuttuu. Tämä on se juttu, mistä ihmiset puhuvat, kun he väittävät, että lapsettomat ovat "itsekkäitä" ja vanhemmat "epäitsekkäitä".
Minäkin olen sitä mieltä - lapsellisena - että lapsien syyksi laitetaan vaikka mitä. Me emme ole ikinä olleet myöhässä lasten takia vaan siksi, että mieheni ei saa itseään liikkeelle. En ole ikinä huokaillut, miten lasten kanssa vaan ei ole niin helppoa lähteä sinne ja tänne. Onpahan. Varaa vain riittävästi aikaa Tiukoille meni kuopuksen kanssa, kun väänsi kakkoja liukuhihnalta jopa 12 kertaa päivässä ja yhdessä vaiheessa juuri siinä vaiheessa, kun kaikille oli saatu vaatteet päälle. Herkkäpyllyisenä ei todellakaan olisi voinut olla kakat housussa edes lyhyttä matkaa. Mutta kun jätin aina aikaa juuri tätä varten ja kehityin myös tosi nopeaksi vaipanvaihtajaksi, niin en tainnut yhtäkään kertaa olla myöhässä tämän takia, kerran kyllä laukkasin kieli vyön alla neuvolaan ja varmaan joitakin minuutteja myöhässä mutta niin oli terkkakin ja ehdittiina ajoissa, jopa vielä kerran yhdet kakat vaihtamaan ennen vastaanottoa.
Ihan pienen vauvan kanssa (alle 2 tai 3 kk kun en vielä rytmiä tiennyt) en sopinutkaan mitään kellontarkkoja aikoja vaan sanoin usein, että tullaan yhden ja kahden välillä ja että soitan, kun olen autossa/lähtenyt kävelemään.
Lapset ovat todella harvoin se syy myöhästelyyn, useimmiten kyse on vanhempien organisointikyvyttömyydestä. Jos lähtee liikkeelle samoin kuin joskus yksin, niin ei ole ihme, jos myöhästyy, kun ne lapsetkin pitää huomioida.
Se, mitä jotkut lapsettomat eivät tajua (ja tässä vain yksi lapseton omasta tuttavapiiristäni eismerkkinä):
- vauva ei huuda ilkeyttään tai siksi, että vanhempi ei viitsi sitä kasvattaa (tämä tuttavani haukkui bussissa äidin, jonka vauva itki ja haukkui nimenomaan äidin kasvattajantaitoja)
- vauva on ihminen ja ansaitsee ihmisarvoisen kohtelun (tuttavani mielestä vauvalle saa antaa ruokaa vain, jos ensin on osannut tehdä jonkin tempun esim. sanoa kiitos tai saisinko)
- taaperoa ei noin yleisesti kannata kasvattaa Habburabin lain mukaisesti, vaikka siinä hyvä pointti onkin (vieras lapsi heitti hiekkaa lapseni silmiin, joten tuttavani meni ja heitti hiekkaa tämän lapsen silmiin)
Ja sitten se syy, miksi kirjasin tähän lapsettomien viat yhden tuttavani tekemisten perusteella. Jos joku lapsi juoksee pitkin ravintolaa kiljuen ja ruokia lääppien, yleistetään tilanne koskemaan kaikkia lapsiperheitä. Jos joku vauva huutaa koko lentomatkan, yleistetään tämä koskemaan kaikkia vauvoja. Samalla logiikalla siis kun yksi lapseton tekee jotain, kaikki tekevät samoin. Yleistäminen ei ole kivaa, ei totuudenmukasita ja aika usein lapsettomien tapa kohdella lapsiperheitä.
Vanhempien epäitsekkyys on jalostunut vain omia jälkeläisiä kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 11:04"]
No sitä, mitä se lapsiperheellisen "epäitsekkyys" tarkoittaa. Se ei tarkoita mitään altruistista jaloa tunnetta, vaan sitä, että päällimmäisenä mielessä on niiden lasten tarpeet, ei omat. Tämä on mielestäni se suurin ero sen jälkeen, kun lapsi syntyy verrattuna siihen, kun lasta ei ole. Mulla ei ole kokemusta kuin pienistä lapsista (esikoiseni on 3), uskon, että tämä kokemus hieman muuttuu, kun lapsista tulee itsenäisempiä.
Mä toivon nyt, että ette palstan velat ryhdy tästä joukolla loukkaantumaan. Tässä ei nyt ole kyse siitä, kuka on parempi ihminen, vaan ihan luonnollisesta asiasta. Tietenkin ennen lapsia ne omat tarpeet ovat tärkeimmät, mutta sitten se yhtäkkiä muuttuu. Tämä on se juttu, mistä ihmiset puhuvat, kun he väittävät, että lapsettomat ovat "itsekkäitä" ja vanhemmat "epäitsekkäitä".
[/quote]
En minä lapsettomana tästä luokkaantunut. Hyvin kirjoitettu. Se olisikin hyvä, jos lapselliset eivät ilmoittaisi olevansa valtavan epäitsekkäitä, vaan sanoisivat vaikka, että lasten tarpeet menevät heidän omiensa edelle. Tuosta epäitsekkyyden julistamisesta tulee usein sellainen "olen parempi ihminen" - fiilis, vaikkei sillä sitä tarkoitettaisikaan.
Okei.