Millaisia kouluja henkilö tarkoittaa, kun puhuu etuoikeutetuimpien kouluista Suomessa? HS juttu, linkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SYK:n pääsykokeet perustuvat suomenkielen kokeeseen. Koska kuulemma kieliä ei voi oppia, jos ei ole kielellisesti taitava (jännää, koska kaikilla on pakollisena kuitenkin ne vieras kieli, toinen kotimainen, S2, kotikielikin). Mutta oikeasti testillä karsitaan keskittymishäiriöiset, ujot ja pelokkaat, stressaavat, ne joiden vanhemmat eivät kuljeta ja osallistu. Myös lukivaikeuksista kärsivät saadaan karsittua, vaikka lukihäiriö ei vaikuta älykkyyteen tai kielten oppimiseenkaan, joillekin vieraat kielet voivat olla suomenkieltä helpompiakin.

Samoin musiikkiluokille karsitaan Karman testillä luki- ja keskittymishäiriöiset pois. Testi ei oikeasti testaa musikaallisuutta. Tuttujen lapset voidaan valita "haastattelun" tai "testin" perusteella. Haastattelussa kysytään mm. perheen taustaa ja sitä, kuka opettaa lasta ja missä musiikkiopistossa --> voidaan valita halutut lapset ja loput karsitaan Karman testillä.

Eipä ole ihmekään, että valikoidussa joukossa on "tulokset" parempia. Tosin sitten henkisesti osa noista mankeleista on aika hurjia ja on itsemurhia ja muuta surullista, kuten SYK:ssä.

Kylläpä on taas paljon soopaa kerättynä yhteen.

Kaikille jotka pyrkii opiskelemaan "kielikylvyn omaisesti" eli kielikouluissa tai ylimääräisiä a-kieliä (tämä SYK) on se äidinkielen koe (se voi olla myös muussa kuin suomessa), koska se vaativa kielten opiskelu oikeasti vaatii kielellistä lahjakkuutta.

t. äiti jonka toinen lapsi kävi kielikoulun ja toinen lukee kolmea a-kieltä

Eli kaikki Suomen kansalaiset kyllä voivat opiskella missä tahansa porukassa 2-4 kieltä, mutta yhden ylimääräisen A-kielen ottaminen vaatii erillisen seulotun koulun? Kyllä, kyllä.

Ylimääräisiä A-kieliä luetaan ihan jokaisessa Helsingin ala-asteen koulussa, ilman pääsykokeita tai muita. Ihan vaan tiedoksi tämä. Tämä ei vaadi mitään todistettua lahjakkuutta, vaan ihan vaan rastin lomakkeeseen Wilmassa, kun kieliä valitaan. A1 alkaa ykkösellä (monissa kouluissa nyt vain englanti) ja sitten A2 valitaan rastittamalla ruutu. 

Ehkä seuraavaksi huomaat ettei mitä tahansa a-kieltä opeteta missä tahansa koulussa ja käytännössä joissain ei opeteta ollenkaan jos ei ole kiinnostusta. Ei ne opettajat ja oppitunnit tyhjästä ilmesty tarpeen mukaan koulun tarjontaan. 

Jos pikkuisen perehdyt asiaan, niin ranskaa, saksaa opetetaan lähes jokaisessa ala-asteen koulussa Helsingissä. Monissa ruotsiakin pitkänä (A2) sekä venäjää. Ja jos ei omassa lähikoulussa ole sopivaa kieltä, voi ILMAN PÄÄSYKOKEITA hakeutua tällaisen kielen kouluun.

Niin, siis ei opeteta kaikkia kieliä kaikkialla tai edes liki kaikkialla kuten itsekin yrität olla myöntämättä mutta silti joudut sen myöntämään. 

Mutta kuka tahansa saa hakeutua ILMAN PÄÄSYKOKEITA lukemaan näitä kieliä. Eli voi vaihtaa koulua. Ei tässä ole mitään myöntämistä.

Yritätkö siirrellä maaleja? Ei tässä ollut kyse pääsykokeista joillekin tavallisille kursseille vaan tavanomaista vaativammasta opiskelusta. Vähän kuin puhuttaisi erillisistä musiikkiopistoista ja vastaavista kouluista ja sinä tulisit paikalle jankuttamaan jotain peruskoulun musiikkiluokista. 

Niin ja -eri.

Puhuttiin peruskouluista, joissa noudatetaan opetussuunnitelmaa, joka on ihan sama kunnan kouluissa ja yksityisissä.

Haluaisin aivan vilpitömästi, että peruskoulu olisi tasa-arvoisempi ja sosiaalisia eroja tasaava. Kaikki tutkimukset puhuvat sen puolesta, että me hyötyisimme siitä taloudellisesti  ja osallistuvana, innovatiivisempana ja rauhallisempana yhteiskuntana. 

Mitä selvästi tasaavampi peruskoulu sitten vaatisi? Kuinka paljon panoksia? Se olisi kiinnostavaa tietää.

Helsingissä suunnataan merkittävästi enemmän panoksia sosio-ekonomisesti heikommille alueille. Idästä muuttanut työkaverini valitteli sitä, miten vaikeaa kantakaupungin koulussa on saada tukiopetusta lapselle verrattuna aiempaan kouluun. Niinpä, resurssit ovat erilaiset. 

En tiedä kuka elää illuusiossa, että peruskoulu tai muu yhteiskunta olisi tasa-arvoinen, kuten artikkelissa annettiin ymmärtää. Me ns. hyväosaiset tiedostamme sen tekemällä valintoja, joiden uskomme hyödyttävän lapsiamme. 

Artikkelissa asetetaan tavoitteeksi, että koulujärjestelmässä nähdään ja tunnistetaan eriarvoisuuksia ja pyritään muuttamaan niitä. Hienoja tavoitteita, mutta kenelle viesti on suunnattu Helsingin Sanomien maksullisen artikkelin kautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SYK:n pääsykokeet perustuvat suomenkielen kokeeseen. Koska kuulemma kieliä ei voi oppia, jos ei ole kielellisesti taitava (jännää, koska kaikilla on pakollisena kuitenkin ne vieras kieli, toinen kotimainen, S2, kotikielikin). Mutta oikeasti testillä karsitaan keskittymishäiriöiset, ujot ja pelokkaat, stressaavat, ne joiden vanhemmat eivät kuljeta ja osallistu. Myös lukivaikeuksista kärsivät saadaan karsittua, vaikka lukihäiriö ei vaikuta älykkyyteen tai kielten oppimiseenkaan, joillekin vieraat kielet voivat olla suomenkieltä helpompiakin.

Samoin musiikkiluokille karsitaan Karman testillä luki- ja keskittymishäiriöiset pois. Testi ei oikeasti testaa musikaallisuutta. Tuttujen lapset voidaan valita "haastattelun" tai "testin" perusteella. Haastattelussa kysytään mm. perheen taustaa ja sitä, kuka opettaa lasta ja missä musiikkiopistossa --> voidaan valita halutut lapset ja loput karsitaan Karman testillä.

Eipä ole ihmekään, että valikoidussa joukossa on "tulokset" parempia. Tosin sitten henkisesti osa noista mankeleista on aika hurjia ja on itsemurhia ja muuta surullista, kuten SYK:ssä.

Kylläpä on taas paljon soopaa kerättynä yhteen.

Kaikille jotka pyrkii opiskelemaan "kielikylvyn omaisesti" eli kielikouluissa tai ylimääräisiä a-kieliä (tämä SYK) on se äidinkielen koe (se voi olla myös muussa kuin suomessa), koska se vaativa kielten opiskelu oikeasti vaatii kielellistä lahjakkuutta.

t. äiti jonka toinen lapsi kävi kielikoulun ja toinen lukee kolmea a-kieltä

Eli kaikki Suomen kansalaiset kyllä voivat opiskella missä tahansa porukassa 2-4 kieltä, mutta yhden ylimääräisen A-kielen ottaminen vaatii erillisen seulotun koulun? Kyllä, kyllä.

Ylimääräisiä A-kieliä luetaan ihan jokaisessa Helsingin ala-asteen koulussa, ilman pääsykokeita tai muita. Ihan vaan tiedoksi tämä. Tämä ei vaadi mitään todistettua lahjakkuutta, vaan ihan vaan rastin lomakkeeseen Wilmassa, kun kieliä valitaan. A1 alkaa ykkösellä (monissa kouluissa nyt vain englanti) ja sitten A2 valitaan rastittamalla ruutu. 

Ehkä seuraavaksi huomaat ettei mitä tahansa a-kieltä opeteta missä tahansa koulussa ja käytännössä joissain ei opeteta ollenkaan jos ei ole kiinnostusta. Ei ne opettajat ja oppitunnit tyhjästä ilmesty tarpeen mukaan koulun tarjontaan. 

Jos pikkuisen perehdyt asiaan, niin ranskaa, saksaa opetetaan lähes jokaisessa ala-asteen koulussa Helsingissä. Monissa ruotsiakin pitkänä (A2) sekä venäjää. Ja jos ei omassa lähikoulussa ole sopivaa kieltä, voi ILMAN PÄÄSYKOKEITA hakeutua tällaisen kielen kouluun.

Niin, siis ei opeteta kaikkia kieliä kaikkialla tai edes liki kaikkialla kuten itsekin yrität olla myöntämättä mutta silti joudut sen myöntämään. 

Mutta kuka tahansa saa hakeutua ILMAN PÄÄSYKOKEITA lukemaan näitä kieliä. Eli voi vaihtaa koulua. Ei tässä ole mitään myöntämistä.

Yritätkö siirrellä maaleja? Ei tässä ollut kyse pääsykokeista joillekin tavallisille kursseille vaan tavanomaista vaativammasta opiskelusta. Vähän kuin puhuttaisi erillisistä musiikkiopistoista ja vastaavista kouluista ja sinä tulisit paikalle jankuttamaan jotain peruskoulun musiikkiluokista. 

Niin ja -eri.

Puhuttiin peruskouluista, joissa noudatetaan opetussuunnitelmaa, joka on ihan sama kunnan kouluissa ja yksityisissä.

Eli puhut eri asiasta kuin muut, joten argumenttisi on hyödytön tässä keskustelussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SYK:n pääsykokeet perustuvat suomenkielen kokeeseen. Koska kuulemma kieliä ei voi oppia, jos ei ole kielellisesti taitava (jännää, koska kaikilla on pakollisena kuitenkin ne vieras kieli, toinen kotimainen, S2, kotikielikin). Mutta oikeasti testillä karsitaan keskittymishäiriöiset, ujot ja pelokkaat, stressaavat, ne joiden vanhemmat eivät kuljeta ja osallistu. Myös lukivaikeuksista kärsivät saadaan karsittua, vaikka lukihäiriö ei vaikuta älykkyyteen tai kielten oppimiseenkaan, joillekin vieraat kielet voivat olla suomenkieltä helpompiakin.

Samoin musiikkiluokille karsitaan Karman testillä luki- ja keskittymishäiriöiset pois. Testi ei oikeasti testaa musikaallisuutta. Tuttujen lapset voidaan valita "haastattelun" tai "testin" perusteella. Haastattelussa kysytään mm. perheen taustaa ja sitä, kuka opettaa lasta ja missä musiikkiopistossa --> voidaan valita halutut lapset ja loput karsitaan Karman testillä.

Eipä ole ihmekään, että valikoidussa joukossa on "tulokset" parempia. Tosin sitten henkisesti osa noista mankeleista on aika hurjia ja on itsemurhia ja muuta surullista, kuten SYK:ssä.

Kylläpä on taas paljon soopaa kerättynä yhteen.

Kaikille jotka pyrkii opiskelemaan "kielikylvyn omaisesti" eli kielikouluissa tai ylimääräisiä a-kieliä (tämä SYK) on se äidinkielen koe (se voi olla myös muussa kuin suomessa), koska se vaativa kielten opiskelu oikeasti vaatii kielellistä lahjakkuutta.

t. äiti jonka toinen lapsi kävi kielikoulun ja toinen lukee kolmea a-kieltä

Eli kaikki Suomen kansalaiset kyllä voivat opiskella missä tahansa porukassa 2-4 kieltä, mutta yhden ylimääräisen A-kielen ottaminen vaatii erillisen seulotun koulun? Kyllä, kyllä.

Ylimääräisiä A-kieliä luetaan ihan jokaisessa Helsingin ala-asteen koulussa, ilman pääsykokeita tai muita. Ihan vaan tiedoksi tämä. Tämä ei vaadi mitään todistettua lahjakkuutta, vaan ihan vaan rastin lomakkeeseen Wilmassa, kun kieliä valitaan. A1 alkaa ykkösellä (monissa kouluissa nyt vain englanti) ja sitten A2 valitaan rastittamalla ruutu. 

Ehkä seuraavaksi huomaat ettei mitä tahansa a-kieltä opeteta missä tahansa koulussa ja käytännössä joissain ei opeteta ollenkaan jos ei ole kiinnostusta. Ei ne opettajat ja oppitunnit tyhjästä ilmesty tarpeen mukaan koulun tarjontaan. 

Jos pikkuisen perehdyt asiaan, niin ranskaa, saksaa opetetaan lähes jokaisessa ala-asteen koulussa Helsingissä. Monissa ruotsiakin pitkänä (A2) sekä venäjää. Ja jos ei omassa lähikoulussa ole sopivaa kieltä, voi ILMAN PÄÄSYKOKEITA hakeutua tällaisen kielen kouluun.

Niin, siis ei opeteta kaikkia kieliä kaikkialla tai edes liki kaikkialla kuten itsekin yrität olla myöntämättä mutta silti joudut sen myöntämään. 

Mutta kuka tahansa saa hakeutua ILMAN PÄÄSYKOKEITA lukemaan näitä kieliä. Eli voi vaihtaa koulua. Ei tässä ole mitään myöntämistä.

Yritätkö siirrellä maaleja? Ei tässä ollut kyse pääsykokeista joillekin tavallisille kursseille vaan tavanomaista vaativammasta opiskelusta. Vähän kuin puhuttaisi erillisistä musiikkiopistoista ja vastaavista kouluista ja sinä tulisit paikalle jankuttamaan jotain peruskoulun musiikkiluokista. 

Niin ja -eri.

Ihan ohis, mutta peruskoulun musiikkiluokille voi olla vaikeampaa päästä kuin musiikkiopistoon, tai sitten päinvastoin.

Aivan sama juttu kielien kanssa. Jossakin saa ilman pääsykokeita parempaa opetusta kuin jossakin toisaalla pääsykokeiden kautta. Lopulta opetuksen erot Suomessa eivät ole niin kovin dramaattisia. Kieliryhmiin ja kieliluokille toki valikoituu kielistä kiinnostuneita oppilaita, mutta se on oma lukunsa.

-eri myös.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin haukutaan inkluusiota. Eikö tämä kehitys nimen omaan ole poispäin inkluusiosta? Hienostokouluissa ei ole erityisoppilaita. Sitten pitäisi tietenkin myös jakaa erityisluokat siten, että olisi omat luokat rauhallisille ja kilteille erityisoppilaille ja omat luokat adhd-häiriköille.

Sieltä mentiin taas hehtaaritykillä ohi. Ongelmahan on se että jos inklusoidaan erityisoppilaat esimerkiksi maahanmuuttajapainotteiseen luokkaan koulutyö häiriytyy erikseen. Miksei näihin "hienostokouluihin" voi perustaa niitä erityisluokkia, siellä ne eniten hyödyttäisivät kun lapset huomaisivat että erilaisuutta on olemassa?

SYKin oppilaista valtaosa on kantasuomalaisia ja myös hyväosaisia. Sieltä puuttuu kokonaan se hankalin viidennes, joka lähikouluissa aiheuttaa suurimman osan ongelmista. Sama koskee myös perusopetuksen painotettuja luokkia. Tämä on mykyään yksi suurimmista syistä hakea lapsi joko erikoiskouluun (tyyliin SYK) tai painotettuun opetukseen.

Helsingin kouluissa tarjotaan kaikille A2 kieltä, mutta vain teoriassa. Ryhmää ei muodosteta alle 12 (vai onko nykyään jo 15?) oppilaalle, mistä johtuen vuosittain jää monilta lapsilta toinen pitkä kieli vain haaveeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin haukutaan inkluusiota. Eikö tämä kehitys nimen omaan ole poispäin inkluusiosta? Hienostokouluissa ei ole erityisoppilaita. Sitten pitäisi tietenkin myös jakaa erityisluokat siten, että olisi omat luokat rauhallisille ja kilteille erityisoppilaille ja omat luokat adhd-häiriköille.

Sieltä mentiin taas hehtaaritykillä ohi. Ongelmahan on se että jos inklusoidaan erityisoppilaat esimerkiksi maahanmuuttajapainotteiseen luokkaan koulutyö häiriytyy erikseen. Miksei näihin "hienostokouluihin" voi perustaa niitä erityisluokkia, siellä ne eniten hyödyttäisivät kun lapset huomaisivat että erilaisuutta on olemassa?

Meidän ala-astetta voitaneen pitää "hienostokouluna", Hgin kantakaupungissa ja painotusluokkia, mutta täällä kyllä on myös erityisluokka. On ollut jo pitkään.

Tuskin sitä asiaa erityisesti mainostetaan koulun ulkopuolella ja tod.näk. tulee monelle normiluokan vanhemmalle tietoon vasta lasten puheiden kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.

Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.

Noissahan on varmaan kaikissa myös lukukausimaksut.

Ei ainakaan Syksissä ole. Ja nehän on kuitenkin vain satasia vuodessa, ja vapaaoppilaita otetaan.

Oikeasti huono-osaiselle tuo muutama satanen vuodessakin voi estää yrityksen pyrkiä kouluun.

VAPAAOPPILAITA OTETAAN.

No eipä kovin montaa varmastikaan. Kouluihin pitää muutenkin ilmoittautua jo taaperona, ainakin joihinkin.

Mihin pitää mielestäsi ilmoittautua taaperona?

Minulla ei ole kuranttia tietoa, joten en vastaa.

Mutta kirjoitella pitää soopaa.

Minulla on tieto. Osaan kielikouluista voi mennä eskariin, jonne pyritään sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi.

Englantilaisessa koulussa se eskari maksaa muutaman satasen lukukausi, mutta sen yhteydessä sai kaupungin ilmaisen eskarin iltapäiväksi, joten käytännössä sen primaryn käyminen oli halvempaa kuin kaupungin eskari plus päivähoito.

Saksalaiseen pyritään ekalle, SYKiin kolmannelle.

MIHINKÄÄN ei ilmoittauduta taaperona.

Osaan synnytään.

SYK:ssä yksi valintakriteeri on siinä, ovatko vanhemmat tai muut sukulaiset käyneet SYK:in. Myös vanhempi sisarus varmistaa sisäänpääsyn. Eli todellakin siihen esikoiseen kannattaa kielellisesti panostaa.

Ei ihan pidä paikkansa eli sisarus ei välttämättä pääse eikä vanhempien tarvitse olla käyny SYKkiä. Koulu on kielipainotteinen joten pääsykoe mittaa lukutaitoa.