Lue keskustelun säännöt.
Millaisia kouluja henkilö tarkoittaa, kun puhuu etuoikeutetuimpien kouluista Suomessa? HS juttu, linkki
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Sykkiin pyritään kolmannelta luokalta ja en tiedä kuinka pieneltä tai isolta alueelta oppilaita tulee. Minkälaisista perheistä jne.
Täältä voi lukea oppilaiden nimet (kertomuksen lopussa):
https://issuu.com/syk1886/docs/syk_vuosikertomus_2021
Ei ole hirveästi mo ha mm ed eja tai muita etnisiä nimiä. Eikä myöskään lähiönimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.
Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.
Noissahan on varmaan kaikissa myös lukukausimaksut.
Ei ainakaan Syksissä ole. Ja nehän on kuitenkin vain satasia vuodessa, ja vapaaoppilaita otetaan.
Oikeasti huono-osaiselle tuo muutama satanen vuodessakin voi estää yrityksen pyrkiä kouluun.
VAPAAOPPILAITA OTETAAN.
No eipä kovin montaa varmastikaan. Kouluihin pitää muutenkin ilmoittautua jo taaperona, ainakin joihinkin.
Mihin pitää mielestäsi ilmoittautua taaperona?
Minulla ei ole kuranttia tietoa, joten en vastaa.
Mutta kirjoitella pitää soopaa.
Minulla on tieto. Osaan kielikouluista voi mennä eskariin, jonne pyritään sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi.
Englantilaisessa koulussa se eskari maksaa muutaman satasen lukukausi, mutta sen yhteydessä sai kaupungin ilmaisen eskarin iltapäiväksi, joten käytännössä sen primaryn käyminen oli halvempaa kuin kaupungin eskari plus päivähoito.
Saksalaiseen pyritään ekalle, SYKiin kolmannelle.
MIHINKÄÄN ei ilmoittauduta taaperona.
Osaan synnytään.
SYK:ssä yksi valintakriteeri on siinä, ovatko vanhemmat tai muut sukulaiset käyneet SYK:in. Myös vanhempi sisarus varmistaa sisäänpääsyn. Eli todellakin siihen esikoiseen kannattaa kielellisesti panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sykkiin pyritään kolmannelta luokalta ja en tiedä kuinka pieneltä tai isolta alueelta oppilaita tulee. Minkälaisista perheistä jne.
Täältä voi lukea oppilaiden nimet (kertomuksen lopussa):
https://issuu.com/syk1886/docs/syk_vuosikertomus_2021Ei ole hirveästi mo ha mm ed eja tai muita etnisiä nimiä. Eikä myöskään lähiönimiä.
Tiedätkös että ei se nimi aina kerro etnistä taustaa. Moni antaa lapselleen sen suomenkielisen vanhemman sukunimen vaikka toinen oliiskin ulkomaalainen (kaltaistesi stalkkereiden takia).
Lapseni kaverikin on venäläinen ja hänellä on suomalainen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.
Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.
Noissahan on varmaan kaikissa myös lukukausimaksut.
Ei ainakaan Syksissä ole. Ja nehän on kuitenkin vain satasia vuodessa, ja vapaaoppilaita otetaan.
Oikeasti huono-osaiselle tuo muutama satanen vuodessakin voi estää yrityksen pyrkiä kouluun.
VAPAAOPPILAITA OTETAAN.
No eipä kovin montaa varmastikaan. Kouluihin pitää muutenkin ilmoittautua jo taaperona, ainakin joihinkin.
Mihin pitää mielestäsi ilmoittautua taaperona?
Minulla ei ole kuranttia tietoa, joten en vastaa.
Mutta kirjoitella pitää soopaa.
Minulla on tieto. Osaan kielikouluista voi mennä eskariin, jonne pyritään sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi.
Englantilaisessa koulussa se eskari maksaa muutaman satasen lukukausi, mutta sen yhteydessä sai kaupungin ilmaisen eskarin iltapäiväksi, joten käytännössä sen primaryn käyminen oli halvempaa kuin kaupungin eskari plus päivähoito.
Saksalaiseen pyritään ekalle, SYKiin kolmannelle.
MIHINKÄÄN ei ilmoittauduta taaperona.
Osaan synnytään.
SYK:ssä yksi valintakriteeri on siinä, ovatko vanhemmat tai muut sukulaiset käyneet SYK:in. Myös vanhempi sisarus varmistaa sisäänpääsyn. Eli todellakin siihen esikoiseen kannattaa kielellisesti panostaa.
Höpöhöpöhöpöhöpö.
Jutussa ei sanottu, mitä ne mystiset toimenpiteet on tasa-arvon ja paremman koulun saamiseksi on, mutta satoja projekteja on ollut ja moni menestyksekäs. Olisi antanut edes tutkimusten lähdeviitteet. Nyt koko jutusta jäi käteen valkoisen keskiluokkaisen naistutkijan nillitys, miten koulu pitäisi muuttaa kunhan hänen ei itse tarvitse tehdä sen eteen mitään eikä olla koulussa töissä!! T. Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ihan tavallaisissakin kouluissa on eroja, koska niiden sisäänottoalueet ovat hyvin erilaisia. Lauttasaaren kouluissa on varmasti paljon suht varakkaista ja akateemisesti koulutetuista kodeista tulevia lapsia, joilla vanhemmat tukevat hyvin voimakkaasti koulunkäyntiä ja katsovat, että läksyt ovat hoidettuja ja harrastukset tukevat myös koulun kasvatussuunnitelmia. Sen sijaan Jakomäen kouluista tulee palon työttömien lapsia, jotka eivät tavoittele lukio-opintoja eivätkä saa kotoa tukea opiskeluunsa millään tavalla. Ihan taatusti koulumotivaatio ja sitä kautta kyvyt ovat näissä kouluissa hyvin erilaisia. Jakomäen koulujen liepeillä käy myös huumekauppa, jota Lauttasaaressa ei välttämättä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole maksuja Kulosaaren kansainvälisessä koulussakaan, jota käy moni diplomaatin lapsi.
Ei Kulosaaressa ole mitään "kansainvälistä koulua". Kansainvälinen koulu on Ruoholahdessa.
Jos nillittää haluat, Kulosaaressa oleva koulu ilmoittaa nettisivuillaan olevansa kansainvälinen kaksikielinen koulu. Mutta tule nyt vielä sanomaan joku viimeinen sana tähän vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SYK:n pääsykokeet perustuvat suomenkielen kokeeseen. Koska kuulemma kieliä ei voi oppia, jos ei ole kielellisesti taitava (jännää, koska kaikilla on pakollisena kuitenkin ne vieras kieli, toinen kotimainen, S2, kotikielikin). Mutta oikeasti testillä karsitaan keskittymishäiriöiset, ujot ja pelokkaat, stressaavat, ne joiden vanhemmat eivät kuljeta ja osallistu. Myös lukivaikeuksista kärsivät saadaan karsittua, vaikka lukihäiriö ei vaikuta älykkyyteen tai kielten oppimiseenkaan, joillekin vieraat kielet voivat olla suomenkieltä helpompiakin.
Samoin musiikkiluokille karsitaan Karman testillä luki- ja keskittymishäiriöiset pois. Testi ei oikeasti testaa musikaallisuutta. Tuttujen lapset voidaan valita "haastattelun" tai "testin" perusteella. Haastattelussa kysytään mm. perheen taustaa ja sitä, kuka opettaa lasta ja missä musiikkiopistossa --> voidaan valita halutut lapset ja loput karsitaan Karman testillä.
Eipä ole ihmekään, että valikoidussa joukossa on "tulokset" parempia. Tosin sitten henkisesti osa noista mankeleista on aika hurjia ja on itsemurhia ja muuta surullista, kuten SYK:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa ei sanottu, mitä ne mystiset toimenpiteet on tasa-arvon ja paremman koulun saamiseksi on, mutta satoja projekteja on ollut ja moni menestyksekäs. Olisi antanut edes tutkimusten lähdeviitteet. Nyt koko jutusta jäi käteen valkoisen keskiluokkaisen naistutkijan nillitys, miten koulu pitäisi muuttaa kunhan hänen ei itse tarvitse tehdä sen eteen mitään eikä olla koulussa töissä!! T. Ope
PD-raha on yksi. Idässä luokkakoot on noin 15 lasta, kun taas Pohjois/Länsi/Etelä-Helsingissä ekalla luokallakin on yleensä noin 25-30 oppilasta. Eli siinä yksi, millä voidaan tasoittaa tuloksia.
Mutta seuraus on kyllä ollut vielä enemmän se, että jopa hyviltä aluieilta (Pakila, Haaga, Töölö) lapset lähtee yksityiskouluihin, koska nuo isot luokkakoot ovat ihan mahdottomia. Happi ja tuolit loppuvat luokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole maksuja Kulosaaren kansainvälisessä koulussakaan, jota käy moni diplomaatin lapsi.
Ei Kulosaaressa ole mitään "kansainvälistä koulua". Kansainvälinen koulu on Ruoholahdessa.
Jos nillittää haluat, Kulosaaressa oleva koulu ilmoittaa nettisivuillaan olevansa kansainvälinen kaksikielinen koulu. Mutta tule nyt vielä sanomaan joku viimeinen sana tähän vielä.
Se on Kulosaaren Yhteiskoulu. Kyllä sen oppilasaines on kansainvälistä, koska onhan idän koulu. Kaksikielisyys ei näy mitenkään, jos käy sitä suomenkielistä lähikoululinjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa ei sanottu, mitä ne mystiset toimenpiteet on tasa-arvon ja paremman koulun saamiseksi on, mutta satoja projekteja on ollut ja moni menestyksekäs. Olisi antanut edes tutkimusten lähdeviitteet. Nyt koko jutusta jäi käteen valkoisen keskiluokkaisen naistutkijan nillitys, miten koulu pitäisi muuttaa kunhan hänen ei itse tarvitse tehdä sen eteen mitään eikä olla koulussa töissä!! T. Ope
PD-raha on yksi. Idässä luokkakoot on noin 15 lasta, kun taas Pohjois/Länsi/Etelä-Helsingissä ekalla luokallakin on yleensä noin 25-30 oppilasta. Eli siinä yksi, millä voidaan tasoittaa tuloksia.
Mutta seuraus on kyllä ollut vielä enemmän se, että jopa hyviltä aluieilta (Pakila, Haaga, Töölö) lapset lähtee yksityiskouluihin, koska nuo isot luokkakoot ovat ihan mahdottomia. Happi ja tuolit loppuvat luokasta.
Helsingissä on lähikouluperiaate eli luokalla voi olla 30 lasta, koska kaikilla on oikeus olla siellä.
Tällaisia alaluokkia on meidänkin lähikoulussa, vaikka se saa myös PD-rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole maksuja Kulosaaren kansainvälisessä koulussakaan, jota käy moni diplomaatin lapsi.
Ei Kulosaaressa ole mitään "kansainvälistä koulua". Kansainvälinen koulu on Ruoholahdessa.
Jos nillittää haluat, Kulosaaressa oleva koulu ilmoittaa nettisivuillaan olevansa kansainvälinen kaksikielinen koulu. Mutta tule nyt vielä sanomaan joku viimeinen sana tähän vielä.
Ja kas, palstahäirikön googlettelu käynnistyi taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole maksuja Kulosaaren kansainvälisessä koulussakaan, jota käy moni diplomaatin lapsi.
Ei Kulosaaressa ole mitään "kansainvälistä koulua". Kansainvälinen koulu on Ruoholahdessa.
Jos nillittää haluat, Kulosaaressa oleva koulu ilmoittaa nettisivuillaan olevansa kansainvälinen kaksikielinen koulu. Mutta tule nyt vielä sanomaan joku viimeinen sana tähän vielä.
Ja kas, palstahäirikön googlettelu käynnistyi taas.
Parempi että selvittää faktat kun toinen hokee, että ei ole kansainvälinen eikä kaksikielinen.
Vierailija kirjoitti:
SYK:n pääsykokeet perustuvat suomenkielen kokeeseen. Koska kuulemma kieliä ei voi oppia, jos ei ole kielellisesti taitava (jännää, koska kaikilla on pakollisena kuitenkin ne vieras kieli, toinen kotimainen, S2, kotikielikin). Mutta oikeasti testillä karsitaan keskittymishäiriöiset, ujot ja pelokkaat, stressaavat, ne joiden vanhemmat eivät kuljeta ja osallistu. Myös lukivaikeuksista kärsivät saadaan karsittua, vaikka lukihäiriö ei vaikuta älykkyyteen tai kielten oppimiseenkaan, joillekin vieraat kielet voivat olla suomenkieltä helpompiakin.
Samoin musiikkiluokille karsitaan Karman testillä luki- ja keskittymishäiriöiset pois. Testi ei oikeasti testaa musikaallisuutta. Tuttujen lapset voidaan valita "haastattelun" tai "testin" perusteella. Haastattelussa kysytään mm. perheen taustaa ja sitä, kuka opettaa lasta ja missä musiikkiopistossa --> voidaan valita halutut lapset ja loput karsitaan Karman testillä.
Eipä ole ihmekään, että valikoidussa joukossa on "tulokset" parempia. Tosin sitten henkisesti osa noista mankeleista on aika hurjia ja on itsemurhia ja muuta surullista, kuten SYK:ssä.
Kylläpä on taas paljon soopaa kerättynä yhteen.
Kaikille jotka pyrkii opiskelemaan "kielikylvyn omaisesti" eli kielikouluissa tai ylimääräisiä a-kieliä (tämä SYK) on se äidinkielen koe (se voi olla myös muussa kuin suomessa), koska se vaativa kielten opiskelu oikeasti vaatii kielellistä lahjakkuutta.
t. äiti jonka toinen lapsi kävi kielikoulun ja toinen lukee kolmea a-kieltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sykkiin pyritään kolmannelta luokalta ja en tiedä kuinka pieneltä tai isolta alueelta oppilaita tulee. Minkälaisista perheistä jne.
Täältä voi lukea oppilaiden nimet (kertomuksen lopussa):
https://issuu.com/syk1886/docs/syk_vuosikertomus_2021Ei ole hirveästi mo ha mm ed eja tai muita etnisiä nimiä. Eikä myöskään lähiönimiä.
Tiedätkös että ei se nimi aina kerro etnistä taustaa. Moni antaa lapselleen sen suomenkielisen vanhemman sukunimen vaikka toinen oliiskin ulkomaalainen (kaltaistesi stalkkereiden takia).
Lapseni kaverikin on venäläinen ja hänellä on suomalainen nimi.
Ei tietenkään kerro täysin. Mutta jo se, että ulkom.taustaiset vanhemmat antavat lapselleen nimekseen Maijan tai Hillan, tai Uskon tai Aarnin, kertoo tietynlaisesta sopeutumishalusta ja intagraatiosta.
Vierailija kirjoitti:
Painotettu opetus ja ns. white flight -ilmiö, jossa hyvintoimeentulevat muuttavat "omille" alueilleen. Syyt voi jokainen arvata.
Syyllinen on tietysti valkoinen heteromies, joka kiusallaan muuttaa pois aiheuttaen eriarvoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
SYK:n pääsykokeet perustuvat suomenkielen kokeeseen. Koska kuulemma kieliä ei voi oppia, jos ei ole kielellisesti taitava (jännää, koska kaikilla on pakollisena kuitenkin ne vieras kieli, toinen kotimainen, S2, kotikielikin). Mutta oikeasti testillä karsitaan keskittymishäiriöiset, ujot ja pelokkaat, stressaavat, ne joiden vanhemmat eivät kuljeta ja osallistu. Myös lukivaikeuksista kärsivät saadaan karsittua, vaikka lukihäiriö ei vaikuta älykkyyteen tai kielten oppimiseenkaan, joillekin vieraat kielet voivat olla suomenkieltä helpompiakin.
Samoin musiikkiluokille karsitaan Karman testillä luki- ja keskittymishäiriöiset pois. Testi ei oikeasti testaa musikaallisuutta. Tuttujen lapset voidaan valita "haastattelun" tai "testin" perusteella. Haastattelussa kysytään mm. perheen taustaa ja sitä, kuka opettaa lasta ja missä musiikkiopistossa --> voidaan valita halutut lapset ja loput karsitaan Karman testillä.
Eipä ole ihmekään, että valikoidussa joukossa on "tulokset" parempia. Tosin sitten henkisesti osa noista mankeleista on aika hurjia ja on itsemurhia ja muuta surullista, kuten SYK:ssä.
Noista muista en voi varmasti sanoa, mutta sen verran musiikkiluokista, että todellakaan ei haastattelussa kysytä perhetaustaa. Karman testiin valintaperusteena olen viimeksi törmännyt viime vuosisadalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painotettu opetus ja ns. white flight -ilmiö, jossa hyvintoimeentulevat muuttavat "omille" alueilleen. Syyt voi jokainen arvata.
Syyllinen on tietysti valkoinen heteromies, joka kiusallaan muuttaa pois aiheuttaen eriarvoisuutta.
Kieltämättä itäsuomalaiset pojat ovat Pisa-tutkimuksissa se heikoiten menestyvä segmentti, mutta ei nyt kuitenkaan syyllistetä heitä.
Oma lapseni oli jossain eläintarhassa, jota kouluksikin kutsuttiin. Heillä älykkyys lynkattiin ja naurunalaistettiin, tyhmin oli se paras. Oppiko lapseni välittämistä ja solidaarisuutta? Ei. Oppi inhoa ja halveksuntaa, sekä alkoi oireilla masentuneisuutta. Haki lopulta erikoisluokalle ja nyt jopa saa opiskella.
Ei tarvitse ihmetellä osaamisen laskemista, kun vähääkään älykkäämmät lytätään ja tasapäistetään tyhmimpien tasolle. Turha odotella uutta Nokiaa kun älykkäämmät lapset ja nuoret päätyvät masennuspotilaiksi, ellei vanhemmat heitä pelasta tasoiseensa seuraan. En tiedä mistä lapseni on älykkyytensä saanut, numerot ihan eri tasolla kuin mitä omani olivat, tai isänsä. Me olisimme sopeutuneet sinne eläintarhaan, duunareiden työttömiksi päätyneet lapset. Me vanhemmat emme todellakaan ole mitään etuoikeutettuja tai hyväosaisia, mutta lapsemme paikka on ehdottomasti erikoisluokalla.