Millaisia kouluja henkilö tarkoittaa, kun puhuu etuoikeutetuimpien kouluista Suomessa? HS juttu, linkki

Vaikee sanoa kun juttu on maksumuurin takana.

Vierailija kirjoitti:

Vaikee sanoa kun juttu on maksumuurin takana.

Siksipä minäkin kysyin. Ap

Sama vanha virsi. Jutussa viitataan ylempien sosiaaliluokkien parempaan koulumenestykseen.

” BRUNILA on myös huolissaan koulutusjärjestelmän eriytymisestä. Peruskoulut ovat olleet niitä harvinaisia paikkoja, joissa monenlaisista lähtökohdista tulevat ihmiset ovat päivittäin tekemisissä keskenään. Tätä kuitenkin murentavat asuinalueiden eriytyminen, hyväosaisten hakeutuminen erityskouluihin ja eräänlaiset pakomuutot, etteivät lapset joutuisi huonoina pidettyihin kouluihin.

"En ollenkaan pidä siitä, että kaikkein etuoikeutetuimmille lapsille ja nuorille on omat koulunsa. Sellaiseen suuntaan olemme menossa, eikä se ole hyväksi millekään eikä kenellekään."

Brunila muistuttaa, että kun lapset näkevät ja kokevat moninaisuutta, he oppivat välittämistä ja solidaarisuutta.”

Kopioi se uutinen tänne. Artikkeli maksumuurin takana

Viitataan siis erityisesti PK-seudun tilanteeseen, jossa on hyviä ja huonompia asuinalueita ja näissä hyviä ja huonompia kouluja. Lisäksi on painotusluokkia ja erikoiskouluja (SYK, kielikoulut), joihin tutkitusti hakeutuu ylempien sosiasliluokkien lapsia.

No valivali, mitäs olette päästäneet lähikoulutilanteen yhdeksi paskaksi.

Ei kirjoja, kouluverkkotarkastelut kerran vuodessa, hometta ja moskaa, surkeat opettajat, kellään muulla ei ole väliä kuin niillä heikoilla. Kun opetusvirastosta suoraan sanotaan, että heitä kiinnostaa vain se heikoin aines, niin mitä voi vanhempi tehdä?

Varmaan ruotsinkieliset omat koulut. Alemmat pisterajat yliopistoihin jne.

Vierailija kirjoitti:

Sama vanha virsi. Jutussa viitataan ylempien sosiaaliluokkien parempaan koulumenestykseen.

” BRUNILA on myös huolissaan koulutusjärjestelmän eriytymisestä. Peruskoulut ovat olleet niitä harvinaisia paikkoja, joissa monenlaisista lähtökohdista tulevat ihmiset ovat päivittäin tekemisissä keskenään. Tätä kuitenkin murentavat asuinalueiden eriytyminen, hyväosaisten hakeutuminen erityskouluihin ja eräänlaiset pakomuutot, etteivät lapset joutuisi huonoina pidettyihin kouluihin.

"En ollenkaan pidä siitä, että kaikkein etuoikeutetuimmille lapsille ja nuorille on omat koulunsa. Sellaiseen suuntaan olemme menossa, eikä se ole hyväksi millekään eikä kenellekään."

Brunila muistuttaa, että kun lapset näkevät ja kokevat moninaisuutta, he oppivat välittämistä ja solidaarisuutta.”

Koulu on opiskelemista varten.

Ei hengailua varten.

Opettajien pitäisi opettaa, rehtorin johtaa, nyt kaikki opettaa "välittämistä ja solidaarisuutta" ja se koulun perimmäinen tehtävä on tipotiessään.

Vierailija kirjoitti:

Sama vanha virsi. Jutussa viitataan ylempien sosiaaliluokkien parempaan koulumenestykseen.

” BRUNILA on myös huolissaan koulutusjärjestelmän eriytymisestä. Peruskoulut ovat olleet niitä harvinaisia paikkoja, joissa monenlaisista lähtökohdista tulevat ihmiset ovat päivittäin tekemisissä keskenään. Tätä kuitenkin murentavat asuinalueiden eriytyminen, hyväosaisten hakeutuminen erityskouluihin ja eräänlaiset pakomuutot, etteivät lapset joutuisi huonoina pidettyihin kouluihin.

"En ollenkaan pidä siitä, että kaikkein etuoikeutetuimmille lapsille ja nuorille on omat koulunsa. Sellaiseen suuntaan olemme menossa, eikä se ole hyväksi millekään eikä kenellekään."

Brunila muistuttaa, että kun lapset näkevät ja kokevat moninaisuutta, he oppivat välittämistä ja solidaarisuutta.”

Niin. Olin itse yksityiskoulussa ja täytyy sanoa, että siellä oli kyllä työrauha. Yhtään erityislasta ei ollut koko koulussa. Huonosti käyttäytyvät potkittiin koulusta pois. Mutta kolikon toinen puoli oli, ettei oppinut, että on olemassa myös vähän yksinkertaisempia ja käytöshäiriöisiä ihmisiä. (Luokassa ei esim. siedetty lainkaan tyhmyyttä, keneltäkään. Tyhmyyys lynkattiin ja naurunalaistettiin kollektiivisesti.) Siinä mielessä tuo tyyppi on oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Sama vanha virsi. Jutussa viitataan ylempien sosiaaliluokkien parempaan koulumenestykseen.

” BRUNILA on myös huolissaan koulutusjärjestelmän eriytymisestä. Peruskoulut ovat olleet niitä harvinaisia paikkoja, joissa monenlaisista lähtökohdista tulevat ihmiset ovat päivittäin tekemisissä keskenään. Tätä kuitenkin murentavat asuinalueiden eriytyminen, hyväosaisten hakeutuminen erityskouluihin ja eräänlaiset pakomuutot, etteivät lapset joutuisi huonoina pidettyihin kouluihin.

"En ollenkaan pidä siitä, että kaikkein etuoikeutetuimmille lapsille ja nuorille on omat koulunsa. Sellaiseen suuntaan olemme menossa, eikä se ole hyväksi millekään eikä kenellekään."

Brunila muistuttaa, että kun lapset näkevät ja kokevat moninaisuutta, he oppivat välittämistä ja solidaarisuutta.”

Minulla moninaisuuden kokeminen lisäsi opiskelumotivaatiota, jotta pääsisin rahakkaisiin töihin eikä enää tarvitsisi kokea moninaisuutta

Tiettyjen alueiden kouluihin ei täällä pk-seudulla halua kukaan töihin, kaikki varmaan lukeneet mitä kaikkea niissä tapahtuu ja näin ollen jopa henkilökuntaan ajautuu se "ei ihan paras joukko" ja joutuvat paljon ottamaan mm sijaisia ihan pystymetsästä ja näin se lumipallo pyörii.

Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.

Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.

Niin. Me asumme ns. hyvällä alueella jossa ns. hyvä koulu. Tottakai myös kantasuomalaisten lapsilla on ongelmia, niin myös täällä jossa asuu lähinnä vain kantasuomalaisia ja vieläpä niitä "hyväosaisia", siis työssäkäyviä, omistusasujia jne.

Omalla lapsellani oli koulussa haasteita ja aikalailla heti alettiin puuhata hänen siirtoa toiseen kouluun, "erityiskouluun". Joka kappas kummaa on sijoitettu alueelle joka on ns. päinvastainen. Jokainen varmaan ymmärtää mistä puhun, kun ei tänne sitä voi kirjoittaa. Oma lapseni on nyt luokan ainoa taustaltaan "suomenkielinen".

Noh, me otamme tämän nyt myös mahdollisuutena oppia erilaisuutta ja onhan siellä enemmän resursseja. Mutta lapseni olisi pärjännyt omassa koulussaan vallan hyvin, jos sinne olisi voitu osoittaa sitä samaa resurssia edes murto-osa. Eli palkata siihen luokkaan vaikka kokoaikainen avustaja, joka olisi hyödyttänyt koko luokkaa.

Mutta lapsia eritellään omiin poteroihinsa ei ainoastaan vanhempien toimesta, vaan myös viranomaisten. Esim. määrärahoja jaellaan kouluihin erilaisin sosiaalisin perustein. Ja kyllä sitä resurssia tarvittaisiin monesti ihan sinne "hyväosaisten" kouluihinkin, ongelmat on siellä vaan hieman erilaisia kuin muualla mutta niitä on.

joudun töihin helsingin pukinmäen suunnalle, hakeuduin välittömästi pois, aivan hirveetä katseltavaa, ei sopinut valkoselle miehelle tuo

Vierailija kirjoitti:

Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.

Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.

Noissahan on varmaan kaikissa myös lukukausimaksut.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ruotsinkieliset omat koulut. Alemmat pisterajat yliopistoihin jne.

"Lahdella on varaa: Luokka kahdelle oppilaalle

Lahti (ruotsiksi Lahtis) perustaa yläasteen opetuksen kahdelle ruotsinkieliselle oppilaalle. "

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001696813.html

Vierailija kirjoitti:

Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.

Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.

Minulla on kokemusta Englantilaisesta koulusta ja Sykistä ja kyllä sinne ihan tullaan myös kaupungin vuokra-asunnoista, eikä kaikki ole mitään rikkaita.

Rikkaimmat oli selkeästi KSYKissä, jossa keskimmäiseni kävi yläkoulun.

Meillä niistä oppilaiden "ei suomenkielisistä" vanhemmista on vähintään yhtä paljon haittaa kuin itse oppilaista, käytös on sellaista ala-asteen tasoa aikuisilla ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.

Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.

Noissahan on varmaan kaikissa myös lukukausimaksut.

Ei ainakaan Syksissä ole. Ja nehän on kuitenkin vain satasia vuodessa, ja vapaaoppilaita otetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinannee erityisesti kouluja, joihin on pyrittävä kuten HRSK, SYK, Deutsche Schulze, Englantilainen koulu jne. Painotusluokat, erityisesti 'paremmilla' alueilla jne.

Onhan se totta ettei noissa paljon huono-osaisia lapsia näy.

Noissahan on varmaan kaikissa myös lukukausimaksut.

Ei ainakaan Syksissä ole. Ja nehän on kuitenkin vain satasia vuodessa, ja vapaaoppilaita otetaan.

Oikeasti huono-osaiselle tuo muutama satanen vuodessakin voi estää yrityksen pyrkiä kouluun.