Pidättekö ystäväänne huonompana ihmisenä, jos saatte tietää hänen olevan pettäjä?

Riippuen onko voimaantunut pettäjä nainen vai pettäjä mies sika. Miehen vika se kuitenkin on pettäjästä riippumatta

Vierailija kirjoitti:

Mistä ikinä voitte tietää mistä tuo johtuu. Jos se pettäjän puoliso on vaikka väkivaltainen kusipää.

Toki väkivaltatilanteissa erotaan. Varmaan pettämistilanteet liittyvät enemmän siihen, että avioliitto on riekaleina, ollaan etäännytty, yleensä molemmat syypäänä,, mutta ei vielä haluttaisi luovuttaa.

Eli ei minusta olisi arvostelemaan ystävääni. Rankkoja ovat tuollaiset tilanteet kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole itsekään täydellinen ja parhaille ystäville siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi rakas. Kiitollinen koko lapsuuden ja nuoruuden mukana kulkeneille ystäville, he ovat kuin perhettä. En todella osaisi yhtäkkiä pitää heitä huonompina ihmisinä jostain hölmöstäkään tempusta johtuen, johon yli puolet kuitenkin suomalaisistakin jossain kohtaa elämäänsä erehtyy.

Eli sinuakaan ei haittaisi vaikka ystäväsi pettäisi puolisosi kanssa. Muita saisi pettää, mutta ei sinua?

Pidän hieman eri tilanteena  jos hän ystävyydestämme huolimatta loukkaisi juuri minua.

Mutta et pidä sitä huonona asiana, jos hän seurustelusuhteestaan huolimatta pettäisi ja loukkaisi kumppaniaan?

Asiaan on erittäin vaikeaa ottaa järkevästi kantaa ellei tiedä tarkemmin pettäjän motiiveja ja toimintaa, eikä ole kunnollista käsitystä pettäjän ja petetyksi tulleen keskinäisestä parisuhdehistoriasta ja -dynamiikasta. Ihmettelen, että ihmisillä voi olla tiukka tuomitseva (tai puolustava) mielipide näin epäselvässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuen onko voimaantunut pettäjä nainen vai pettäjä mies sika. Miehen vika se kuitenkin on pettäjästä riippumatta

Säälittävää uhriutumista.

Kyllä. Nuoruuden yksittäistapaus ei vaikuta jos tapahtunut vain kerran ja virheestä opittu. Kyllä olemassa oleva suhde pitää saada päätökseen ennen kuin hyppää toiseen kelkkaan.

Kerran pettäjä on aina pettäjä, mikäli sopiva mahdollisuus tulee.

mies53v

Ei vaikuta suhtautumiseeni yhtään mitenkään. Minä kun en ole kenenkään muun moraalinvartija eikä koko asia ole millään tavalla minulle kuuluva asia. 

Asia on muutenkin sellainen, että minä en voi yksinkertaisesti tietää, mitä muiden parisuhteessa on meneillään. Voi olla, että pettää, voi olla, että koko suhde on menossa karille ja on jo ihan yhdessä päätetty siirtyä eteenpäin tai jopa voi olla suhde avoin suhde. En tiedä sitä enkä kysy, koska se koko asia tai siihen puuttuminen ei yksinkertaisesti kuulu minulle mitenkään. Eikä se myöskään vaikuta minun elämääni yhtään mitenkään.

Minua ihmetyttää se, miksi niin moni katsoo, että asia kuuluu jotenkin heille moralisoitavaksi? Ei kuulu, jos ette itse ole asiassa mitenkään osallisia. 

Ainakin yksi ystäväni petti nykyisin ex miestään.

On ystäväni edelleen. Ei pettänyt minua eikä ole velvollinen minulle.

Toki ilmoitin, että en aio enää iltaa istua ystäväni ja tämän silloisen puolison kanssa ja leikkiä mukana, että kaikki on hyvin.

Moraalittomana kyllä.

Jos pettää surutta sitä, jonka pitäisi olla se kaikkein rakkain, niin minkälaisen petoksen, jolla hän pettäisi minun luottamukseni, hän on minulle varannut ... ? ...

En luottaisi.

Ja ihan itse siihen antaisi perusteet käytöksellään.

Pettäminen ei ole ok. On olemassa muita tapoja käsitellä huonoa parisuhdetta tai omia hallitsemattomia himoja. Parisuhteen kuntoon laittamisesta eroon ja ikisinkkuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, 4 hyvää ystävääni on pettänyt ja osa on lipunut siinä rajoilla. Olen aina ystävieni puolella. En kavalla heitä. Osa on tehnyt väärin ja sisintäni riipii mutta se on ihmisyyttä. Se on välillä rumaa. En halua täydellisiä höttöihmisiä ympärilleni, jotka eivät (muka) koskaan tee mitään päivänvaloa kestämätöntä tai eivät uskaltaisi näitä epätäydellisyyksiään tuoda ilmi.

Ehdottomien ihmisten on helppo olla ehdottomia mikäli ei ole koskaan joutunut koetukselle.

Oletko itsekin pettänyt?

Olen, totta kai. Se on ihan normaalia meille ei-höttöihmisille.

Pettäjää pidän aina säälittävänä. Keskenkasvuisena.

Yksi kaveri joka on itse sinkku, harrastaa näitä varattuja miehiä. Se on sitten "ihanaa" kuunnella kuinka hän viihdyttää näitä ressukoita ja niin kivoja miehiä jotka ei saa kuulemma seksiä vaimoilta.

Itse olen avioliitossa ja näiden juttujen kuuntelu on aika vastenmielistä. Jonkinlaista keski-iän kriisiä siinä on varmaan mukana. Enkä siis vähättele petturimiesten vastuuta millään tavalla.

En tiedä, miten reagoisin. Oma avioliittoni päättyi, kun silloinen vaimoni aloitti selkäni takana uuden suhteen. Ainakin hän koki silmissäni melkoisen arvon aleneman. Se määrä valehtelua satutti kovasti enkä tiedä, miten suhtautuisin ystävääni, jos hän kohtelisi lähimmäisiään samalla tavalla. Kaikki se vastuun pakoilu siitä, miten "ajautui pettämään". Aikuinen parisuhteessa oleva ihminen tekee aika monta valintaa väärään suuntaan ennen kuin on vuoteessa parisuhteeseen kuulumattoman ihmisen kanssa. 

Jos ei petä minun puolison kanssa tai muuten sotke minua ”kuvioihinsa”, niin en. Tai odota, että suojelen tai valehtelen hänen puolestaan. Enkä ota kantaa koko asiaan, ellei asiaa minulta suoraan kysy. Sittenkään en välttämättä kovin suoraa kantaa asiaan ottaisi. Vähän niin ja näin.

Monesti ne syyt mm. pettämisen taustalla on niin monimutkaisia kysymyksiä, että parempi pysyä erossa. Ihmiset kertovat asioistaan vain ne puolet, mitkä edistävät heille sopivan vastauksen saamista. Kun kuulet toisen osapuolen näkemyksen, kääntyy juttu ihan päinvastoin. Siksi kuuntelen sujuvasti ja pyrin olemaan ottamatta kantaa tms.