Lasten käytös harrastuksissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi aina olla pelkästään "helppoa ja kivaa" sekä samalla kehittyä huippu-urheilijaksi.

Toisaalta miksi tavislapsen edes pitäisi olla joku urheilija?

Miksi tavislasten pitää tunkea motivoituneiden ryhmiin. Menee harrastepuolelle sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon 90-luvun lapsi enkä myöskään muista omasta harrastuksestani p÷rseilyä, kyllä siellä kuunneltiin ja toteltiin valmentajaa. Ihan kamalaa jos nykyään ei osata missään käyttäytyä.

Siihen aikaan oli kotona tiedossa remmiä jos oli p*rseillyt harrastuksessa.

Jep. Meidän vanhempien kanta oli, että maksavat jotta voin käydä siellä ja jos ei kiinnosta tehdä, niin ei tarvitse sitten käydäkään.

Harrastukset on vielä aika kalliita, niin miksi joku maksaa siitä että lapsi vain häiriköi.

Ihan tulee koulun meininki mieleen, luokkatilanteet, ruokailut, liikkatunnit ym. Huonostikäyttäytyviä häiriköitä, joilla iso auktoriteettiongelma. Yhtä taistelua alusta loppuun. Vanhemmat lastensa tasolla, kavereita enemmän kuin kasvattajia. Mielihyvän luomista, sokeaa oman lapsen ihailua. En ihmettele tuota harrastuskaaosta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tulee koulun meininki mieleen, luokkatilanteet, ruokailut, liikkatunnit ym. Huonostikäyttäytyviä häiriköitä, joilla iso auktoriteettiongelma. Yhtä taistelua alusta loppuun. Vanhemmat lastensa tasolla, kavereita enemmän kuin kasvattajia. Mielihyvän luomista, sokeaa oman lapsen ihailua. En ihmettele tuota harrastuskaaosta yhtään.

Sitten kohta ihmetellään miten täällä ei ole huippuosaajia. Ei akateemisia tai urheilussa.

Jotkuthan edelleen kuvittelee, että joukkueharrastus on kasvattavaa toimintaa häiriökäyttäytyvälle lapselle eli siellä oppii kuria ja järjestystä. Valmentajat ovat vain vanhempia eivätkä mitään erityisopettajia.

Meillä loppui lapsen partioharrastus siinä vaiheessa ku siirryttiin siihen, että hommaa olivat vetämässä muutamaa vuotta vanhemmat partiolaiset. Homma meni ihan riekkumiseksi, vetäjät eivät hallinneet ryhmää lainkaan, pahimmillaan siellä potkittiin ja lyötiin. Homma toimi niin kauan kun ryhmän ohjaajina oli aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Jotkuthan edelleen kuvittelee, että joukkueharrastus on kasvattavaa toimintaa häiriökäyttäytyvälle lapselle eli siellä oppii kuria ja järjestystä. Valmentajat ovat vain vanhempia eivätkä mitään erityisopettajia.

Kilpatasolla onkin. Mutta ei nuo häiriköt pääse sinne kun eivät osaa käyttäytyä. Pahimmat eivät opi niitä lajin perusteita edes. Kilpaurheilu on kallista eikä sinne kaivata häiriökäyttäytyjiä pilaamaan koko joukkueen hommia. Ne harvat häiriköt jotka selviytyvät ns edustuskokoonpanoihin oppivat paljon sosiaalisia taitoja ja kurinalaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Monissa joukkuelajeissa käytetyt jäähyt ovat lapsille traumaattisia ja lietsovat huonoa käytöstä. Lisäksi monet valmentajat ovat ylipäätään "vanhan kansan ihmisiä" eivätkä ole tietoisia esim. tunnekasvatuksesta ja tunnetaitojen merkityksestä lapsen toiminnanohjaukselle.

Meidän lasten harrastuksessa valmentajat käy koulutuksia myös kommunikoinnista lasten kanssa. Ongelma on enemmän se, että vanhemmat ei anna komentaa/ohjata

Vierailija kirjoitti:

Jotkuthan edelleen kuvittelee, että joukkueharrastus on kasvattavaa toimintaa häiriökäyttäytyvälle lapselle eli siellä oppii kuria ja järjestystä. Valmentajat ovat vain vanhempia eivätkä mitään erityisopettajia.

Joukkueharrastus on MYÖS kasvattavaa toimintaa, siellä opitaan ryhmiytymistä, toisen huomioonottamista, sääntöjen noudattamista ja muita sosiaalisia taitoja. Valmentajalta odotetaan napakkaa, tervettä, ei kaikensallivaa otetta. Säännöistä pidettävä kiinni, ollaan sitten treeneissä tai koulussa. Johdonmukaisuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkuthan edelleen kuvittelee, että joukkueharrastus on kasvattavaa toimintaa häiriökäyttäytyvälle lapselle eli siellä oppii kuria ja järjestystä. Valmentajat ovat vain vanhempia eivätkä mitään erityisopettajia.

Joukkueharrastus on MYÖS kasvattavaa toimintaa, siellä opitaan ryhmiytymistä, toisen huomioonottamista, sääntöjen noudattamista ja muita sosiaalisia taitoja. Valmentajalta odotetaan napakkaa, tervettä, ei kaikensallivaa otetta. Säännöistä pidettävä kiinni, ollaan sitten treeneissä tai koulussa. Johdonmukaisuutta!

Joukkuetoiminnassa kasvattavaa on nimenomaan se yhdessä toimiminen. Kaikenlaisten ihmisten kanssa pyritään kohti samaa tavoitetta. Yleensä vielä niin tavoitteellisesti, että joukkue pistää erilaiset säheltäjät ruotuun. Ja sekä harrastajat että vanhemmat toivovat jämäkkää valmentajaa joka luo säännöt ja pitää niistä kiinni eikä päästä ketään ohituskaistalle. Vanhemmille tämä on kovempi pala kuin harrastajille.

Itku saattaa pienelle tulla jos joutuu jäähylle. Mutta kyllä siitä on varoitettu ja loppu harjoitus sujuu hyvin. Harva sitä jäähypenkkiä treenistä toiseen kuluttaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja lisätäkaeni vielä, harrastan nykään harrastusta ja samaan aikaan meidän tunnin kanssa on lasten tunti ja he vaikuttavat kyllä ihan hyväkäytöksisiltä. Eli jos luistelu ja ratsastus ovat lupaavia lajeja niin voiko vetää korrelaatiota harrastuksen kalliuden ja käytöstapojen kanssa..

"kalleuden"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon 90-luvun lapsi enkä myöskään muista omasta harrastuksestani p÷rseilyä, kyllä siellä kuunneltiin ja toteltiin valmentajaa. Ihan kamalaa jos nykyään ei osata missään käyttäytyä.

Siihen aikaan oli kotona tiedossa remmiä jos oli p*rseillyt harrastuksessa.

Juuri näin! Sama homma koulun kanssa. Jos opettaja ilmoitti, että oli perseillyt koulussa, oli varmaa että isän nahkavyöllä oli töitä. Nykyään opettajat ei uskalla edes ottaa yhteyttä häirkköjen vanhempiin kun saavat ison paskamyrskyn niskaansa.

Up