Lue keskustelun säännöt.
Miten kestitte raskautta? Nyt rv 14 ja en jaksaisi enää yhtään
05.10.2021 |
Huono olo koko ajan, nukun huonosti, joutunut luopumaan harrastuksista tän olon ja turvallisuuden vuoksi, ruokarajoitukset, turpoaminen, huono iho… no kyllä te tiedätte. Miten ihmeessä tätä jaksaa muka vielä yli 20 viikkoa?
Kommentit (53)
Kohta alkaa sulla olla jo helpompaa. Lopussa taas kauheaa, varsinkin jos se lapsi ei suostu syntymään. Itse en enää jaksaisi hetkeäkään. T. Rv 42+1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiks oo kauheeta kun turpoaa muodottomaksi? Mua sinaki ahdistaisi joka aamu se kun vaatteet muuttus ahrasmmiksi
Voi voi, älä valita! Kuten näet, toisilla sitä vasta tukalaa on kun aika olisi jo täynnä mutta vauvan mielestä ei!
Kyllähän tiesit tästä, eikö niin? Että pahoinvointia on? Että joudut luopumaan harrastuksesta? Vai tuliko sinulle kaikki sittenkin yllätyksenä?!
Vierailija kirjoitti:
Eiks oo kauheeta kun turpoaa muodottomaksi? Mua sinaki ahdistaisi joka aamu se kun vaatteet muuttus ahrasmmiksi
Mitä sä tarkoitat muodottomaksi turpoamisella? Nesteen kertymistäkö?
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, älä valita! Kuten näet, toisilla sitä vasta tukalaa on kun aika olisi jo täynnä mutta vauvan mielestä ei!
Kyllähän tiesit tästä, eikö niin? Että pahoinvointia on? Että joudut luopumaan harrastuksesta? Vai tuliko sinulle kaikki sittenkin yllätyksenä?!
Ei kaikilla ole minkäänlaista pahoinvointia raskaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta alkaa sulla olla jo helpompaa. Lopussa taas kauheaa, varsinkin jos se lapsi ei suostu syntymään. Itse en enää jaksaisi hetkeäkään. T. Rv 42+1
Tsemppiä. Kyllä ihan kohta tapahtuu.
Lopputulos on sen arvoinen.
T: 18 viikkoa jatkuvaa pahoinvointia ja 6 viikkoa tuskallisia liitoskipuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kirjoitti: ”Ei kaikilla ole minkäänlaista pahoinvointia raskaudessa.”
No EI NIIN mitta kyllä jokaisen joka raskautta suunnittelee pitää tietää että VOI OLLA. Ja senkin, että harrastuksesta voi joulua luopumaan olon ja turvallisuuden takia. Ja senkin että voi olla vaikka univaikeuksia tai turvotusta!
Yleensä pahoinvointi helpottaa noilla viikoilla ja loppuraskaus on paljon helpompi. Joillakin tulee jotain liitoskipuja ja semmoista. Mulla oli alkuun pahoinvointia ja väsymystä, mutta loppuraskaus todella helppo. Nyt rv36 ja olo ihan tavallinen, ei mitään vaivoja ollut alun jälkeen!
N39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alku on rankkaa mut puolessavälissä on paljon helpompaa, ainakin mulla, nyt 24 viikon kohdalla oikein mukavaa ja alkuraskauden ongelmat ovat jo painuneet unholaan :D Saa nähdä missä kohdassa taas muuttuu tukalammaksi mutta siihen asti koitan nauttia...
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti: ”Ei kaikilla ole minkäänlaista pahoinvointia raskaudessa.”
No EI NIIN mitta kyllä jokaisen joka raskautta suunnittelee pitää tietää että VOI OLLA. Ja senkin, että harrastuksesta voi joulua luopumaan olon ja turvallisuuden takia. Ja senkin että voi olla vaikka univaikeuksia tai turvotusta!
En kuitenkaan ymmärrä, miksi kysytään, että etkö tiennyt, että raskaudessa on pahoinvointia jne. Miten se vaikuttaa siihen, että olo on kurja? Ei se, että tietää etukäteen, poista sitä pahaa oloa just sillä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vihasin raskaana oloa. Ihmisten tuijotus, lääppimisyritykset. Huonot olot, kivut, säryt, ruokarajoitukset ja kaikki muukin paska mitä se toi mukanaan. Ja se raskaushehku, ihan täyttä skeidaa. Tästä ei vaan puhuta vaan kaikki käskee nauttimaan koska kaikkienhan mielestä raskaus on ihanaa aikaa. Jos ei oo kivaa niin ei oo kivaa. Hyväksy se niin asiat on siedettävämpiä. Lopputulos sitten palkitsee.
T: n24 yhden äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiks oo kauheeta kun turpoaa muodottomaksi? Mua sinaki ahdistaisi joka aamu se kun vaatteet muuttus ahrasmmiksi
Ei monet turpoa ollenkaan. Vatsa kasvaa, mut mitään turvotuksia ei tule.
Sinun on toki hyvä mieltää preferenssisi oikein, ja olla hankkiutumatta raskaaksi.
Tsemppiä! Pahoinvointi kohta varmaan helpottaa. Onnea vauvasta, lopputulos on tosiaan kaiken arvoinen. Raskaus ei ole helppoa, mutta voit tosiaan ajatella, että se on vain lyhyt aika elämässä.
Kolme raskautta takana eikä muuta mainittavaa kuin kuopuksen odotuksen loppuvaiheen liitoskivut, nukkuessa piti käyttää tyynyjä mukavan asennon löytämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mä vihasin raskaana oloa. Ihmisten tuijotus, lääppimisyritykset. Huonot olot, kivut, säryt, ruokarajoitukset ja kaikki muukin paska mitä se toi mukanaan. Ja se raskaushehku, ihan täyttä skeidaa. Tästä ei vaan puhuta vaan kaikki käskee nauttimaan koska kaikkienhan mielestä raskaus on ihanaa aikaa. Jos ei oo kivaa niin ei oo kivaa. Hyväksy se niin asiat on siedettävämpiä. Lopputulos sitten palkitsee.
T: n24 yhden äiti.
Ja ennenkuin kukaan sanoo että et varmaan jaksa lastas jos et raskautta niin voin sanoa että miljoona kertaa paremmin jaksan. Ennemmin adoptoisin seuraavan kuin olisin raskaana.
Tsemppiä AP. Raskaus voi olla joillekin helppoa, mutta ei läheskään kaikille. Olen nyt rv 39 ja raskaus on ollut todella rankka kokemus. Ensin noin 18 viikkoa huimausta, heikkoa oloa, oksentelua, pahoinvointia (kaikista pahinta), sitten alkoi maha kasvaa ja rajoittaa yhä enemmän liikkumista. Nyt viimeiset 6-8 viikkoa ollut fyysisesti todella raskasta. Sukkien/kenkien laitto jalkaan joka päivä vaikeampaa ja kivuliaampaa, sängystä ei meinaa päästä ylös, nukkumisesta ei tule mitään missäkään asennossa, on vaikea hengittää, selkään sattuu, lantioon sattuu, nivusiin sattuu. Odotan vain, että pääsisi jo synnyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Mä vihasin raskaana oloa. Ihmisten tuijotus, lääppimisyritykset. Huonot olot, kivut, säryt, ruokarajoitukset ja kaikki muukin paska mitä se toi mukanaan. Ja se raskaushehku, ihan täyttä skeidaa. Tästä ei vaan puhuta vaan kaikki käskee nauttimaan koska kaikkienhan mielestä raskaus on ihanaa aikaa. Jos ei oo kivaa niin ei oo kivaa. Hyväksy se niin asiat on siedettävämpiä. Lopputulos sitten palkitsee.
T: n24 yhden äiti.
Mä vihaan myös. Samoista syistä. Sitten vielä se jatkuva utelu joka alkaa rv 37 ja vain kiihtyy loppua kohden. Rv 41 ja 42 on jo ihan hirveää, kun itse on muodoton valas joka hädin tuskin pääsee sohvalta ylös, joka paikkaa särkee, joka lorahduksen toivoo olevan lapsivettä että piina päättyisi ja joka krampin toivoo olevan se ensimmäinen supistus. Joka niistä sadoista krampeista ei yksikään ole.
Sitten ihmiset pöyristelevät että miten se ei ole syntynyt ja koska se syntyy (paras oli miehen pomo, jonka on kuulemma vaikea tehdä vuorolistoja kun en kerro minä päivänä se tulee. Löin luurin korvaan) ja nauti nyt. Ja muista nukkua (miten: vaakatasossa närästää, selkä sattuu, lonkat sattuu, vatsa sattuu, vain yhdessä asennossa voi olla ja kun saat hyvän asennon on taatusti pissahätä).
Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen. T. Kolmatta kertaa rv 41+ ja viimeistään ensi viikolla homma on ohi.
Eipä siinä voi muuta kuin olla vain, kun ei maailmasta oikein pääse mihinkään.