Lue keskustelun säännöt.
En pysty hakemaan töitä :(
28.11.2014 |
Niin monta kertaa haukuttu työhaastattelussa, aikaisemmissa työpaikoissa työpaikka kiusaamista, haukkumista, asioiden vääristelyä. Ei tästä pääse yli. Hyvä koulutus ja osaaminen, mutta kaikki henkinen kiusaaminen on tuhonnut minut täysin. Olen varmasti herkkä ihminen, mutta oikeuttaako se kiusaamaan minua? Yleisesti olen yrittänyt olla vain välittämättä ja vaihtanut työpaikkaa, mutta nyt ei töitä saa niin helposti.
Jollakin asteella jopa jo pelkään ihmisiä. Haluan tutustua uusiin ihmisiin, mutta lopulta pelko voittaa, eli ei se toinen ihminen kuitenkaan halua olla kanssani tekemisissä ja sitten luovutaan itse. Helpompi niin. Muutama ystävä on, mutta muuten olen alkanut eristäytyä elämästä.
Halu tehdä työtä olisi, ja koen olevani hyvä osaamisissani, mutta aina joku kateellinen(?) on saanut asiat käännettyä minun niskaani vaikka olen toiminut oikein/ ohjeiden mukaan. Tai sitten minulle on annettu väärä/päivittämätön ohjeistus, ja seuraukset sen mukaiset.
Kun työnsaanti tänä päivänä on äärettömän vaikeaa, on helppo vain jäädä kotiin, vaikka halua tehdä työtä olisikin. Minulla ei löydy mitään työtä ja se syrjäyttää tehokkaasti muun lisäksi. On raskasta kuunnella kun kavereilla on kokoajan kiire töissä ei ehditä nähdä edes kun mainostetaan työntekoa. Joskus mietin onko se vain tapa kertoa kuinka tärkeä on olevinaan, kun töissä joutuu olemaan kokoajan.
Päivät ovat pitkiä ja yksinäisiä. Mitä muut työttömät tekevät? Kuinka kestätte sen yhteiskunnallisen häpeän kun ette ole töissä?
Kommentit (12)
Miten pääsisi vapaaehtoistyöhön? Nuoret ja vanhukset kiinnostavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asennetta. Omasta mieletäni olen tauolla, toiset ovat vuorotteluvapaalla, minä vähän paremmalla liksalla. Ei töissäkään tosiaan ole aina kivaa, mutta raha on aikamoinen motivaatio! Oma arvo pitää selvittää, ei se pelkästään työstä tule. Harrastaa voi ja intohimosestikin, kun siihen on aikaa. Itse tosin säästöliekillä, kun ihan just voi työnakki iskeä!
Haukuttu työhaastattelussa? Kuinka? Rohkenen epäillä. Oletko niitä, jotka ottavat haastattelutilanteessa esitetyt haasteet haukkuina?
Mikä on kiusaamisen aihe ollut? Jos kerran monessa eri työpaikassa on kiusattu niin mistä se johtuu? Oletko erilainen kun muut? Onko työpanoksesi erilainen? Onko jotain mihin itse pystyt vaikuttamaan? En tarkoita nyt että työpaikkakiusaaminen on oikeutettu, ihmetyttää vaan jos kiusaaminen jatkuu eri työpaikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5 on ehkä luulotautinen, minä en.
Olen saanut kokea käsittämättömän paskaa käytöstä työhaastatteluissa. Ihmiset ovat ilkeitä ja inhottavia. CV:ni on haukuttu, kaikkia sanamuotoja on arvosteltu yms. Todistusten aitoutta on arvosteltu. Olen yrittänyt vain ohittaa asiat "haastattelijalla huono päivä", siis käytös ollut niin asiatonta. Eihän sitä tarvitse minulle päin naamaa sanoa jos olen ruma enkä miellytä, laittaa sähköpostia haastattelun jälkeen "Kiitos, mutta ei kiitos". Ei se enempää vaadi. Tai jättää senkin tekemättä. Suurinta osaa kokemuksistani ei uskota, mutta totta ovat.
En aio enää hakea töitä, on helpompi kärsiä työttömyydestä ja sen tuomasta arvottomuudesta, kuin siitä, että menetän ihmisarvoni ja itsetuntoon kokonaan. Enkä ole hakenut mitään ylinjohtopaikkoja vaan ihan osaamistani vastaavia hommia. Näin ihmisistä tehdään pitkäaikaistyöttömiä ja yhteiskunnanelättejä. En todellakaan ajatellut elämäni menevän näin, olen aktiivinen ja reipas työntekijä, monissa työpaikoissa kehuttu, mutta nyt viimeiset 3v tällaista paskaa.
Mitä 5 tarkoittaa haasteet haukkuina?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 10:20"]
5 on ehkä luulotautinen, minä en.
Olen saanut kokea käsittämättömän paskaa käytöstä työhaastatteluissa. Ihmiset ovat ilkeitä ja inhottavia. CV:ni on haukuttu, kaikkia sanamuotoja on arvosteltu yms. Todistusten aitoutta on arvosteltu. Olen yrittänyt vain ohittaa asiat "haastattelijalla huono päivä", siis käytös ollut niin asiatonta. Eihän sitä tarvitse minulle päin naamaa sanoa jos olen ruma enkä miellytä, laittaa sähköpostia haastattelun jälkeen "Kiitos, mutta ei kiitos". Ei se enempää vaadi. Tai jättää senkin tekemättä. Suurinta osaa kokemuksistani ei uskota, mutta totta ovat.
En aio enää hakea töitä, on helpompi kärsiä työttömyydestä ja sen tuomasta arvottomuudesta, kuin siitä, että menetän ihmisarvoni ja itsetuntoon kokonaan. Enkä ole hakenut mitään ylinjohtopaikkoja vaan ihan osaamistani vastaavia hommia. Näin ihmisistä tehdään pitkäaikaistyöttömiä ja yhteiskunnanelättejä. En todellakaan ajatellut elämäni menevän näin, olen aktiivinen ja reipas työntekijä, monissa työpaikoissa kehuttu, mutta nyt viimeiset 3v tällaista paskaa.
Mitä 5 tarkoittaa haasteet haukkuina?
[/quote]
Eli et kestä negatiivista palautetta vaan otat ne haukkuina. Ikävä kyllä kaltaisiasi mielensäpahoittajia ei yleensä kannata rekrytoida. Perusta oma yritys. Tosin sitten sua "kiusaisivat" asiakkaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rankkaa työpaikkakiusaamista on ollut kahdessa paikassa. Toisessa olin vakituisen vakavasti työoloista sairastuneen sijaisena. Kooko tyouöporukka vittuili päivät pitkät toisilleen ja olivat todella ilkeitä, kaikenlaista huonoa käytöstä. Mitään ylimääräistä kukaan ei tehnyt, siis jos toinen kantoi vaikka isoa laatikkoa, ei toinen työntekijä avannut ovea, vaan kantaja laski lastin maahan, avasi oven, vei laatikon ja palasi sulkemaan oven, vaikka toinen työntekijä käveli vieressä ovesta sisään. Eli kysymyksessä ei ollut toisen töiden tekeminen. Osastolla pisimpään töissä ollut piti itseään jonain pomona ja kahvi- ja ruokatunnit olivat minuutilleen kun hän sanoi. Jos jollakin joku työ kesken, se vain jätettiin ja aloitettiin alusta kun palattiin. Tai jos jäit tekemään työn loppuun, sen sitten huomasi esimerkiksi tiedotusasioissa, jotka kerrottiin vain ruokatauolla. Kaikkea tälläistä, mitä nyt voi keksiä.
Toisessa paikassa tulin esimieheksi talon ulkopuolelta. Pitkään talossa ollut työntekijä oli sitä mieltä, että tehtävään olisi pitänyt valita hänet, koska on ollut talossa pitkään. Siitä alkoi mieletön loputon valehtelu tekemisistäni ja tekemättömistä töistäni. Jotka siis eivät pitäneet paikkaansa, mutta muutama muu pitkään talossa ollut lähti samaan kelkkaan(koska pelkäsivät oman työpaikkansa puolesta) ja vaikea siinä on väittää asioita muuksi kun 3 ihmistä väittää muuta.
Olen varmaan erilainen kun muut. Ruma ja epämiellyttävä ihminen. Toisaalta osava ja kekseliäs ja älykäs sekä aikaansaava. En ole koskaan tupakoinut, tästä sain myös yhdessä työpaikassa iihmiset niskaani kun 5 tupakoimatonta tekivät tunnissa 60min töitä ja tupakoivat tunnissa 45min töitä. Sain potkut kun olin asian tuonut julki, en edes vaatinut mitään toimenpiteitä. Tupakalla ravaajat vain alkoivat häiritä muiden työntekoa, koska 15min taukoa hidasti muidenkin työtä. En tiedä mihin pystyisin itse vaikuttamaan? Minusta ei vain pidetä. Tai jotkut pitävät, olen sitten näille toisille todella se tuki ja turva. Tuon epäkohdat esiin ja uskallan sanoa asioista.
Negatiivinen palaute on eriasia kuin sanoa asioista rumasti. Tai jos antaa palautetta, voisi ehkä vastata kysymyksiin antamastaan palautteesta, miten toimiin paremmin? Mitkä olisivat sanamuodot joita käyttäisin? Tai sanat joita voisin käyttää? Miten minun tulisi toimia?
Ymmärräthän, en voi puristaa toisesta ihmisestä sanoja ulos. CV:ni on yleisesti ollut ihan OK, ainakin ammatti rekrytoijien mielestä. Tai sitten hekin valehtelevat. Sitä kun et voi tietää kenestäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 10:20"]
5 on ehkä luulotautinen, minä en.
Olen saanut kokea käsittämättömän paskaa käytöstä työhaastatteluissa. Ihmiset ovat ilkeitä ja inhottavia. CV:ni on haukuttu, kaikkia sanamuotoja on arvosteltu yms. Todistusten aitoutta on arvosteltu. Olen yrittänyt vain ohittaa asiat "haastattelijalla huono päivä", siis käytös ollut niin asiatonta. Eihän sitä tarvitse minulle päin naamaa sanoa jos olen ruma enkä miellytä, laittaa sähköpostia haastattelun jälkeen "Kiitos, mutta ei kiitos". Ei se enempää vaadi. Tai jättää senkin tekemättä. Suurinta osaa kokemuksistani ei uskota, mutta totta ovat.
En aio enää hakea töitä, on helpompi kärsiä työttömyydestä ja sen tuomasta arvottomuudesta, kuin siitä, että menetän ihmisarvoni ja itsetuntoon kokonaan. Enkä ole hakenut mitään ylinjohtopaikkoja vaan ihan osaamistani vastaavia hommia. Näin ihmisistä tehdään pitkäaikaistyöttömiä ja yhteiskunnanelättejä. En todellakaan ajatellut elämäni menevän näin, olen aktiivinen ja reipas työntekijä, monissa työpaikoissa kehuttu, mutta nyt viimeiset 3v tällaista paskaa.
Mitä 5 tarkoittaa haasteet haukkuina?
[/quote]
Tässä ehkä testataan kykyä reagoida palautteeseen tai yllättävään tilanteeseen. Jos otat kaiken heti itseesi, niin varmasti tuleekin vaikeaa. Vaikea uskoa että sinua henkilönä tai naamaasi olisi arvosteltu haastattelussa. Jos kaikki on vaikeaa ja muut koko ajan kiusaa, niin kannattaa harrastaa myös itsetutkiskelua.
Mies
Miten luulet minut reagoineen tilanteessa? Tai miten minun olisi pitänyt reagoida tilanteissa? Jos unohdetaan se, että sinun on vaikea uskoa ja keskitytään vain siihen, mitä on tapahtunut minun kertomanani?
Se, että ulkopuolisen on vaikea uskoa ei tarkoita etteikö tapahtumaa tapahtunut. En ole sanonut, että kaikki on vaikeaa tai että kaikki kiusaa, vain että turhan monta osunut kohdalle. Älä yleistä.
Aloitin vapaaehtoistyön vanhusten parissa työttömänä. Kun mitään muuta työtä ei löytynyt niin lähdin siivoojaksi. Reilu vuosi takana ja alan olemaan aika kypsä tähän hommaan.