Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voiko parantuminen alkaa näin nopeasti?

Vierailija
28.11.2014 |

Olen koko vuoden mutta aina vain pahentuen ollut ahdistunut, masentunut, kiukkuinen ja nopeasti räjähtelevä, ruokahaluton ja muutenkin tosi erilainen kuin normaalisti. Olin varma, että taustalla on jotain, joka aiheuttaa kaiken tämän mutten millään saanut siitä kiinni. Pohdin, pyörittelin ja analysoin, puhuin läheisille ja mietin itsekseni. En vaan löytänyt syytä.
Tästä syystä hakeuduin psykologille, koska en itse jaksanut kantaa enää tuota kuormaa. Ekan kerran jälkeen jäi ahdistunut ja edelleen turhautunut olo, mutta tokalla käynnillä psykologi osui kenties sattumalta juuri oikeaan. Eräs tapahtuma lapsuudessani on aiheuttanut trauman joka taas muistuttelee olemassaolostaan näillä oireilla. Sanoinkin jo psykologille että tunnen itseni ja masennus yms ei nyt ole se syy vaan oire jostakin. En ole lapsena (osannut) käsitellyt traumaa vaan olen vain elänyt sen kanssa normaalisti.
Nyt olo on keveä, iloinen, ahdistus on tiessään, ruokahalu normaali ja jopa ystävät sanovat että olen paljon rennompi ja kanssani on taas mukava olla. Voiko parantuminen todella alkaa näin nopeasti? Riittääkö todella, että syyn tiedostaa ja hyväksyy ja sitten kaikki alkaakin olla paremmin?
Toki jatkan käyntejä, mutta ihan uskomatonta miten hyvä olo on pitkästä aikaa!!! :)

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
28.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja siis täytyy olla kiitollinen kuinka ihanan psykologin sain. Hän on mahtava. Heti ensi käynnillä sanoin etten halua lääkitystä enkä hoitaa oireita vaan suoraan syytä. Tk:ssa yrittivät minua juurikin masennushoitajalle ja vihjasivat masennuslääkkeistä mutta onneksi pidin pääni! T.ap

Vierailija
2/3 |
28.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
28.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

varmasti olo parantuu heti ja se tuntuu isolta muutokselta, koska aiemmin tilanne on ollut niin synkkä. Toki asiat etenee vaiheittain, välillä tulee takapakkia ja sitten taas mennään eteenpäin. Ja tavallaan nuo vanhat traumat eivät koskaan poistu kokonaan, niihin palaa herkästi myöhemminkin, saitten kun kuvittelee jo olevansa täysin "parantuntu" ja ettei asiaa tarvitse enää miettiä. Mutta toisaalta kun pitää vaan muistissa, että niin voi käydä, niin sitä yleensä alkaa havaita niitä ensimerkkejä ja osaa jo silloin ns. viheltää pelin poikki, eikä tilanne koskaan enää mene niin pahaksi.

Tärkeintä on, että olet päässyt käsittelemään asiaa tavalla, joka tuntuu sopivan sinulle, onnea jatkoonkin :)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi yhdeksän