Vähän ahdistaa täyttää pian 44-v (nainen)

Olen vasta alkanut tajuamaan, että täytän pian jo 44-vuotta. Ei paha, mutta lievä ahdistus, kun esim. äsken katselin instassa jotain 27-28 vuotiaita naisia niin tuli vähän haikea olo, että ollappa itsekin vielä nuori, kaunis ja elämä edessä. Ja muistaa itsensä nuorena, kun just oli nuori, kaunis, sopivalla tavalla huoleton. Oli kaikki ovet auki ja toiveikas mieli. Riitti luovuutta ja oli paljon unelmia. Ei nytkään huonosti ole. Elämä ihan mallillaan ja suht nuorekas olemus. Mutta jotain on muuttunut. Ei enää ole niin paljon haaveita, eikä luovuutta. Ei ole niin paljon tavoiteltavaa. Ei sillä tavalla nauti ulkonäöstään, eikä enää huomata joka paikassa. Ei saa sillä lailla huomiota. Sehän on luonnollista, mutta vähän tylsää. Ei koe itseään enää niin hohdokkaaksi. Eikä asiat enää kiinnosta samalla tavalla, kuin nuorempana. Vanhemmat vanhenevat. Päivittäin mielessä käy elämän rajallisuus, että kuinka kauan vanhemmat elävät ja kuinka kauan itse. Oma terveys on mielessä. Pitkä parisuhde on, vähän väljähtänyt. Yhä useammin miettii, mitä voisi vielä elämässä tehdä ja mitä on vielä jäljellä vai onko tätä samaa loppuun asti. Tällaisia mietteitä. Ensimmäistä kertaa alkaa tuntea itsensä vähän vanhaksi.