Alkuraskauden ultra, oireet - Huoli on kova, apua!!

joka on todellakin ymmärrettävää kokemasi jälkeen :(



Se, että syke on näkynyt ultrassa on TODELLA lupaava merkki siitä, että kaikki jatkuukin hienosti :)

Muistelisin noiden prosenttien olevan 95/5% eli sinulla on 95% mahdollisuus, että kaikki menee hyvin!! Ja se on PALJON se, eikös?



Oireet/oireettomuus yms. ovat hyvin yksilöllisiä ja raskauskohtaisia eli niistä ei oikein voi sanoa mitään.



Koitahan nyt ottaa ihan rennosti ja NAUTTIA raskaudestasi!!!! USKO siihen, että kaikki menee parhain päin. Murehtimalla et missään nimessä ainakaan paranna asiaa!



Oikein ihanaa raskausaikaa Sinulle:)



Toivottelee: Je_Ni 36+1

Muistelen samaa kuin Je_Ni, että sykkeen nähtyäsi voit olla aika turvallisin mielin, takeitahan ei ole, mutta taitaa se hyvin menemisen prossaluku olla tosiaan jossain 90 yli.



Muista että jokainen, ihan joka ikinen, vaikka saman ihmisenkin, raskaus on erilainen..älä vertaa edelliseen, vaan elä tätä raskautta. Voi hyvin olla että oireet alkaa helpottaa tai sitten ne vaan " pitää paussia" .



Ole huoleti, eiköhän kaikki mene ihan hyvin. Pelko ei asiaa muuta parempaan eikä huonompaan.



Tsemppiä sinulle, yritähän voittaa pelkosi ja keskity vaan tähän raskauteen.



Tappert 13+1

Olin itse keväällä täysin samassa tilanteessa kuin sinä.

Vuosi sitten keväällä takana alkuraskauden km ja tänä vuonna keväällä uusi raskaus, jota siis murehdin juuri tuon viime vuotisen takia.



Kukaan ei voi sinulle sanoa miten tulee menemään, mutta muista, että kaikki raskudet ovat uniikkeja eivätkä toistensa kopioita millään tavalla.



Minulla tehtiin 1. ultra jo rv:lla 6 eikä silloin näkynytkään mitään, piinaviikon jälkeen rv:llä 7 löytyi sikiö ja sykkivä sydän.



Sen jälkeen uskoni terveeseen tulevaan vauvaan vahvistui päivä päivältä! Maalaisjärki kehiin ja yritä kääntää asia niinpäin, että jokainen rv-päivä lisää vahvistaa sikiötä !!!



Minulla oli joskus 12 vkon tietämillä pientä vuotoa ja täältä palstoja lukiessani huomasi että sekin on kovin yleistä toisilla!! Toinen vuoto tuli nyt pari viikkoa sitten ja todennäköisin syy oli kuivat limakalvot (joihin auttoi apteekista saatava cheridan-öljy ja paranivat itsestään)



Voin täydellä sydämellä sanoa, että tiedän juuri miltä sinusta tuntuu!! Elin nuo kaikki ja kävin neuvolassa alkuaikana ylimääräisiäkin kertoja ihan vaan kuuntelemassa sydänääniä. Joka kerta odottaessani vuoroani, olin kuin tuomiolle menossa ja täysin varma ettei siellä enää elävää olentoa ole.. Mistä tuo kaikki kumpusi: en minä vain tiedä!

Jotenkin se vaan helpottui kun raskaus eteni.



Nyt menen itse rv:llä 20+5 ja toivon todella että tulet sieltä sitkeästi perässä !!! Nyt kun mennään jo puolta väliä, niin en aina edes pysy kärryillä millä viikolla/päivillä etenen raskaudessani. Alussa tiesin tarkalleen missä mennään.



Se kaikki kuuluu tulevaan äitiyteen valmistautumiseen, sen piikkiin olen oman huoleni ainakin laittanut. Nämä vauva-palstan keskustelut ovat ainakin minulle olleet kullanarvoisia aluksi. Huomasin, että muillakin on sanoma huolia jne.

Olen tosi pahoillani kun olet joutunut keskenmenon kokemaan. Itse en ole sitä kokenut, mutta halusin kirjoitella, kun tietysti näitä miettii myös itse. Olen 8+1 viikolla ja viime viikolla kävin ultrassa ja siellä myös näkyi elävä pikkuihminen jonka sydän löi. Minulle lääkäri sanoi, että se lupaa todella hyvää, kun syke nähdään ja vauva vastaa viikkoja. Lääkäri sanoi, että kannattaa nyt vain nauttia raskaudesta.

Mulle tämä lapsi on toinen ja mun ensimmäinen raskaus ei tosiaan sujunut ongelmitta joten siitä on jäänyt ikäviä asioita pään sisälle. Ja vaikka raskauteni oli vaikea terve tyttö syntyi ja hän onkin nyt jo vilkas 2vee. Tosiaan raskauksia ei saa verrata toisiinsa, koska oireet on erilaiset. Mulla ei ollut esikoisesta yhtään pahoinvointia, mutta nyt olen voinut todella huonosti. Sitten tulee päiviä, kun ei ole mitään oireita, ei pahoinvointia eikä muuta ja sillon pelko herää, että onko kaikki kunnossa. Nytkin oli juuri kolme täysin oireetonta päivää, mutta tänään on kyllä kaikki oireet löytäneet tiensä takaisin. Oon kanssa huomannu, että turvotus menee kyllä pois. Mä olin ekat viikot kuin ilmapallo, mutta nyt ei oo turvotusta enää kovinkaan paljoa. Käsittäisin kuitenkin, että se on ihan normaalia. Ja mulla ainakin on alkanut pieni pömppä vatsalle syntyä, että eiköhän se masu ala tässä kasvamaan niinkuin varmasti tekee myös sulla. Toivottavasti kirjoituksestani oli jotain apua. Vaikka ootkin kovia kokenut niin koita ottaa rauhallisesti ja luottaa siihen, että raskaus jatkuu ihan hyvin. Onnellista odotuksen jatkoa sinulle!!

Mun kesä nimittäin meni murehtiessa, että mikä on kun en oksenna eikä muutakaan oiretta juuri ole. Syke löytyi vkolla 6+5. Se tieto auttoikin kokonaista kaksi päivää, sen jälkeen oli taas aivan varma että kesken menee ja kun ei vuotoa kuulunut, niin siitä keksin diagnosoida itselleni keskeytyneen keskenmenon. Minullakin hankaluuksia takana (1 kohdunulkoinen ja 1 tuulimuna), joten asenne oli se että ei tää voi mennä hyvin kun ei ole ennenkään mennyt :-) Tuon 90+ prosentin olen kuullut minäkin, ja se auttoi mua ainakin vähän! Ja sullahan on oireita vaikka millä mitalla verrattuna esim itseeni: olo on ihmeen tavallinen ollut koko ajan ja nyt mennään jo rv 15+5.



Summa summarum: mahdollisuus spontaaniin keskenmenoon on enää todella pieni, joten yritä ainakin rentoutua. Toivottavasti onnistut & kaikki menee hyvin,



t.h + Penelope 15+5