Voiko elatusmaksun vaihtaa osuuteen asunnost?

Ok, kiitos asiallisesti kommentoineille. Jotain tuollaista arvelinkin, mistä kirjoititte. Sinänsä sitä könttäsummaakin voi ajatella elatuksena lapsille, koska jos joudun ottamaan ison lainan maksaakseni entiselle puolisolle, niin lasten elatuksestahan se on pois. Mutta niin sitä ei tulkittane. (Olen menossa kysymään oikeusapua tietenkin myös, mutta ajattelin ensin kysellä täällä, onko jollakulla kokemusta.) Minulle se on kyllä täysin ok, että asunto-osakkeita siirrettäisiin lasten nimiin vastineeksi tästä järjestelystä. En ole rahastamassa avioerolla (päin vastoin on meilllä tilanne), haluaisin vain yrittää pitää olosuhteet lapsille mahdollisimman hyvinä, ettei tarvitse vielä eron lisäksi muuttaa muualle asumaan jne.

Tyhmä kysyy: Olen aina luullut, että ositus koskee puolisoiden yhteistä omaisuutta. Mutta voiko toiselta siis viedä osuuden myös hänen yksin omistamastaan omaisuudesta avioerotilanteessa? T. Avioehdoton ohis (pitääkö tästä lähteä nyt maistraattiin?)

Ajattele asiaa myös lastesi kannalta. Jos heillä on asunto-osakkeita/varallisuutta nimissään, se voi tehdä mahdottomaksi saada tulevaisuudessa esim. opintotukea ja toimeentulotukea. Ja se olet silloinkin sinä, joka elätät.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:30"]

Tyhmä kysyy: Olen aina luullut, että ositus koskee puolisoiden yhteistä omaisuutta. Mutta voiko toiselta siis viedä osuuden myös hänen yksin omistamastaan omaisuudesta avioerotilanteessa? T. Avioehdoton ohis (pitääkö tästä lähteä nyt maistraattiin?)

[/quote]

Juu, maistraattiin mars. Se koskee yhteenlaskettua omaisuutta eli sun omaisuus + puolison omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella...

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 14:30"]

Tyhmä kysyy: Olen aina luullut, että ositus koskee puolisoiden yhteistä omaisuutta. Mutta voiko toiselta siis viedä osuuden myös hänen yksin omistamastaan omaisuudesta avioerotilanteessa? T. Avioehdoton ohis (pitääkö tästä lähteä nyt maistraattiin?)

[/quote] Nimenomaan ositus koskee kaikkea omaisuutta, eikä vain sitä yhteistä. Siis jos avioehtoa ei ole tai on esim. tullut perintö, johon ei ole määrätty testamentinjättäjän päätöksellä avio-oikeuden kieltävää ehtoa. Avioliiton kestoaika vaikuttaa myös siihen, sovittellaanko ositusta. Lyhyt liitto, niin ei välttämättä omaisuutta jaeta. Liiton lyhyys määritellän kai parin vuoden sisälle, siitä en tarkkaan tiedä. Mutta jos pari on ollut aviossa tyyliin muutama kuukausi eikä ole lapsia, niin liiton kesto kyllä huomioidaan oikeudessa ero-osituksessa. Avioehto kannattaa aina, esim. voi rajata siitä pois perinnöt.

terv. kolmen yh, tilanteessa ollut (meillä isävainaa oli tehnyt testamentin, että aviopuolisoilla ei ole oikeutta tähän perintöön, sen tuottoon tai sen sijalle tulleeseen)

Lakin

Olen eroamassa vaimostani lyhyen avioliiton jälkeen. Minulla on huomattavasti suurempi varallisuus, jonka olen saanut perintönä vanhemmiltani ennen avioliiton solmimista. Saako vaimo automaattisesti osituksessa puolet omaisuudestani? Meillä ei ole avioehtosopimusta.

Osituksen lopputulosta voidaan sovitella, mikäli se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi toisen kustannuksella perusteettomasti taloudellista etua.

Sovittelu on kuitenkin poikkeus pääsäännöstä, kuten kohtuullistamissäännökset ovat muutoinkin.  Pääsääntö osituksessa on edelleen puolittamisperiaate.

Sovitteluperusteita arvioitaessa huomiota kiinnitetään mm. avioliiton kestoaikaan, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi tai säilyttämiseksi sekä muihin näihin rinnastettaviin puolisoiden taloutta koskeviin seikkoihin.

Sovittelua toimitettaessa voidaan määrätä, että tasinkoa ei lainkaan suoriteta tai tasinko-oikeutta rajoitetaan. Menettely tarkoittaa enemmän omistavan puolison suojaamista.  Se soveltuukin käytettäväksi ennen kaikkea silloin, kun avioliitto on jäänyt lyhytaikaiseksi. Lyhytaikaisena pidetään alle viiden vuoden kestänyttä avioliittoa. Oikeuskäytännössä avio-oikeuden on katsottu kertyvän vähitellen. Yhden vuoden jälkeen avio-oikeutta on kertynyt 20 prosenttia, kahden vuoden jälkeen 40 prosenttia, kolmen vuoden jälkeen 60 prosenttia ja niin edelleen. Liiton kestoa arvioitaessa voidaan jossain määrin antaa merkitystä sille, jos puolisot ovat asuneet ennen avioliittoa pitkään yhdessä avoliitossa.

Toisena sovittelukeinona on muun kuin avioliiton aikana tavanomaiseen tapaan hankitun omaisuuden jättäminen osituksessa avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällaista omaisuutta on erillään asuttaessa hankittu tai saatu omaisuus, ennen avioliittoa omistettu omaisuus ja lisäksi avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla saatu omaisuus.

Kolmantena ja voimakkaimmaksi tarkoitettuna sovittelukeinona on avioehtosopimuksen sovittelu. Omaisuutta, johon avioehtosopimuksen nojalla ei olisi avio-oikeutta, voidaan sovittelusäännön mukaan pitää kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaisena.

Kohtuuttomuusharkinnassa ei voida kiinnittää huomiota puolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin.  Syyllisyysperuste ei ole sovitteluperuste.

Kysyjän tapauksessa kyse on nimenomaan lyhytaikaisesta avioliitosta. Kyse on perintöomaisuudesta ja omaisuudesta, joka on saatu ennen avioliittoa. Näin osituksen sovittelu voisi tulla hyvinkin kyseeseen.