Eroprosessi narsistista
Tukea / kannustavia sanoja kaipaisin. Nyt n 17 vuoden jälkeen olen tehnyt päätöksen lähteä tästä suhteesta , vuosia se kesti mutta nyt koen olevani valmis henkisesti , tiedän että suhde on tuhoon tuomittu. Hän ei koskaan muutu enkä enää ole rakastunut häneen.
Asumme edelleen yhdessä kunnes löydämme. Olemmat uudet asunnot , joten yhteiselo on yhtä tuskaa , emme riitele mutta emme liioin puhu toisillemme. Lasten takia yritämme pysyä suht sovussa. Herään aamuisin oksettavan oloon , tunteet menevät vuoristorataa , kun katson miestäni puristaa sydämen ympäriltä , muutaman sekunnin ajattelen että kyllähän tässä on ihania puolia ja mietin kaikki muistoja vuosien varrelta ja joudun puremaan huulta etten ala itkemään. Mietin myös tulevaisuutta lasten ja mahdollisten lastenlasten kannalta jotka eivät tule näkemään meitä yhdessä , ei yhteistä mummolaa yms. Sitten havahdun todellisuuteen ja siihen huonoon oloon joka minulla on jo kauan suhteessa ollut , kaikki se kipu mitä hän ilkeilyllään ja valheillaan ja loukkauksillaan on minulle aiheuttanut.
Mietin myös sitä kipua mahdollisesti nähdä hänet jonkun uuden kanssa , vaikka tiedostan ym seikat silti. Edelleen hän silti tuntuu ”minun ” omalta , vaikea selittää.
Ap
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oman kokemukseni pohjalla: suhde oli riippuvuussuhde. Siksi.
Näin mä olen kans monta kertaa tän selittänyt itselleni. En mä saa häneltä sitä mitä oikeassa rakastavassa suhteessa toiselle automaattisesti annetaan. Olen hänelle vain ns ”supply” hän imee minusta kaiken hyvä silloin kun hän sitä tarvitsee. Ja heittelee minulle pieniä leivänmurusia ja toiveita paremmasta tulevasta jota ei koskaan tule. Uuvuttavaa. Silti tämä kipu on jotain järkyttävää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oman kokemukseni pohjalla: suhde oli riippuvuussuhde. Siksi.
Näin mä olen kans monta kertaa tän selittänyt itselleni. En mä saa häneltä sitä mitä oikeassa rakastavassa suhteessa toiselle automaattisesti annetaan. Olen hänelle vain ns ”supply” hän imee minusta kaiken hyvä silloin kun hän sitä tarvitsee. Ja heittelee minulle pieniä leivänmurusia ja toiveita paremmasta tulevasta jota ei koskaan tule. Uuvuttavaa. Silti tämä kipu on jotain järkyttävää. Ap
Sinun pitää selvittää itsellesi, mitä tällaisesta saat itsellesi? Mistä olet riippuvainen? Miksi alun alkaen otit tämän miehen?
Minä tajusin ottaeeni miehen turvallisuuden tähden. Mies tuntui tietyistä syistä turvalliselta. Ero oli todella vaikea sen takia, että miehen mukana hävisi turvallisuudentunteeni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oman kokemukseni pohjalla: suhde oli riippuvuussuhde. Siksi.
Näin mä olen kans monta kertaa tän selittänyt itselleni. En mä saa häneltä sitä mitä oikeassa rakastavassa suhteessa toiselle automaattisesti annetaan. Olen hänelle vain ns ”supply” hän imee minusta kaiken hyvä silloin kun hän sitä tarvitsee. Ja heittelee minulle pieniä leivänmurusia ja toiveita paremmasta tulevasta jota ei koskaan tule. Uuvuttavaa. Silti tämä kipu on jotain järkyttävää. Ap
Sinun pitää selvittää itsellesi, mitä tällaisesta saat itsellesi? Mistä olet riippuvainen? Miksi alun alkaen otit tämän miehen?
Minä tajusin ottaeeni miehen turvallisuuden tähden. Mies tuntui tietyistä syistä turvalliselta. Ero oli todella vaikea sen takia, että miehen mukana hävisi turvallisuudentunteeni.
Ap
Siis en tietenkään ole ap, vaan piti kirjoitta ”sama”
Meidän ero kesti aivan liian kauan, ja todella hankalaa se onkin ollut, sillä toinen osapuoli on taitava manipuloimaan, ja itse rikkinäisenä läheisriippuvaisena ei osaa aina toimia fiksusti. Surutyön olin tehnyt jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oman kokemukseni pohjalla: suhde oli riippuvuussuhde. Siksi.
Näin mä olen kans monta kertaa tän selittänyt itselleni. En mä saa häneltä sitä mitä oikeassa rakastavassa suhteessa toiselle automaattisesti annetaan. Olen hänelle vain ns ”supply” hän imee minusta kaiken hyvä silloin kun hän sitä tarvitsee. Ja heittelee minulle pieniä leivänmurusia ja toiveita paremmasta tulevasta jota ei koskaan tule. Uuvuttavaa. Silti tämä kipu on jotain järkyttävää. Ap
Se kipu on yksi hirveimmistä kivuista mitä on. Kun tajuaa toisen tyhjyyden, suhteen mielettömyyden ja itsetuhoisuuden, ja silti pelkää kuollakseen mitä on elää ilman sitä.
Suosittelen silti uskaltamaan. Vielä kun pystyt.
Vierailija kirjoitti:
Meidän ero kesti aivan liian kauan, ja todella hankalaa se onkin ollut, sillä toinen osapuoli on taitava manipuloimaan, ja itse rikkinäisenä läheisriippuvaisena ei osaa aina toimia fiksusti. Surutyön olin tehnyt jo aiemmin.
Monet heiluu on-offina jopa vuosia.
Sitä aina unohtaa ja haluaa uskoa muutokseen.
On ihmisiä, jotka eivät kykene kehittymään, kasvamaan erillisiksi, vastuullisiksi aikuisiksi. He ovat vaarallisia. Vastuullinen aikuisuus on todella arvokas tavoite nykyajan holtittomassa rajattomuuden lietsonnassa.
Eniten mua jotenkin tukehduttaa herääminen siihen todellisuuteen että hän selkeänä covert narsistina ei koskaan tule muuttumaan , se että ne haaveet joita podin sisälläni eivät koskaan tule toteutumaan. Ap
Juupa juu.
Taas niin tekemällä tehty provo kuin olla vain voi.
Pelkkää kommentien kalastelua huonolla aloituksella.
Jos oisi kyseessä tosi narsistiliitto, aloitus olisi totaalisen erilainen.
Ja sitäpaitsi, tavallinen ei ihminen ei edes erota narsistia itsekkäästä ja muutoin ilkeästä luonteesta.
Lopetapa sinä ap taas vaihteeksi, edes vähänksi aikaa nämä tietyllä tavalla sairaat trollailusi tänne.
Vaikka itse et sitä huomaa, niin useat palstan käyttäjät kyllä huomaavat, milloin postailet tänne aivan omasta päästäsi keksittyjä valhe aloituksia.
Tai ainakin kaikkein välkkyimmät ja omilla aivoillaan palstalaiset tämän huomaa, välittömästi.
Ota iltalääkkeesi ja meen petiin.
Vierailija kirjoitti:
Juupa juu.
Taas niin tekemällä tehty provo kuin olla vain voi.
Pelkkää kommentien kalastelua huonolla aloituksella.
Jos oisi kyseessä tosi narsistiliitto, aloitus olisi totaalisen erilainen.
Ja sitäpaitsi, tavallinen ei ihminen ei edes erota narsistia itsekkäästä ja muutoin ilkeästä luonteesta.
Lopetapa sinä ap taas vaihteeksi, edes vähänksi aikaa nämä tietyllä tavalla sairaat trollailusi tänne.
Vaikka itse et sitä huomaa, niin useat palstan käyttäjät kyllä huomaavat, milloin postailet tänne aivan omasta päästäsi keksittyjä valhe aloituksia.
Tai ainakin kaikkein välkkyimmät ja omilla aivoillaan palstalaiset tämän huomaa, välittömästi.
Ota iltalääkkeesi ja meen petiin.
Okkei. Siitä puhe mistä puute nähtävästi. Menepäs itse ottamaan ne lääkkeesi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eniten mua jotenkin tukehduttaa herääminen siihen todellisuuteen että hän selkeänä covert narsistina ei koskaan tule muuttumaan , se että ne haaveet joita podin sisälläni eivät koskaan tule toteutumaan. Ap
*kyynel* liikaa harlekinejä luettu teininä? Ota nyt vastuu itsestäsi ja rakenna mieleisesi elämä.
Todennäköisesti tuletkin näkemään uuden naisen sen miehesi rinnalla hyvinkin nopeasti, koska narsisti tarvitsee uuden uhrin ja pian. Yksin hän ei kykene olemaan, koska ei ole sitten sitä, ketä manipuloisi. Joten voit ottaa siltä kannalta, että se nainen on vain seuraava kärsijä.
Näin kävi minunkin miehelleni, uusi nainen oli kyljessä jo ennen virallista eroa. Mutta eipä ollut kauaa. Ja seuraava oli vielä vähemmän aikaa. Sitten tuli näitä aasialaisia ja venäläisiä, jotka halusi vain hyötyä rahallisesti, mutta hävisivät nopeasti, kun tajusivat, että ei olekaan sitä kultaa mitä vuolisi.
Mene sinä eteenpäin elämässäsi. Nykylapset on jo tottuneet siihen, että mummot ja papatkin elää erikseen, siinä ei ole mitään ihmeteltävää.
Tottakai tulee niitäkin tunteita, että kuinka voi olla erossa ihmisestä, joka on kuitenkin läheinen ja omaiseksi katsottava, mutta ei se loppujen lopuksi ole kauhean vaikeata. Siitä selviää kyllä. Ja sitten vasta alkaakin muistaa niitä asioita, joiden takia se rakkaus kuoli. Niitä ei kannattaisi alkaa märehtiä, mutta itse käyn vieläkin, kymmenien vuosien jälkeen, läpi niitä tilanteita, joihin hänen kanssaan joutui ja miten loukkaavia ne minulle olivat. Suutun aina itselleni, miksi en lähtenyt aiemmin tai miksi ylipäänsä hänen kanssaan menin avioliittoon. Miksi annoin kohdella itseäni niin huonosti. Hän rikkoi minussa niin isoja asioita, alensi ja nöyryytti. Kai olisin tarvinnut terapiaa, mutta ei silloin tullut mieleen, enkä ihan alussa jaksanut niitä miettiäkään, olin vielä nuori ja halusin kiihkeästi elää viimeinkin omaa elämääni enkä toisen talutusnuorassa.
Nyt ne sitten joskus mieltä vaivaa, mutta kaipuuta häneen en ole tuntenut. Löysin tervepäisen miehen ja sain elämäni takaisin.
Ole rohkea!
Tylsä iltasatu. Onneksi aamut ovat iltaa viisaampia.
Minä ymmärrän oman kokemukseni pohjalla: suhde oli riippuvuussuhde. Siksi.