Uloslähdöt lapsen kanssa sietämättömiä, vaadinko liikaa?

Ehkä nämä vinkit tulivat jo, en kaikkea lukenut.

Mutta siis, kuvat apuna voisi olla hyvä. Näytät aina järjestyksessä minkä vuoro ja annat vain sen yhden vaatteen lapselle kerrallaan.

Tai vuorottelette; autan sulle housut jalkaan ja sen jälkeen yritä itse saada takki päälle.

Me ollaan tehty varmaan 3-vuotiaasta lähtien siten että lapsen vaatteet on laitettu lattialle pukeutumisjärjestyksessä. Monesti teen niistä pitkän polun joka johtaa esim makkarista olkkariin. Laitan sen illalla valmiiksi ja aamulla lapsi pukee vaatteet päällensä polun varrella. Sama ulkovaatteille. Pitää vaan varata riittävästi aikaa siihen että lapsi ehtii oikeasti pukea, joskushan se on sellaista vetelehtimistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani pukisin kyllä mutta päiväkodista ovat neuvoneet että ei saisi pukea vaan lapsen pitää jo osata itse. Ap

Nyt kyllä sanot piut paut tuolle päiväkodin ohjeille.

Lapsesi saattaa olla autismityyppinen, tai adha/add tai erityisherkkä esim. tuntoaisti jolloin kengät ahdistaa jaökoja ei halua laittaa niitä päälle.

Meillä menossa 5v tutkimuskäynnit onko autistia vai adhd:tä, aina on ollut uloslähteminen järkyttävän vaikeaa ja hidasta. On käytössä vaatekortit ja kehuminen mutta niinsanottu itseohjautuvuus on huono.

Eli vaatii vanhemman neuvomaan kokoajan tai unohtaa mitä piti tehdä, eikä tee asiaa.

Siirtymiset ulos ja sitten taas sisälle vaikeita.

Voi olla että lapsesi ei ole erityislapsi mutta teet ihan niin kuin on omalle hermoille ja lapsen hermoille parasta että aloitatte ajoissa, otatte aikaa pukemiseen ja autat sitten jos nyt tälläkerralla ei onnistu.

Meilläkin päiväkodista kysyttiin kun aloitti 3v että pukeeko jo itse ja minä olin ihan että whaaaaat, siis kolmevuotiaan?

Ei siis ollut ollut mitään kiinnostusta omatoimisuuteen laisinkaan ennen kolme ikävuotta, yritettiin kyllä.

eli kyllä ne päiväkodissakin voi olla ihan väärässä ja menevät joidenkin normituksien kautta, että mitä pitäisi osata, mutta minkäs teet jos lapsi ei osaa vielä siinä iässä, sitten putää ottaa asiat hitaammin, lapsen mukaan kannustaen, ei vaatien.

Kaikkein suurimmalla todennäköisyydellä ap:n lapsi on ihan tavallinen reilu 3-vuotias, joka ikätasonsa mukaisesti pistää hanttiin, kun äiti sanoo. Sillä ei ole mitään tekemistä erityisherkkyyksien tms. kanssa. Lähes jokainen noin 3v toimii samoin. Päiväkodissa nyt vaan haluavat päästä helpommalla ja siksi ehdottelevat itsenäistä pukemista mahdollisimman pian. 

No ei olisi kenellekään kivaa, että aikuinen pukisi ne 21 kolme vuotiasta ja muut sitten odottelelisivat sen aikaa , että jokainen vuorollaan puetaan. Ja niitä tahtojen taistoja käydään kyllä päiväkodissakin, ei se ole mitenkään helpompaa kuin pukeminen. Yleisesti päiväkodeissa ollaan lasten ja perheiden puolella, ei heitä vastaan, vaikka monesti keskusteluista varmasti sellainen olo syntyy.

Kipikapi esihenkilön puheille, jos teillä on vain yksi aikuinen läsnä pukemistilanteessa. Meillä tehdään niin, että yksi tai kaksi aikuista menee ulos ensimmäisten kanssa ja loput jäävät auttamaan/pukemaan. Lapset pääsevät ulos sitä mukaa kun vaatteet päällä. Nopeuttaa vastaanpanijoiden pukemishalujakin, kun näkee kavereiden jo pääsevän ulos. 

Puetteko te siis kolme ja puolivuotiaat ?

Tarvittaessa kyllä. Ei ole kenenkään etu vääntää tuntia eteisessä, jos lapsella on huonopäivä tms. 

No huh huh onneksi ei tällaisia ongelmia itsellä. Koita nyt vaan pärjätä ja jaksaa lapsesi kanssa. Ei lapsia joten ei niistä johtuvia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tuohon ikään. Puet vaan jos on pakollinen meno niin pääset helpommalla. Jos ei pakollinen meno, voit käyttää aikaa "temppuiluun". Ihan vaikka "Heihei, äiti lähtee nyt ulos, tule sitten perässä, kun olet pukenut". Liikettä kohti ovea niin johan menee vaatteet päälle. 

Ei tepsi. Ei pue vaikka itse pukisin ja menisin ovelle että heihei äiti on jo valmis ja lähtee. Lapsi heittää silloin kaikki vaatteet pois ja kierii lattialla. Olen pari kertaa sanonut uloslähdön ehdoksi että pukee itse (ja että neuvon kyllä jos haluaa), tällöin ei päästy ulos ollenkaan vaikka oltiin menossa vain leikkipaikalle jonne siis halusi. Ap

Tuossa kohtaa ihan vain menisin ulos (lue: ulko-oven ulkopuolelle). Lapsi siitä vähän säikähtää, mutta mitään pahaa ei tapahdu. Oppiipahan sen, että kiukuttelulla ei saa äitiä vedeltyä mihinkään suuntaan eikä uloslähtöä peruttua. 

Miksi pitää uhata lasta hylkäyksellä?

Ja lähteä ulos jolloin se hylkäys tapahtuu oikeasti sille lapselle.

Kuinka sairas kasvatusmetodi pienelle.

No voi herratuutelis sentään! Ei sitä lasta minnekään hylätä. Kunhan vähän opetetaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Ei mene lapsi rikki siitä, jos on muutaman sekunnin yksinään eteisessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani pukisin kyllä mutta päiväkodista ovat neuvoneet että ei saisi pukea vaan lapsen pitää jo osata itse. Ap

Nyt kyllä sanot piut paut tuolle päiväkodin ohjeille.

Lapsesi saattaa olla autismityyppinen, tai adha/add tai erityisherkkä esim. tuntoaisti jolloin kengät ahdistaa jaökoja ei halua laittaa niitä päälle.

Meillä menossa 5v tutkimuskäynnit onko autistia vai adhd:tä, aina on ollut uloslähteminen järkyttävän vaikeaa ja hidasta. On käytössä vaatekortit ja kehuminen mutta niinsanottu itseohjautuvuus on huono.

Eli vaatii vanhemman neuvomaan kokoajan tai unohtaa mitä piti tehdä, eikä tee asiaa.

Siirtymiset ulos ja sitten taas sisälle vaikeita.

Voi olla että lapsesi ei ole erityislapsi mutta teet ihan niin kuin on omalle hermoille ja lapsen hermoille parasta että aloitatte ajoissa, otatte aikaa pukemiseen ja autat sitten jos nyt tälläkerralla ei onnistu.

Meilläkin päiväkodista kysyttiin kun aloitti 3v että pukeeko jo itse ja minä olin ihan että whaaaaat, siis kolmevuotiaan?

Ei siis ollut ollut mitään kiinnostusta omatoimisuuteen laisinkaan ennen kolme ikävuotta, yritettiin kyllä.

eli kyllä ne päiväkodissakin voi olla ihan väärässä ja menevät joidenkin normituksien kautta, että mitä pitäisi osata, mutta minkäs teet jos lapsi ei osaa vielä siinä iässä, sitten putää ottaa asiat hitaammin, lapsen mukaan kannustaen, ei vaatien.

Kaikkein suurimmalla todennäköisyydellä ap:n lapsi on ihan tavallinen reilu 3-vuotias, joka ikätasonsa mukaisesti pistää hanttiin, kun äiti sanoo. Sillä ei ole mitään tekemistä erityisherkkyyksien tms. kanssa. Lähes jokainen noin 3v toimii samoin. Päiväkodissa nyt vaan haluavat päästä helpommalla ja siksi ehdottelevat itsenäistä pukemista mahdollisimman pian. 

No ei olisi kenellekään kivaa, että aikuinen pukisi ne 21 kolme vuotiasta ja muut sitten odottelelisivat sen aikaa , että jokainen vuorollaan puetaan. Ja niitä tahtojen taistoja käydään kyllä päiväkodissakin, ei se ole mitenkään helpompaa kuin pukeminen. Yleisesti päiväkodeissa ollaan lasten ja perheiden puolella, ei heitä vastaan, vaikka monesti keskusteluista varmasti sellainen olo syntyy.

Kipikapi esihenkilön puheille, jos teillä on vain yksi aikuinen läsnä pukemistilanteessa. Meillä tehdään niin, että yksi tai kaksi aikuista menee ulos ensimmäisten kanssa ja loput jäävät auttamaan/pukemaan. Lapset pääsevät ulos sitä mukaa kun vaatteet päällä. Nopeuttaa vastaanpanijoiden pukemishalujakin, kun näkee kavereiden jo pääsevän ulos. 

Puetteko te siis kolme ja puolivuotiaat ?

Tarvittaessa kyllä. Ei ole kenenkään etu vääntää tuntia eteisessä, jos lapsella on huonopäivä tms. 

Tuossahan ap.n tapauksessahan kyse ei ole huonosta päivästä vaan toistuvasta tavastaan. Mielestäni on hyvä, että ap. kannustaa häntä ja auttaa noin kuin on tehnyt. Yksin ei tietenkään tarvitse pukea. 

Ja tosiaan, olin esimiehen puheilla todella monta kertaa siitä, että meillä on liian vähän henkilökuntaa ( pieni päiväkoti ja vain kolme aikuista joista yksi oli jo iltapäivällä lähtenyt kotiin ulkoilun aikaan). Ja esimies oli toisinaan itsekin auttamassa ja hohhailemassa tilannetta, koska lapset olivat iältään 1-5vuotiaita ja noita yksivuotiaita vieä tosi monta. 

Nyt olen muutaman vuoden tehnyt muita töitä .

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan tehty varmaan 3-vuotiaasta lähtien siten että lapsen vaatteet on laitettu lattialle pukeutumisjärjestyksessä. Monesti teen niistä pitkän polun joka johtaa esim makkarista olkkariin. Laitan sen illalla valmiiksi ja aamulla lapsi pukee vaatteet päällensä polun varrella. Sama ulkovaatteille. Pitää vaan varata riittävästi aikaa siihen että lapsi ehtii oikeasti pukea, joskushan se on sellaista vetelehtimistä.

Perhepäivähoitajan 30v työskennellyt äitini teki vähän vastaavaa. Ei nyt sentään polkuja ympäri asuntoa, mutta eteiseen laittoi vaatteet tyyliin päällyshaalari alimmaiseksi, sen päälle välihaalari jne. Eli vaatteet pukemisjärjestykseen jo valmiiksi. Isoin osa lapsista onnistui tuolla metodilla pukemaan vaatteet sujuvasti. Kiukutteluja nyt aina joukkoon mahtui, mutta se on ihan normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan tehty varmaan 3-vuotiaasta lähtien siten että lapsen vaatteet on laitettu lattialle pukeutumisjärjestyksessä. Monesti teen niistä pitkän polun joka johtaa esim makkarista olkkariin. Laitan sen illalla valmiiksi ja aamulla lapsi pukee vaatteet päällensä polun varrella. Sama ulkovaatteille. Pitää vaan varata riittävästi aikaa siihen että lapsi ehtii oikeasti pukea, joskushan se on sellaista vetelehtimistä.

Perhepäivähoitajan 30v työskennellyt äitini teki vähän vastaavaa. Ei nyt sentään polkuja ympäri asuntoa, mutta eteiseen laittoi vaatteet tyyliin päällyshaalari alimmaiseksi, sen päälle välihaalari jne. Eli vaatteet pukemisjärjestykseen jo valmiiksi. Isoin osa lapsista onnistui tuolla metodilla pukemaan vaatteet sujuvasti. Kiukutteluja nyt aina joukkoon mahtui, mutta se on ihan normaalia. 

Ja jos lapsi ei omatoimisesti aloittanut pukemista, äiti neuvoi "No niin Aleksi, siitä ensin tuo sukka jalkaan.... Hienosti!.... sitten toinen....."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan tehty varmaan 3-vuotiaasta lähtien siten että lapsen vaatteet on laitettu lattialle pukeutumisjärjestyksessä. Monesti teen niistä pitkän polun joka johtaa esim makkarista olkkariin. Laitan sen illalla valmiiksi ja aamulla lapsi pukee vaatteet päällensä polun varrella. Sama ulkovaatteille. Pitää vaan varata riittävästi aikaa siihen että lapsi ehtii oikeasti pukea, joskushan se on sellaista vetelehtimistä.

Perhepäivähoitajan 30v työskennellyt äitini teki vähän vastaavaa. Ei nyt sentään polkuja ympäri asuntoa, mutta eteiseen laittoi vaatteet tyyliin päällyshaalari alimmaiseksi, sen päälle välihaalari jne. Eli vaatteet pukemisjärjestykseen jo valmiiksi. Isoin osa lapsista onnistui tuolla metodilla pukemaan vaatteet sujuvasti. Kiukutteluja nyt aina joukkoon mahtui, mutta se on ihan normaalia. 

Ja jos lapsi ei omatoimisesti aloittanut pukemista, äiti neuvoi "No niin Aleksi, siitä ensin tuo sukka jalkaan.... Hienosti!.... sitten toinen....."

Joo näin teen mutta lapsi siis ei edes kunnolla yritä pukea eli edes se eka sukka ei mene jalkaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani pukisin kyllä mutta päiväkodista ovat neuvoneet että ei saisi pukea vaan lapsen pitää jo osata itse. Ap

Lapsihan osaa jo pukea, joten kotona ei ole mikään pakko pukea itse siksi, että pukeutumista pitäisi harjoitella. Lapsi voi päiväkodissa ihan sujuvasti pukeutua itse, vaikka kotona vanhempi pukisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tuohon ikään. Puet vaan jos on pakollinen meno niin pääset helpommalla. Jos ei pakollinen meno, voit käyttää aikaa "temppuiluun". Ihan vaikka "Heihei, äiti lähtee nyt ulos, tule sitten perässä, kun olet pukenut". Liikettä kohti ovea niin johan menee vaatteet päälle. 

Ei tepsi. Ei pue vaikka itse pukisin ja menisin ovelle että heihei äiti on jo valmis ja lähtee. Lapsi heittää silloin kaikki vaatteet pois ja kierii lattialla. Olen pari kertaa sanonut uloslähdön ehdoksi että pukee itse (ja että neuvon kyllä jos haluaa), tällöin ei päästy ulos ollenkaan vaikka oltiin menossa vain leikkipaikalle jonne siis halusi. Ap

Tuossa kohtaa ihan vain menisin ulos (lue: ulko-oven ulkopuolelle). Lapsi siitä vähän säikähtää, mutta mitään pahaa ei tapahdu. Oppiipahan sen, että kiukuttelulla ei saa äitiä vedeltyä mihinkään suuntaan eikä uloslähtöä peruttua. 

Miksi pitää uhata lasta hylkäyksellä?

Ja lähteä ulos jolloin se hylkäys tapahtuu oikeasti sille lapselle.

Kuinka sairas kasvatusmetodi pienelle.

No voi herratuutelis sentään! Ei sitä lasta minnekään hylätä. Kunhan vähän opetetaan, että kaikkea ei saa mitä haluaa. Ei mene lapsi rikki siitä, jos on muutaman sekunnin yksinään eteisessä. 

Ei tarvitse olla julma. Sitä voi tehdä sen ihan saman että ei anna lapselle periksi ilman että tekee suoria hylkäämiskokemuksia noin kolmevuotiaalle.

Ootte hirviöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu tuohon ikään. Puet vaan jos on pakollinen meno niin pääset helpommalla. Jos ei pakollinen meno, voit käyttää aikaa "temppuiluun". Ihan vaikka "Heihei, äiti lähtee nyt ulos, tule sitten perässä, kun olet pukenut". Liikettä kohti ovea niin johan menee vaatteet päälle. 

Ei tepsi. Ei pue vaikka itse pukisin ja menisin ovelle että heihei äiti on jo valmis ja lähtee. Lapsi heittää silloin kaikki vaatteet pois ja kierii lattialla. Olen pari kertaa sanonut uloslähdön ehdoksi että pukee itse (ja että neuvon kyllä jos haluaa), tällöin ei päästy ulos ollenkaan vaikka oltiin menossa vain leikkipaikalle jonne siis halusi. Ap

Minä en käyttäisi "heihei äiti lähtee", luo turvattomuutta lapselle. Ole johdonmukainen, ulos mennään vain silloin kun ulkovaatteet on päällä. Muussa tapauksessa jäädään sisälle. Pukisin vain silloin, kun on tärkeä meno. Hiljaa hyvä tulee.

Olen ihmeissäni päiväkodin toiminnasta. He eivät ole johdonmukaisia. Heidän tulisi vaatia lapselta samoja asioita mitä vaativat sinulta lapsen kanssa kotona. Sinä voit vaatia henkilökuntaa toimimaan lapsen kehitystason mukaisesti. Kerro, että lapsi ei suostu taidoistaan huolimatta pukemaan itse, koska päiväkodissa pukevat lapsen. Se, että lapsi on pienin ryhmässä, ei ole selitys.

Entä kävisikö joku motivoiva juttu, joka (muka) odottaa pihalla?

”Mennään ulos katsomaan, joko siili on mennyt lehtikasaan nukkumaan/paloauto menee kadulla/onko Ada jo leikkipuistossa? Pue, niin mennään!”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan tehty varmaan 3-vuotiaasta lähtien siten että lapsen vaatteet on laitettu lattialle pukeutumisjärjestyksessä. Monesti teen niistä pitkän polun joka johtaa esim makkarista olkkariin. Laitan sen illalla valmiiksi ja aamulla lapsi pukee vaatteet päällensä polun varrella. Sama ulkovaatteille. Pitää vaan varata riittävästi aikaa siihen että lapsi ehtii oikeasti pukea, joskushan se on sellaista vetelehtimistä.

Perhepäivähoitajan 30v työskennellyt äitini teki vähän vastaavaa. Ei nyt sentään polkuja ympäri asuntoa, mutta eteiseen laittoi vaatteet tyyliin päällyshaalari alimmaiseksi, sen päälle välihaalari jne. Eli vaatteet pukemisjärjestykseen jo valmiiksi. Isoin osa lapsista onnistui tuolla metodilla pukemaan vaatteet sujuvasti. Kiukutteluja nyt aina joukkoon mahtui, mutta se on ihan normaalia. 

Ihan mielenkiinnosta tuli mieleen kysyä, että onko joku vanhempi joka ei tee näin ja jos on, niin miten laitatte vaatteet esille lapselle? Vai ottavatko lapset ne omat vaatteensa naulakosta? 

Mulla on 4- ja 6-vuotiaat lapset, puen välillä jopa vanhempaakin, kun pyytää. Selkeästi hakee oikeasti läheisyyttä silloin. Nuorempi pyytää vähän useammin ja yleensä puen silloin myös hänet. Toki he pukevat useimmiten itse. Jos lapsi kerran osaa pukea niin en ottaisi suurta painetta asiasta. Päiväkodissa on eri säännöt kuin kotona, siellä jää sitten viimeiseksi odottelemaan apua jos ei halua pukea itse. Tähän nyt varmaan sopii se mikä moneen muuhunkin asiaan, että ei se enää 15-vuotiaana vaadi äitiä apuun. :)