Kuudesluokkalainen poika ei vaan opi englantia :(

[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 18:50"]Miten poika lukee niitä? Ei kai vain listasta tankkaamalla? Kirjoittakaa verbejä, tee hänelle taulukko joka pitää täydentää (taulukkoon vaihtelevasti vinkiksi suomennos tai joku kolmesta muodosta), merkatkaa eri kirjaimella alkavat verbit eri värillä, kirjoittakaa verbimuodot yksitellen lapuille ja niistä pitää yhdistellä oikeat 3 muotoa, tee lauseita, johon pitää täydentää oikea muoto (ei siis vain yksittäisiä sanan opiskeluja vaan lauseiden kautta) jne. Montako verbiä kysytään kerralla? Harjoittelussa vain vähän kerrallaan, esim. 5 verbiä, jotka kerrataan aina ennen kuin otetaan uudet 5.

T: lukion kieltenope
[/quote]

Ei ole välttämättä näinkään vaikeaa. Meidän pojan opettaja ilmeisesti kuvitteli, että kaikki on tekemällä oppivia. Joten ope antoi aina läksyksi sanojen kirjoittamisen. Vaan ei meidän pojalla jäänyt kirjoittamalla yhtäkään sanaa päähän. Toki huomasin sen jo ekan sanaläksyn jälkeen. Meidän poika on kuulemalla oppiva, joten minä luen sille sanojen ääntämisasun ja kirjoitusasun ääneen, poka toistaa ja muistaa sanat melkein kertakuulemalta. Ennen sanakoetta kerrataan. Toki sitten poika vielä kiltisti kirjoitti sanat, koska se oli läksynä, mutta se kirjoittaminen oli ihan pakkopullaa ja hyödytöntä, sillä hänhän oli jo opetellut sanat kuuntelemalla ja puhumalla!

Nyt neljännellä onneksi vaihtui opettaja, joka ei enää pakota kirjoittamaan, vaan sanoo, että jokainen käyttää itselleen parasta oppimismenetelmää.

[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 18:53"]

Mikä on lapsen oppimistyyli? Ei se lapsi opi lukemalla, jos on tekemällä oppiva.

[/quote]

Komppaan tätä sikäli, että karkeasti jaotellen yksi oppii lukemalla (silmillään), toinen kuuntelemalla (korvillaan) ja kolmas koskettamalla (ihollaan). Viimeksi mainittu on haasteellisin ryhmä, heille ei toimi hyvin itse normaalisti lukemalla tai edes ääneen lukemalla oppiminen – sen sijaan heille on apua esimerkiksi läksyn tavujen rummuttamisesta tai sanojen piirtämisestä vaikka jauhoihin. Jos on pakko opiskella "väärän" aistin avulla, pienikin "parhaan aistin" ärsyke häiritsee; esimerkiksi kuuntelemalla oppiva ei voi keskittyä, jos silmillään oppiva huonekaveri tai sisarus kuuntelee samaan aikaa taustamusiikkia. Lisäksi on tietysti näiden yhdistelmiä...

Vie poika neuropsykologille. Voi olla jokin oppimishäiriö.

Ja siis ihan ehdottomasti myös ääneen lukemista! Sekä niitä verbejä että myös muita tekstejä. Kirjan tekstejä on varmaan netissä äänitteenä, joten niitä toistamaan ihan vanhanaikaisesti. Samalla seurataan kirjasta, että miten sanat kirjoitetaan (ymmärrys ääntämisen ja kirjoitusasun eroista kasvaa). Sitten yritetään kirjoittaa tekstejä vain kuulemisen perusteella (vanhanaikaisesti sanelu). Tv:n/nettivideoiden katselua: ei tekstejä ja kerätään yhdestä lyhyestä pätkästä asiat, jotka saadaan kuuntelun ja katselun perusteella selville. Niitä voi olla vaikka vain 2, mutta sekin on jotain. Jos on mahdollista katsoa sama pätkä uudestaan, kokeillaan saako toisella keralla enemmän asioita selville. Pelit on hyviä myös, kuten reissutkin paikkoihin, joissa on pakko puhua englantia. T: se sama lukion ope

[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 18:59"]

Kaikki suomenkieliset ohjelmat pois ja englanninkieliset tilalle. Ei tekstityksiä päälle. Näin meillä ovat 3- ja 4-vuotiaat oppineet kielen ja puhuvat kieliopillisestikin oikein, ihan korvakuulolta. :-) Meillä ei olla katsottu ainuttakaan suomenkielistä ohjelmaa koskaan.

[/quote]

Mahtavaa! Itse olen aina ajatellut, että pikkulasten huikea kieltenoppimiskyky pitäisi hyödyntää paljon paremmin.

Itse en oppinut millään englantia ja koko peruskoulu meni vähän just ja just. Lukio ikäisenä aloin matkustelemaan paljon ja nyt 21 vuotiaana olen ollut töissä ulkomailla ja puhun täysin sujuvaa englantia ja kävin korottamassa lukion ylppäri C:n L:ään.

Ihan kauheeta koko ala-aste ja yläaste kun häpesin etten millään opi. Lukiossakin olin vielä aika huono vaikka jouduin treenimatkoilla paljon englantia käyttämään.

En kuitenkaan olisi huolissani, lapsi pitää vaan viedä tilanteisiin missä joutuu puhumaan. Koska vaikka kieli ei paperilla sujuisi voi sillä kommunikoida yllättävän hyvin.

Meillä lapset on kehitelleet omia tapoja opetella. Toinen poika pelasi kerran wiillä jotain liikunnallista peliä jotenkin kummallisesti minun mielestä. Kysyin että mitä kummaa sä teet? Opettelen englannin sanoja! =D Lapset tekee myös toisilleen joskus sanakokeita. Mielikuvitusta kehiin. =)

[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 18:55"][quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 18:53"]

Mikä on lapsen oppimistyyli? Ei se lapsi opi lukemalla, jos on tekemällä oppiva.

[/quote]

Niin taitaa olla tekemällä oppiva, mutta miten englantia oppii tekemällä? -ap
[/quote]

Useimmat käyttää kirjoittamista. Sanat voi myös kirjoittaa pikkulapuille ja käyttää sanalappuja muistipelin tyylisestitai että pitää yhdistää oikeat muodot. Ihan mitä vain missä keho tekee jotain samalla kun opetellaan. Tekeminenhän voisi olla vaikka ääneen lukeminen ja joka sanan kohdalla hypätään tasajalkaa. Tai kinkataan, ja kun on kaikki muodot oikein, niin saa vaihtaa jalkaa.

Www.worddive.com sivulla voi opetella ala-asteen englantia sekä epäsäännölliset verbit. Siellä on tarjolla myös lukiotason englantia.