Voiko kissan opettaa olemaan hiljaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuules t ollo, annat sen ruoan silloin, kun maukuminen alkaa. Murusellasi lienee jo nälkä. Kokeile edes,

kissasi haluaisi ruokaa aiemmin, ei silloin kun sinun ruoka-aikasi.

Taidat olla niitä ihmisiä, jonka mielestä kissanomistajan täytyy oikeasti nousta silloin kello kolme yöllä antamaan kissalle ruokaa, pari herkkutikkua, rapsutukset ja sitten kiva leikkihetki myös päälle kiitokseksi siitä, että kissa häiriköi yöllä hereille? Kissat on toki yöeläimiä ja voi silloin kaivata huomiota, mutta rajansa kaikella ja jossain kohtaa kissan käytös voi oikeasti olla jo todella huonoa. Jos kissalle antaa päiväaikaan ruokaa sekä ennen unille menoa hyvän iltapalan, niin silloin kissa voi ihan hyvin pärjätä ja olla syömättä sen aikaa kun omistaja nukkuu yönsä, eikä todellakaan tarvitse pomppia kissan käskytyksestä hereille lässyttämään sille jotain kauniita asioita ennen kukonlaulua, kun oikeasti varmasti v*tuttaa pidemmän päälle herätä joka yö tuohon pahimmillaan tunteja kestävään riehumiseen. Eikä sellaista riehujaa tosiaan saa välttämättä rauhoitettua yöksi edes niillä väsyttävillä iltaleikeillä. :D

Jep, meidän kissa oli tuollainen yöherättelijä, ei vaikuttanut mitenkään vaikka olisi leikittänyt viisi kertaa päivän aikana ja käyttänyt ulkona ja antanut ruokaa tuntia ennen nukkumaanmenoa, riehuminen ja ruuan kerjääminen alkoi tunti-pari tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Pari viikkoa yritin hermoromahduksen partaalla kestää sitä kun kissa valvotti tunteja yössä, annoin ruokaa keskellä yötä mutta sekin rauhoitti vain hetkeksi. Heräilin itkemään kun sain unta pari tuntia unta yössä :D sitten hommasin korvatulpat ja nyt nukun yöni hyvin ja kissa on tottunut siihen ettei yön aikana saa mitään huomiota. Eipä se nälkään kuole yhdeksän tunnin aikana.

kissallani on kuivaruokaa tarjolla koko ajan, aamulla annan märkäruokaa puolipussia ja seuraavana aamuna loput . Ei kisu syö yhtään enempää kuin on nälkä. 

Toki hotkii jos nälässä kissaa pidetään ja huutaa lisää, kun pelkää ettei saa.

Naukuisiko vain seuran ja paijausten perään, huomion hakua. Anna kissalle huomio ja leikkituokio, paijaukset pussauksineen ja pidä kissalla jatkuvasti niitä nappuloita tarjolla.

Vettä kanssa

Vierailija kirjoitti:

kissallani on kuivaruokaa tarjolla koko ajan, aamulla annan märkäruokaa puolipussia ja seuraavana aamuna loput . Ei kisu syö yhtään enempää kuin on nälkä. 

Toki hotkii jos nälässä kissaa pidetään ja huutaa lisää, kun pelkää ettei saa.

Naukuisiko vain seuran ja paijausten perään, huomion hakua. Anna kissalle huomio ja leikkituokio, paijaukset pussauksineen ja pidä kissalla jatkuvasti niitä nappuloita tarjolla.

Vettä kanssa

Sinun kissasi ei ehkä syö, mutta väitätkö tosiaan ettei lihavia kissoja ole olemassa? Meidän kissa huutaa ruuan perään ja hotkii vaikka sitä silitellään jatkuvasti, leikitetään useita kertoja päivässä ja käytetään joka ilta ulkona. Raksuja ei voi pitää jatkuvasti tarjolla, koska ne on sille herkkua jotka ahmitaan saman tien. Vitsi että ärsyttää tämän tyyliset "neuvot", kun ei ymmärretä että kaikki kissat ei ole samanlaisia.

Kissallani on aina ruokaa tarjolla ja saa syödä silloin kun haluaa. +11v. ikään on linjansa säilyttänyt, sama 3,2kg paino koko aikuis ikänsä, on rodultaan pienempi kuin perusmaatiainen.

Ei kissat liikaa syö, mutta jos niille tuputtaa jotain shebaa kokoajan, niin sehän on kuin ihmiset söisi täytekakkua kaikilla aterioilla. Tyhjiä kaloreita, kyllä siitä kissakin pullistuu. Kunnon ruokaa jossa ravintoarvot ja lihapitoisuudet kohdallaan, kuivaruokaa kokoajan tarjolla, vettä. Mitä sitä kissa muuta kaipaa, paijoja ja hellyyttä, sylissäpitoa, yhdessä nukkumista tietysti lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kissallani on kuivaruokaa tarjolla koko ajan, aamulla annan märkäruokaa puolipussia ja seuraavana aamuna loput . Ei kisu syö yhtään enempää kuin on nälkä. 

Toki hotkii jos nälässä kissaa pidetään ja huutaa lisää, kun pelkää ettei saa.

Naukuisiko vain seuran ja paijausten perään, huomion hakua. Anna kissalle huomio ja leikkituokio, paijaukset pussauksineen ja pidä kissalla jatkuvasti niitä nappuloita tarjolla.

Vettä kanssa

Sinun kissasi ei ehkä syö, mutta väitätkö tosiaan ettei lihavia kissoja ole olemassa? Meidän kissa huutaa ruuan perään ja hotkii vaikka sitä silitellään jatkuvasti, leikitetään useita kertoja päivässä ja käytetään joka ilta ulkona. Raksuja ei voi pitää jatkuvasti tarjolla, koska ne on sille herkkua jotka ahmitaan saman tien. Vitsi että ärsyttää tämän tyyliset "neuvot", kun ei ymmärretä että kaikki kissat ei ole samanlaisia.

Sori....ei ollut tarkoitus neuvoa, ohjata ja opastaa mitenkään, kuhan sanoin. Ja jokainen kissa on erilainen, totta, yhtä ihania kaikki .Omani on hieno neiti, joka vahtii itse linjansa.

Onneksi. 

Edellinen oli pulskan puoleinen, juurikin syödessään kaiken mitä kupistaan löysi.

Vierailija kirjoitti:

Kissallani on aina ruokaa tarjolla ja saa syödä silloin kun haluaa. +11v. ikään on linjansa säilyttänyt, sama 3,2kg paino koko aikuis ikänsä, on rodultaan pienempi kuin perusmaatiainen.

Ei kissat liikaa syö, mutta jos niille tuputtaa jotain shebaa kokoajan, niin sehän on kuin ihmiset söisi täytekakkua kaikilla aterioilla. Tyhjiä kaloreita, kyllä siitä kissakin pullistuu. Kunnon ruokaa jossa ravintoarvot ja lihapitoisuudet kohdallaan, kuivaruokaa kokoajan tarjolla, vettä. Mitä sitä kissa muuta kaipaa, paijoja ja hellyyttä, sylissäpitoa, yhdessä nukkumista tietysti lisäksi.

No kyllä ne voi syödä liikaa. Meidän kisu syö raksuja joissa on yli 80% lihaa, ja niitä se söisi moninkertaisesti tarvitsemaansa määrään nähden, ei voi pitää tarjolla koko aikaa. Lisäksi syö lähinnä kanaa, sitä osaa kyllä säännöstellä mutta raksuja ei.

Sulla ei pitäisi olla edes kissaa..eikä mitään muutakaan eläintä. Kissaparka!

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei pitäisi olla edes kissaa..eikä mitään muutakaan eläintä. Kissaparka!

Jep, kyllä nyt jokainen ahne kissa pitäisi syöttää läskiksi että olisivat onnellisia.

Auttaisiko, jos annat pienempiä määriä ruokaa mutta useammin? Joillekin kissoille auttaa, niillä on kuitenkin normaalisti aika pieni vatsalaukku. Meilläkin kissa ahmii ja kerjää, vähän on auttanut säännöstely. Pahinta oli kun piti kissaa laihduttaa kun oli jo oikeasti vähän ylipainoinen... Kaiken lisäksi vielä nirso, mikä tahansa ruoka ei todellakaan kelpaa.

Mutta kyllä tuo edelleen kerjää ja maukuu, sellainen se nyt vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun kissalla on aina ruokaa ja juotavaa kupissa. Kissa syö silloin kun se haluaa. Eli ei syö kaikkea kerralla.

Meidän kissa ois tällä metodilla aivan järkyttävän pläski katti :D

Kissa on kissa ja varsin ovela eläin.

Selvää on, että kissan ruokailua täytyy rajoittaa. Muuten se ahtaa itseensä niin paljon kuin vain saa.

Minun kissa oli kova jallittamaan ruokaa, naukui ja kiehnäsi ja jaksoi yrittää. Sitten jossain vaiheessa se ilmeisesti äkkäsi, että ylimääräistä ruokaa ei tipu. Se saattoi esimerkiksi jo puolen tunnin päästä ruokailustaan tulla kinuamaan lisää, varsinkin kun olin keittiössä jo valmiiksi, ruokaa laittamassa tms.

Kun en antanut ruokaa, niin kyllä se naukuminen väheni. Ei loppunut.

Ei välttämättä toimi kaikilla kissoilla näin. Joku saattaa jaksaa naukua vaikka kuinka. Siitä huolimatta pitää vaan säännöstellä sitä ruokaa. Ei se naukuminen jatkuvalla ruoan antamisellakaan lopu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun kissalla on aina ruokaa ja juotavaa kupissa. Kissa syö silloin kun se haluaa. Eli ei syö kaikkea kerralla.

Semmoista kuivamuonaa eli raksuja voi hyvin pitää aina valmiina siinä kissan ruokakupissa ja sen vieressä tulee olla juoma-astia erikseen. Kissat ovat muuten lähtökohtaisesti varsin nirsoja ja vähäruokaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kissa on kissa ja varsin ovela eläin.

Selvää on, että kissan ruokailua täytyy rajoittaa. Muuten se ahtaa itseensä niin paljon kuin vain saa.

Minun kissa oli kova jallittamaan ruokaa, naukui ja kiehnäsi ja jaksoi yrittää. Sitten jossain vaiheessa se ilmeisesti äkkäsi, että ylimääräistä ruokaa ei tipu. Se saattoi esimerkiksi jo puolen tunnin päästä ruokailustaan tulla kinuamaan lisää, varsinkin kun olin keittiössä jo valmiiksi, ruokaa laittamassa tms.

Kun en antanut ruokaa, niin kyllä se naukuminen väheni. Ei loppunut.

Ei välttämättä toimi kaikilla kissoilla näin. Joku saattaa jaksaa naukua vaikka kuinka. Siitä huolimatta pitää vaan säännöstellä sitä ruokaa. Ei se naukuminen jatkuvalla ruoan antamisellakaan lopu.

Minulla oli isokokoinen kollikissa, joka fiksuna kaverina kiipesi tiskipöydälle ja hieroi päällään jääkaapin ovea tarkoittaen suunnilleen "ukko, anna mulle sitä hyvää ruokaa tuolta jääkaapista". Me tulimme hyvin toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Kissallani on aina ruokaa tarjolla ja saa syödä silloin kun haluaa. +11v. ikään on linjansa säilyttänyt, sama 3,2kg paino koko aikuis ikänsä, on rodultaan pienempi kuin perusmaatiainen.

Ei kissat liikaa syö, mutta jos niille tuputtaa jotain shebaa kokoajan, niin sehän on kuin ihmiset söisi täytekakkua kaikilla aterioilla. Tyhjiä kaloreita, kyllä siitä kissakin pullistuu. Kunnon ruokaa jossa ravintoarvot ja lihapitoisuudet kohdallaan, kuivaruokaa kokoajan tarjolla, vettä. Mitä sitä kissa muuta kaipaa, paijoja ja hellyyttä, sylissäpitoa, yhdessä nukkumista tietysti lisäksi.

Ei syö liikaa? Miksi meidän kissa syö sitten liikaa vaikka saa ihan kunnollista ruokaa eikä mitään halvimpia markettiraksuja? Saa myös yllin kyllin huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Kissa on kissa ja varsin ovela eläin.

Selvää on, että kissan ruokailua täytyy rajoittaa. Muuten se ahtaa itseensä niin paljon kuin vain saa.

Minun kissa oli kova jallittamaan ruokaa, naukui ja kiehnäsi ja jaksoi yrittää. Sitten jossain vaiheessa se ilmeisesti äkkäsi, että ylimääräistä ruokaa ei tipu. Se saattoi esimerkiksi jo puolen tunnin päästä ruokailustaan tulla kinuamaan lisää, varsinkin kun olin keittiössä jo valmiiksi, ruokaa laittamassa tms.

Kun en antanut ruokaa, niin kyllä se naukuminen väheni. Ei loppunut.

Ei välttämättä toimi kaikilla kissoilla näin. Joku saattaa jaksaa naukua vaikka kuinka. Siitä huolimatta pitää vaan säännöstellä sitä ruokaa. Ei se naukuminen jatkuvalla ruoan antamisellakaan lopu.

Meillä kissalle ei terveyssyistä anneta mitään ylimääräistä eikä ikinä herkkuja. Jaksaa naukua silti aina yhtä paljon. Se on muutenkin vähän hölmö niin ehkä se ei vaan tajua.

Vähän off topic, mutta minua monesti mietityttää tämä kun kissaa ylistetään niin älykkääksi ja ovelaksi eläimeksi. No ehkä jotkut sitten voi olla, mutta kun oman kissan touhuja katsoo niin en nyt kovin älykkääksi sanoisi.

Esim. Jouduttiin vaihtamaan ruokakupin paikkaa ja maukui hurjana nälissään vielä melkein pari viikkoa sen kupin paikan vaihtamisen jälkeen, vaikka kuppi oli jo täytetty. Se oli vaan eri paikassa. Siinä sitten joinain päivinä yritin kissaa saada minua seuraamaan sinne uudelle kupin paikalle ja kissa vaikutti usein tosi hämmästyneelle, että VAU täälläkö ne raksut olikin, KIITOS kun näytit... No hei niinhän ne oli siinä jo monta päivää sitten... Oli kyllä mielenkiintoista seurata sivusta, että kauanko tässä menee, että oppii uudelle ruokapaikalle.

Kuopii lisäksi hiekkalaatikkoa pitkään ja huolellisesti, ja sitten jättää kuitenkin kököt peittämättä. Mikä idea on kuopia niin pitkään, jos ei kuitenkaan peittele? Normaalisti kissat kyllä peittää jätöksensä, mutta tää harrastaa tällaista omituista huvikseen kuopimista. Ja ei, hiekkalaatujen vaihtamisella ei ollut asiaan merkitystä.

Yritin opettaa sitä myös antamaan tassua ja otin herkkujakin jo motivaattoriksi. Ei se ymmärrä vielä vuosienkaan päästä, että mitä yritän sille opettaa ja vaikuttaa itsekin turhautuvan kun ei ymmärrä. Välillä nostaa kömpelösti sitä tassua, mutta ei periaatteessa anna sitä tassua minulle vaan se vaan nostaa sitä jotenkin hölmön näköisesti vähän irti lattiasta.

Nää on vaan muutamia esimerkkejä, mutta olen kyllä monesti epäillyt tätä kissan älykkyyttä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vähän off topic, mutta minua monesti mietityttää tämä kun kissaa ylistetään niin älykkääksi ja ovelaksi eläimeksi. No ehkä jotkut sitten voi olla, mutta kun oman kissan touhuja katsoo niin en nyt kovin älykkääksi sanoisi.

Esim. Jouduttiin vaihtamaan ruokakupin paikkaa ja maukui hurjana nälissään vielä melkein pari viikkoa sen kupin paikan vaihtamisen jälkeen, vaikka kuppi oli jo täytetty. Se oli vaan eri paikassa. Siinä sitten joinain päivinä yritin kissaa saada minua seuraamaan sinne uudelle kupin paikalle ja kissa vaikutti usein tosi hämmästyneelle, että VAU täälläkö ne raksut olikin, KIITOS kun näytit... No hei niinhän ne oli siinä jo monta päivää sitten... Oli kyllä mielenkiintoista seurata sivusta, että kauanko tässä menee, että oppii uudelle ruokapaikalle.

Kuopii lisäksi hiekkalaatikkoa pitkään ja huolellisesti, ja sitten jättää kuitenkin kököt peittämättä. Mikä idea on kuopia niin pitkään, jos ei kuitenkaan peittele? Normaalisti kissat kyllä peittää jätöksensä, mutta tää harrastaa tällaista omituista huvikseen kuopimista. Ja ei, hiekkalaatujen vaihtamisella ei ollut asiaan merkitystä.

Yritin opettaa sitä myös antamaan tassua ja otin herkkujakin jo motivaattoriksi. Ei se ymmärrä vielä vuosienkaan päästä, että mitä yritän sille opettaa ja vaikuttaa itsekin turhautuvan kun ei ymmärrä. Välillä nostaa kömpelösti sitä tassua, mutta ei periaatteessa anna sitä tassua minulle vaan se vaan nostaa sitä jotenkin hölmön näköisesti vähän irti lattiasta.

Nää on vaan muutamia esimerkkejä, mutta olen kyllä monesti epäillyt tätä kissan älykkyyttä. :D

Täällä samanlainen tomppeli kissa. Tiedän jotain fiksuja kissoja, tämä ei ole sitä. Harrastaa myös tuollaista tuloksetonta kuopimista. Kuopii vimmattuna kuin jonkin vaiston sanelemana, kuitenkaan tajuamatta, että ei siinä ole mitään järkeä jos ne jätökset ei peity. Sen jälkeen jatkaa ruokakupin viereen kaapimaan lattiaa. Ei myöskään opi yhtään mitään tai ei muista kun koko ajan pitää vaan touhottaa jotain. Ei opi esim. odottamaan kiltisti kun kuppiin laitetaan ruokaa vaan pitää syöksyä siihen samalla syömään piittaamatta mistään muusta.

Jotkin kissat voivat oppia, osa taas valitettavasti ei opi millään. Kissoilla on erilaisia luonteita ja varsinkin rotukissoilla ja maatiaiskissoilla on ilmeisesti paljon eroja siinä, miten oppivat uusia temppuja tai miten menee käskyt perille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älä ota eläintä kun et osaa pitää sitä.

Kertokaa nyt hitto sitten miten sitä täytyy pitää. Annatteko te kissojenne syödä aina kun ne haluaa? Kuinka lihavia ne on?

Kissani on normaalipainoinen leikattu naaras. Aamulla se saa kosteaa muonaa puoli pussillista ja muutaman palan lohta. Kupissa on raksuja. Kun syön lounaan tai päivällisen, myös kissa saa kuppiinsa kosteaa muonaa, tämä uusi kotimainen on herkkua sille, ja iltapalana on nokare jauhelihaa. Yöksi on raksuja, näitä kotimaisia. Koko ajan on saatavilla maitoa ja vettä.

Ja maukuuhan kissa, sillä on asiaa: lelu on  hukassa, menen hiekkalaatikolle, leiki kanssani, haluan syliin, nyt ketuttaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän off topic, mutta minua monesti mietityttää tämä kun kissaa ylistetään niin älykkääksi ja ovelaksi eläimeksi. No ehkä jotkut sitten voi olla, mutta kun oman kissan touhuja katsoo niin en nyt kovin älykkääksi sanoisi.

Esim. Jouduttiin vaihtamaan ruokakupin paikkaa ja maukui hurjana nälissään vielä melkein pari viikkoa sen kupin paikan vaihtamisen jälkeen, vaikka kuppi oli jo täytetty. Se oli vaan eri paikassa. Siinä sitten joinain päivinä yritin kissaa saada minua seuraamaan sinne uudelle kupin paikalle ja kissa vaikutti usein tosi hämmästyneelle, että VAU täälläkö ne raksut olikin, KIITOS kun näytit... No hei niinhän ne oli siinä jo monta päivää sitten... Oli kyllä mielenkiintoista seurata sivusta, että kauanko tässä menee, että oppii uudelle ruokapaikalle.

Kuopii lisäksi hiekkalaatikkoa pitkään ja huolellisesti, ja sitten jättää kuitenkin kököt peittämättä. Mikä idea on kuopia niin pitkään, jos ei kuitenkaan peittele? Normaalisti kissat kyllä peittää jätöksensä, mutta tää harrastaa tällaista omituista huvikseen kuopimista. Ja ei, hiekkalaatujen vaihtamisella ei ollut asiaan merkitystä.

Yritin opettaa sitä myös antamaan tassua ja otin herkkujakin jo motivaattoriksi. Ei se ymmärrä vielä vuosienkaan päästä, että mitä yritän sille opettaa ja vaikuttaa itsekin turhautuvan kun ei ymmärrä. Välillä nostaa kömpelösti sitä tassua, mutta ei periaatteessa anna sitä tassua minulle vaan se vaan nostaa sitä jotenkin hölmön näköisesti vähän irti lattiasta.

Nää on vaan muutamia esimerkkejä, mutta olen kyllä monesti epäillyt tätä kissan älykkyyttä. :D

Täällä samanlainen tomppeli kissa. Tiedän jotain fiksuja kissoja, tämä ei ole sitä. Harrastaa myös tuollaista tuloksetonta kuopimista. Kuopii vimmattuna kuin jonkin vaiston sanelemana, kuitenkaan tajuamatta, että ei siinä ole mitään järkeä jos ne jätökset ei peity. Sen jälkeen jatkaa ruokakupin viereen kaapimaan lattiaa. Ei myöskään opi yhtään mitään tai ei muista kun koko ajan pitää vaan touhottaa jotain. Ei opi esim. odottamaan kiltisti kun kuppiin laitetaan ruokaa vaan pitää syöksyä siihen samalla syömään piittaamatta mistään muusta.

Miksi kissan pitäisi olla älykkö? Mitä väliä sillä on, että kuono on kupissa samaan aikaan, kun sinne kaataa syötävää? Miksi teillä on kissa?