uusi kaupunki ja uusi duuni, onnistuin sitten pilaamaan kaiken..
Olen vähän yli kolmekymppinen ja ollut sinkkuna nyt pari vuotta. Olen yleensä todella asiallinen ja hiljainen, en pidä itsestäni sen kummempaa meteliä. Olen sairaanhoitaja ja muutin juuri töiden perässä uuteen kaupunkiin. En tuntenut kaupungista juuri ketään ja erään vanhan kurssikaverin houkuttelemana lähdin ulos. Kaikkien tapojeni vastaisesti join liikaa ja löysin baarista miehen, jonka matkaan lähdin. Aamulla hipsin hiljaa ulos miehen luota, ei vaihdettu numeroita, eikä sen suuremmin muutenkaan juteltu, oltiin illalla molemmat aika kovassa humalassa.. Arvatkaapa meinasinko kuolla häpeästä kun seuraavana maanantaina menin töihin ja kahvihuoneessa törmäsin kirurgiin, joka oli tämä uusi baarituttavuuteni!
En olisi ikinä uskonut että minulle voi käydä näin, käyn ulkona ehkä kerran puolessa vuodessa, enkä koskaan juo muutamaa viinilasia enempää, paitsi nyt sitten kerran ja sitten kävi näin! Tää on suoraan kun jostain tv-sarjasta ja voisi jopa naurattaa, jos ei harmittaisi niin paljon! Kohtaamisemme oli aika jäätävä, molemmat tunnisti toisensa, tervehti jäykästi ja minä luikin karkuun. Pahintahan tässä on se, että minun pitäisi oikeasti pystyä tekemään töitä tämän ihmisen kanssa ja nähdä häntä lähes päivittäin. Muiden hoitsujen juttuja kuuntelemalla sain selville, että mies on sinkku (luojan kiitos, etten sotkenut kenenkään perheasioita! se tästä olisikin vielä puuttunut!) ja monien hoistujen märkä päiväuni. Oma humalatila ja kontrollin pettäminen harmittaa vietävästi ja olen jopa miettinyt, että vaihdan työpaikkaa tai edes osastoa, ettei tarvitsisi nähdä sitä miestä enää. Työkavereilla en uskaltaisi tai kehtaisi kertoa ikimaailmassa! Mitä mun kannattaisi tehdä? Tuntuu, että olen pilannut täysin tämän puhtaan ja uuden alun joka mulla uudessa kaupungissa nyt oli.
Kommentit (21)
pää pystyyn ap! ei tilanne välttämättä ole niin paha miltä nyt tuntuu. Olette molemat sinkkuja, ettekä tienneet olevanne samalla alalla. ehkä joskus pystytte vielä nauramaan miehen kanssa koko jutulle :)
Ole töissä asiallinen, keskustele mahdollisimman neutraaleista asioista äläkä tuo nolostumistasi millään eleellä tai käytöksellä ilmi. Siis käyttäydy aivan kuin käyttäytyisit ketä tahansa työkaveria kohtaan. Kyllä se siitä ajan myötä unohtuu kun teette töitä ja työasiat ovat siinä koko ajan pinnalla.
Olette molemmat sinkkuja, halusitte molemmat harrastaa seksiä ja ilmeisesti olette ihan täysissä järjissänne olevia aikuisiakin. Ette siis tehneet mitään väärää tai nolostumisen arvoista.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:01"]
Sano Derekille terkut!
[/quote]
en oo ap, mutta mikä tää juttu on? :D
Greyn anatomia alkaa tollaisella kohtauksella, paitsi nainen on erikoistuva lääkäri ja mies kirurgi, joka nitä lääkäreitä opettaa. Mutta vois kai noin oikeassa elämässäkin käydä.
Kiitos 5. Neuvosi kuulostaa järkevältä. Tällä hetkellä minua vain nolottaa niin paljon, että en tiedä pystynkö käyttäytymään normaalisti.. Olen muutenkin todella ujo, enkä ole mikään jutustelija tai sellainen huolettoman oloinen. Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin töihin menosta.
klassikko! lääkäri-hoitsusuhteet on todella yleisiä.. tosin harvemmin varmaan niin, että randomilla tapaavat.. mutta ootko varma, ettei lekuri tiennyt sun olevan osaston uusi hoitsu? uudet on aina helpompi hoidella niin, etteivät he vielä tiedä lääkärin naistenkaataja maineesta ;))
ÄÄh, en usko. Ja vielä työkavereiden märkä uni tää sun hoitosi, hohhoijaa. Sinkku tietysti joo. Nyt teille tulee sitten kaikenlaisia kiemuroita matkaan, hassuja väärinkäsityksiä jne, mutta lopulta päädytte tunnustamaan toisillenne rakkautenne ja elätte elämänne onnellisina loppuun asti.
uskoisin että kirurgia hävettää vielä enemmän, on kuitenkin korkeammassa asemassa ja saattaa pelätä, että juoruatko mulle hoitsuille
Yhtä suuri nolostus voi olla myös toisella osapuolella. Kaksihan teitä siinä tarvittiin. jos asia vaivaa, sano tälle kirurgille että unohdetaan tapahtunut ja pidät asialinjaa muutenkin.
Mita jatit jalkeesi jos tama oli puhdas, uusi alku?
Greyn anatomian ekan jakson stoori heh.
Eli hölönpölöä.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:27"]
Mita jatit jalkeesi jos tama oli puhdas, uusi alku?
[/quote]
Narsistimiehen (hänestä tosin pääsin eroon jo n. vuosi sitten) ja työpaikan jossa viihdyin, mutta tarjolla oli vain eri mittaisia sijaisuuksia, eikä koskaan voinut olla täysin varma, että jatkuuko työt. Tämän jatkuvan kilpailun takia myöskään työpaikan ilmapiiri ei ollut se paras mahdollinen.
Tämä kurssikaveri on ainut jolle kerroin tästä, sillä hän näki mun poistuvan miehen kanssa. Hän naureskeli, että joku samanlainen stoori oli jossain ohjelmassa, en muista oliko tuo greyn anatomia vai joku muu. Minua ei paljon naurattanut, eikä naurata vieläkään. Mitä enemmän pohdin asiaa, sitä enemmän olen sitä mieltä että minun on vaihdettava osastoa. Ap
Kunnon harlekiini tarina. Täysin epäuskottava.
Tällä hetkellä tuo tuntuu pahalta mutta pian se unohtuu. Toisella osapuolella varmaan pahemmat oltavat :) jos haittaa niin voit sanoa lyhyesti että unohdetaanko se niin voidaan työskennellä ilman ongelmia :) sinuna en vaihtaisi osastoa. Kuka tietää mihin romanssiin tuo johtaa!
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 20:44"]
Kunnon harlekiini tarina. Täysin epäuskottava.
[/quote]
millä perusteella? mun kaverillekki kävi melkein noin, tosin jo seuraavana aamuna selvis, että olivat duunissa samassa sairaalassa, mutta erikoisala sentään oli eri. siinä ei sen enempää kyllä noloiltu, aikuisia ihmisiä olivat molemmat ja se lääkäri ainaki oli ihan naistenmiehen maineessa jo valmiiksikin.
kirurgi voi olla sulka sun hattuun, mutta sä tuskin oot sellanen sille.. eli kumpaakohan oikeesti hävettää enemmä :D
Sano Derekille terkut!