uusi kaupunki ja uusi duuni, onnistuin sitten pilaamaan kaiken..

Olen vähän yli kolmekymppinen ja ollut sinkkuna nyt pari vuotta. Olen yleensä todella asiallinen ja hiljainen, en pidä itsestäni sen kummempaa meteliä. Olen sairaanhoitaja ja muutin juuri töiden perässä uuteen kaupunkiin. En tuntenut kaupungista juuri ketään ja erään vanhan kurssikaverin houkuttelemana lähdin ulos. Kaikkien tapojeni vastaisesti join liikaa ja löysin baarista miehen, jonka matkaan lähdin. Aamulla hipsin hiljaa ulos miehen luota, ei vaihdettu numeroita, eikä sen suuremmin muutenkaan juteltu, oltiin illalla molemmat aika kovassa humalassa.. Arvatkaapa meinasinko kuolla häpeästä kun seuraavana maanantaina menin töihin ja kahvihuoneessa törmäsin kirurgiin, joka oli tämä uusi baarituttavuuteni!

En olisi ikinä uskonut että minulle voi käydä näin, käyn ulkona ehkä kerran puolessa vuodessa, enkä koskaan juo muutamaa viinilasia enempää, paitsi nyt sitten kerran ja sitten kävi näin! Tää on suoraan kun jostain tv-sarjasta ja voisi jopa naurattaa, jos ei harmittaisi niin paljon! Kohtaamisemme oli aika jäätävä, molemmat tunnisti toisensa, tervehti jäykästi ja minä luikin karkuun. Pahintahan tässä on se, että minun pitäisi oikeasti pystyä tekemään töitä tämän ihmisen kanssa ja nähdä häntä lähes päivittäin. Muiden hoitsujen juttuja kuuntelemalla sain selville, että mies on sinkku (luojan kiitos, etten sotkenut kenenkään perheasioita! se tästä olisikin vielä puuttunut!) ja monien hoistujen märkä päiväuni. Oma humalatila ja kontrollin pettäminen harmittaa vietävästi ja olen jopa miettinyt, että vaihdan työpaikkaa tai edes osastoa, ettei tarvitsisi nähdä sitä miestä enää. Työkavereilla en uskaltaisi tai kehtaisi kertoa ikimaailmassa! Mitä mun kannattaisi tehdä? Tuntuu, että olen pilannut täysin tämän puhtaan ja uuden alun joka mulla uudessa kaupungissa nyt oli.