Lue keskustelun säännöt.
Mies heitti ihan vakavissaan, että lapsemme arvostaa häntä enemmän kuin minua.
21.11.2014 |
Riitelimme lasten nukkumaanmenoajoista, kun mies ei yleensä ymmärrä laittaa heitä ajoissa nukkumaan jos minä olen poissa kotoa, vaan valvovat usein väsyneinä ja nälkäisinä, kun esim tulen iltavuorosta kotiin. Nyt sitten hieman hermostuin hänelle kun hän kyllä tiesi että lapset olivat heränneet aamulla jo ennen kuutta, ja että ovat tavallista väsyneempiä.
Miehen mielestä hän ei ollut tietenkään tehnyt mitään väärin, päivitteli vaan kun toinen lapsista oli hetkeä aiemmin saanut megaraivarit ja oli ollut muutenkin hankala. Tokaisin vaan, että turha lasta on syyttää, jos vanhempi ei tajua laittaa lasta nukkumaan. Mies siihen sitten "mä en jaksa kuunnella tuollaista, kello ei ole edes paljon" jne.
Kun jatkoin, että kyllä se alle kouluikäisille lapsille on jo aika paljon, ja että ei ole kauheen kiva kun huomenna ovat sitten ihan väsyneitä (mies lähdössä itse työmatkalle), niin tokaisi sitten että vanhempi lapsista ei arvosta minua ollenkaan, että häntä paljon enemmän! Lapsen kuullen sanoi tämän siis! Olen oikeasti aika järkyttynyt, miten voi olla pokkaa sanoa noin?
Kommentit (11)
Jaa-a. Taas on mies yksi lapsi lisää joukon jatkona. Henkisesti aikuinen ihminen ymmärtäisi sekä laittaa lapsille ruoan että hoitaa ne nukkumaan normaalien aikataulujen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi lopulta arvostaa ja kaipaa rajoja.
Riitelettekö kasvatusasioista lasten kuullen?
En tiedä miten minun pitäisi suhtautua mieheeni, jos hän todella ajattelee näin. Kaikista eniten järkytti se, että lapsen kuullen sanoo tällaista.
Lapsi on siis poika, ja tottakai nauttii kun saa tehdä isän kanssa poikien juttuja, minusta se on ihan luonnollista. Mutta järkyttävää, jos mieheni pitää tätä jonain vanhempien välisenä kilpailuna!
Ja kyllä mies lapsille laittaa ruokaa, mutta yleensä vasta silloin kun itse pyytävät tai ovat jo tosi (liian) nälkäisiä. Sama nukkumaanmenon kanssa. On jotenkin ärsyttävän hidas kaikessa. Mitään ei tee kun vasta sitten kun ihan pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:50"]
Riitelettekö kasvatusasioista lasten kuullen?
[/quote]
Kyllä mä välillä riidellään. Riippuu vähän asiasta. Tänään tilanne oli siis se, että mies syyllisti lasta siitä kun oli saanut raivarit ja ollut hankala. Käski vielä häntä kertomaan mistä oli suuttunut jne. Minusta se ei ollut yhtään oleellista ja sanoin lapselle, että ei se ole hänen syytään kun tiesin että hän on poikkeuksellisen väsynyt ja tämä vaan ihan väistämätön seuraus siitä, ja että isin olisi pitänyt laittaa hänet ajoissa nukkumaan.
ap
Omahyväinen ja jotenkin lapsellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaapas ärsyttävältä ja lapselliselta... Yritä uudelleen jutella miehen kanssa ja selittää miehelle, miksi lapsi hermostui? Ärtyneenä ei kannata jutella, vaan sitten kun tilanne on ohi.
Ehkä hän on niitä, jotka ymmärtävät, jos heittää vähän jotain "tieteellisiä" selityksiä kehiin, tyyliin "tämän mukaan lapsen verensokeri alenee näin monta tuntia ruokailun jälkeen ja se aiheuttaa ärsyyntymistä, johon toiset ovat vielä taipuvaisempia kuin toiset" tai "lapsi tarvitsee keskimäärin niin-ja-niin monta tuntia unta, eli jos herää kuudelta, pitää nukkua silloin-ja-silloin". Auttaa joskus mun joskus hieman yksinkertaisesti ajattelevan miehen kanssa...
Tuo kilpailu siitä, kuka on arvostetumpi vanhempi... Onkohan mies sulle jotenkin katkera tms? Joku syy siinä kai on taustalla, mutten osaa arvata, mikä. Tässäkin juttelisin miehen kanssa siitä, että ei kannata lapsen edessä jutella näistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 22:22"]
Kuulostaapas ärsyttävältä ja lapselliselta... Yritä uudelleen jutella miehen kanssa ja selittää miehelle, miksi lapsi hermostui? Ärtyneenä ei kannata jutella, vaan sitten kun tilanne on ohi.
Ehkä hän on niitä, jotka ymmärtävät, jos heittää vähän jotain "tieteellisiä" selityksiä kehiin, tyyliin "tämän mukaan lapsen verensokeri alenee näin monta tuntia ruokailun jälkeen ja se aiheuttaa ärsyyntymistä, johon toiset ovat vielä taipuvaisempia kuin toiset" tai "lapsi tarvitsee keskimäärin niin-ja-niin monta tuntia unta, eli jos herää kuudelta, pitää nukkua silloin-ja-silloin". Auttaa joskus mun joskus hieman yksinkertaisesti ajattelevan miehen kanssa...
Tuo kilpailu siitä, kuka on arvostetumpi vanhempi... Onkohan mies sulle jotenkin katkera tms? Joku syy siinä kai on taustalla, mutten osaa arvata, mikä. Tässäkin juttelisin miehen kanssa siitä, että ei kannata lapsen edessä jutella näistä asioista.
[/quote]
Kaikenlaiset tieteelliset selitykset olen pistänyt kyllä jo kehiin... Silloin miehen arki lasten kanssa saattaa hetken sujua paremmin, kunnes sitten ne selitykset taas unohtuu.. Joka päivä pitäisi uudestaan kertoa tarkasti mitä pitää syödä milloinkin, moneltako sänkyyn jne. Mutta siis, aina sekään ei auta. "Tunti sinne tai tänne." Tänään en sanonut sen tarkempaa nukkumaanmenoaikaa lapsille, koska on viikonloppu, kerroin vaan että lapset ovat väsyneitä kun ovat heränneet vähän turhan aikaisin -> ei mitään merkitystä.
Vaikea keksiä, mistä mies olisi katkera minulle. Korkeintaan siitä että laadin jonkinlaisia aikatauluja hänelle. Mutta siis jos en laadi, niin mitä siitä seuraa? Lapset syövät silloin kun tajuavat itse kertoa, että heillä on nälkä ja menevät nukkumaan siinä vaiheessa kun ovat aivan yliväsyneitä ja kiukkusia.
ap
Voi voi ja tuommoisesta nokkaannnuit