Lue keskustelun säännöt.
Naapurin lapsi ulisee taas, mitä tehdä??
21.11.2014 |
Naapurissamme asuu ilmeisen itkuinen taapero. Olen nyt ollut kotona lähemmäs kaksi tuntia, ja lapsi on itkenyt koko tämän ajan - tauotta. Itku kuulostaa seinän läpi lähinnä kirkumiselta, kiukuttelu-ulinalta ja äitii, äitii -huudolta. En tiedä mitä voisin tehdä, lähes joka ilta kun tulen töistä kotiin, joudun kuuntelemaan tätä. Kuulostaa siltä, ettei äiti edes rauhoittele lasta, ja tätä on jatkunut pitkään, JOKA ILTA. On hieman ahdistavaa, kun haluaisin vain rentoutua ja nauttia kotona olosta, mutta kaikkea säestää ulina ja kirkuminen. Pidän lapsista ja ymmärrän kyllä että uhmaikäinen voi olla hankala, mutta joku raja, jos pitäisin itse vastaavaa ääntä niin varmaan saisimme häädön. Onko neuvoja?
Kommentit (56)
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:17"]
Voimia. Tuo on raskasta. Meidän naapurissa ulisi lapsi aamuisin reilun tunnin verran. Joka ikinen aamu klo.6 heräsin tuohon nousevaan, palosireeniä muistuttavaan ääneen. Jo viikon jälkeen tuli itku itsellekin, kun oma herätys olisi ollut vasta klo.7. Tätä jatkui elokuusta seuraavaan heinäkuuhun. Olin täysin rikki. Ilmeisesti se oli jokin vaihe, sillä kesälomien jälkeen kakara on ollut hiljaa, minkä nyt joskus tömistelee portaissa.
[/quote]
Minkälaisiin toimiin ryhdyit tuon vuoden aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:06"]
Huoh. Meilläkin oli tosi itkuinen yksi lapsi 0-2v. On vieläkin kova ulvomaan ja karjumaan itkiessään, mutta ei onneksi enää itke koko aikaa (kohta 4). Sellaiselle on vaan vähän vaikea saada jakeluun että älä hei itke ja huuda. Kun se vaan itkee ja huutaa. Meidän lapsesta ei edes ole löytynyt mitään vikaa, oli vain äkäinen jo syntyessään, helpotti oikeastaan vasta kun osasi puhua, ja kun oppi ymmärtämään uhkailua ja lahjontaa;-) Onneksi ei seinänaapureita meillä. Koko ajan olisi pitänyt kantaa sylissä hänen kuninkaallista korkeuttaan, jos ja kun ei kannettu niin ulvoi.
Mutta tosiaan sille ei aina voi MITÄÄN, eikä se rauhoittelemallakaan parane, meillä ainakin jatkoi niin kauan kun jaksoi yrittää lohdutella ja jutella, kun antoi vaan huutaa niin rauhoittui paremmin itsekseen. Parivuotiaana ilmoitin että en kuule huutamista enkä määrinää, eikä mitään tapahdu jos asioita ei sanota tavallisella puheäänellä. Pidin tästä johdonmukaisesti kiinni ja johan helpotti. Mutta tätä nuorempi ei tietenkään sellaista tajua.
[/quote]
Kuin omasta kynästäni. Meillä rauhallinen ja seesteinen poika, ei kiukutellut koskaan. Ja tyttö yhtä tulta ja tappuraa vauvasta lähtien. Puhe kehittyi hitaasti eikä saanut ilmaistua itseään ja koska temperamentti oli niin kova, niin harmitus iski täysillä jo ennen kuin ehti edes yrittää kertoa asiaansa. Pahimpana aikana saattoi mönkiä sänkymme alle ja raivota siellä hiki otsalla ja räkä poskella jopa puolitoista tuntia. Kaikki rauhoittelut, syliin ottamiset, puhumiset vain ruokki raivoa. Parhaiten helpotti, kun sai raivota itsekseen ja mönkiä pois sängyn alta omia aikojaan. Varmasti naapurit kiitteli... 3-4-vuotiaana alkoi puhe olla sen verran selkeää, että sai asiansa ilmaistua ja sen myötä alkoi raivoamisten kesto vähentyä ja aikuisen puheella saatiin jopa estettyä kiukkukohtaus. Nyt 7v tyttö on edelleen temperamenttinen, mutta kiukkukohtaukset on mennyttä elämää, on täysin normaali tyttö, joka pärjää koulussa hyvin ja saa kavereita.
Lapset vain on erilaisia ja se rauhoittelu ei kaikkiin tehoa. Eikä se ovikellon soittaminen ja huomauttaminen, että hiljentäisittekö lapsenne auta yhtään mitään. Kun se kiukku on päällä, ei sitä lasta hiljaiseksi saa, esim. 2-vuotiasta.
Kaikki sympatiat ap:n naapurille! Harmittavaahan se on kuunnella, mutta ainakin oma asenne naapurin lasten ääniin on se, että ihanaa kun ei ole oman perheen ääniä, vaan naapurin vanhempien asia hoitaa...
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:31"]
Kaikki sympatiat ap:n naapurille! Harmittavaahan se on kuunnella, mutta ainakin oma asenne naapurin lasten ääniin on se, että ihanaa kun ei ole oman perheen ääniä, vaan naapurin vanhempien asia hoitaa...
[/quote]
Ajattelet varmaan naapurin kotibileistä neljän aikaan aamuyöllä, että ihanaa kun ei tarvi itse olla siivoamasa kämppää krapulassa.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 19:52"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 19:47"]Kanttia keräilen edelleen, lapsi lopetti hetkeksi mutta nyt jatkaa taas sellaista äy wäy wäy yyyyy-ulinaa. Huoh.
[/quote]
Maumau, väyväy.... maaaauuu.... vääääyyyy?
[/quote]
Kuulostaa kissalta joka huutaa kiimaansa:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuisikohan naapurissa uhmaikäinen? Se kestää muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Sen jälkeen voi olla vähän aikaa tasaista, tulla välillä uudestaan erityyppisenä ja lopulta alkaa ovien paiskominen ja pahimmillaan kirkuminen kun äiti ei anna mennö bileisiin.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:28"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:17"]
Voimia. Tuo on raskasta. Meidän naapurissa ulisi lapsi aamuisin reilun tunnin verran. Joka ikinen aamu klo.6 heräsin tuohon nousevaan, palosireeniä muistuttavaan ääneen. Jo viikon jälkeen tuli itku itsellekin, kun oma herätys olisi ollut vasta klo.7. Tätä jatkui elokuusta seuraavaan heinäkuuhun. Olin täysin rikki. Ilmeisesti se oli jokin vaihe, sillä kesälomien jälkeen kakara on ollut hiljaa, minkä nyt joskus tömistelee portaissa.
[/quote]
Minkälaisiin toimiin ryhdyit tuon vuoden aikana?
[/quote]
En mihinkään. Koin, ettei minulla ole oikeutta puuttua heidän arkielämään. Päätimme tosin, ettei meille tule lapsia vähään aikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtuiko Kuopiossa? Hiljenikö jo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnetko samassa talossa ketään, joka tuntisi tämän lapsen ja hänen perheensä? Ehkä naapurisi tietäisi mistä moinen ulina johtuu ? Kyseessä voi tosiaan olla erityislapsi. Joka tapauksessa ottaisin selvää, mistä tilanne johtuu. Tai soitat reippaasti ovikelloa, ja kysyt voisitko olla avuksi. Tai oisko helpompi tapa jättää kirjelappu postiluukkuun.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:31"]
Kaikki sympatiat ap:n naapurille! Harmittavaahan se on kuunnella, mutta ainakin oma asenne naapurin lasten ääniin on se, että ihanaa kun ei ole oman perheen ääniä, vaan naapurin vanhempien asia hoitaa...
[/quote]
Ajattelet varmaan naapurin kotibileistä neljän aikaan aamuyöllä, että ihanaa kun ei tarvi itse olla siivoamasa kämppää krapulassa.
[/quote]
Tuo raivoaminen on ilmeisesti kuitenkin päiväaikaan. Pippalot mölytään yöllä ja on tahallista mölyämistä, mikä on kielletty taloyhtiön säännöissä. Lapsen mölyämisestä en hermostuisi. Meillä tälläkin hetkellä on naapurissa muutamankuukauden ikäinen vauva, ollaan päätelty, että koliikki vaivaa, koska itkee joka yö 22-02 välisen ajan. Oma lapsemme itki kl 20-24 välisen ajan koliikkia joka ilta. Sekin asia, jolle ei mitään voi. Nyt laitan tulpat korviin ja käännän kylkeä, jos kuulen yöllä vauvan itkua. Sama juttu, jos lapsi saa esim. kesken unien kauhukohtauksen, niitähän voi tulla tiettynä kasvukautena kuukausienkin ajan. Asia, jolle vanhemmat hyvin vähän mitään voivat. Eli ei auta kuin kestää. Ihan eri asia yrittää hiljentää lapsi kuin pippaloiva naapuri. Tai valittaa siitä. Toinen on elämisen ääntä toinen ei. Voi sitten miettiä, kumpi on kumpaa...
t.45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:31"]
Kaikki sympatiat ap:n naapurille! Harmittavaahan se on kuunnella, mutta ainakin oma asenne naapurin lasten ääniin on se, että ihanaa kun ei ole oman perheen ääniä, vaan naapurin vanhempien asia hoitaa...
[/quote]
Ajattelet varmaan naapurin kotibileistä neljän aikaan aamuyöllä, että ihanaa kun ei tarvi itse olla siivoamasa kämppää krapulassa.
[/quote]
Tuo raivoaminen on ilmeisesti kuitenkin päiväaikaan. Pippalot mölytään yöllä ja on tahallista mölyämistä, mikä on kielletty taloyhtiön säännöissä. Lapsen mölyämisestä en hermostuisi. Meillä tälläkin hetkellä on naapurissa muutamankuukauden ikäinen vauva, ollaan päätelty, että koliikki vaivaa, koska itkee joka yö 22-02 välisen ajan. Oma lapsemme itki kl 20-24 välisen ajan koliikkia joka ilta. Sekin asia, jolle ei mitään voi. Nyt laitan tulpat korviin ja käännän kylkeä, jos kuulen yöllä vauvan itkua. Sama juttu, jos lapsi saa esim. kesken unien kauhukohtauksen, niitähän voi tulla tiettynä kasvukautena kuukausienkin ajan. Asia, jolle vanhemmat hyvin vähän mitään voivat. Eli ei auta kuin kestää. Ihan eri asia yrittää hiljentää lapsi kuin pippaloiva naapuri. Tai valittaa siitä. Toinen on elämisen ääntä toinen ei. Voi sitten miettiä, kumpi on kumpaa...
t.45
[/quote]
Hmm no meidän naapurissa pentu kyllä huutaa öisinkin. En käsitä miksi mutta usein jopa rappukäytävässä. Siis öisinkin monta kertaa viikossa.
Pippaloiden äänet ovat mielestäni paljon siedettävämmät kuin lapsen kiljunta. Johtunee siitä että lapsen kiljunta menee selkärankaan. Biologisista syistä luulisin. Ja lapsen kiljunta yleensä tapahuu monta kertaa viikossa, ainakin meillä. Bileet muutaman kerran vuodessa on aivan ok.
Ap tässä!
Asumme paritalossa, mutten tunne näitä uusia naapureita ollenkaan ja kynnys on siksi ollut hieman korkea, en haluaisi aloittaa tutustumista valittamalla. Heidän lapsensa näyttää noin 1v, en oikein tarkkaan osaa sanoa mutta jotain sitä luokkaa. Itkujaksoja on ollut aina ajoittain, joten mietinkin voisiko olla kyse juuri hampaidenpuhkeamisesta ja vastaavasta, kun näitä itkujaksoja tulee tosiaan silloin tällöin.
Varmaan pitäisi mennä kysymään, mutta jotenkin toivon että jos tämä jakso kohta taas menisi ohi, ehkä olen nössö mutta tuntuu todella epämukavalta ajatukselta koputtaa vieraan ovelle ja todeta että josko se teidän pentu nyt voisi pitää suunsa kiinni. Asian voisi toki muotoilla vähän kauniimmin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 16:50"]
Ap tässä!
Asumme paritalossa, mutten tunne näitä uusia naapureita ollenkaan ja kynnys on siksi ollut hieman korkea, en haluaisi aloittaa tutustumista valittamalla. Heidän lapsensa näyttää noin 1v, en oikein tarkkaan osaa sanoa mutta jotain sitä luokkaa. Itkujaksoja on ollut aina ajoittain, joten mietinkin voisiko olla kyse juuri hampaidenpuhkeamisesta ja vastaavasta, kun näitä itkujaksoja tulee tosiaan silloin tällöin.
Varmaan pitäisi mennä kysymään, mutta jotenkin toivon että jos tämä jakso kohta taas menisi ohi, ehkä olen nössö mutta tuntuu todella epämukavalta ajatukselta koputtaa vieraan ovelle ja todeta että josko se teidän pentu nyt voisi pitää suunsa kiinni. Asian voisi toki muotoilla vähän kauniimmin :D
[/quote]
Voisiko sen tutustumisen aloittaa sitten jotenkuten muuten, jos ei heti valittamisella halua? Leivo esimerkiksi pullaa tai jotain ja vie naapurille. Myöhemmin voi ehkä ottaa sitten puheeksi lapsen huutamisenkin, jos siltä tuntuu. Meillä tosin myös on reilu 1-vuotias, joka vetää välillä kunnon raivarit, jos ei pääse syliin heti sillä sekunnilla, kun haluaa. Aina se ei onnistu, jos on tekemässä esim. ruokaa. Mutta ei huuto tuntikaupalla jatku.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:00"]
Onko jatkunut kauan?
Meidän 1v kiljuu ja rääkyy kuin syötävä pari tuntia päivässä, tekee neljää poskihammasta kerralla.
[/quote]
miksi alapeukku?