Lue keskustelun säännöt.
Eroaisitko jos sinulla olisi tällainen suhde?
21.11.2014 |
Mies on selvästi masentunut eikä suostu hoitoon. Lojuu kotona eikä saa alansa töitä, tekee välillä hanttihommia, raha sen takia todella vähissä. On liian väsynyt osallistumaan pahemmin arkeen muulla kuin kotia siivoamalla. Kun pienet lapset tulevat kotiin päiväkodista hän pakenee salille. Kannan kaiken vastuun lasten asioista, lääkärikäynnit, yöheräämiset ja sairastelut, pk viemiset ja tuomiset, synttärit, vaatteet, ruuan ja käyn sillä välillä myös töissä. Välillä leikkii hetken heidän kanssaan tai vie puistoon, välillä taas huutaa heille kun he riehuvat ja mies tässä tilassa ei kestä sitä.
Riitelemme paljon. Minä en koskaan saa olla pahalla tuulella tai väsynyt, mies ei hyväksy/kestä? minulta mitään muuta kuin reippautta ja hyväntuulisuutta. Lähtee pois jos valitan mistään, kutsuu minua sietämättömäksi ja hankalaksi, ei kuuntele. Yhteys kadonnut kokonaan. Sanoo että jos eroamme minä eikä lapset eivät koskaan kuule hänestä enää, että lapset menttävät isänsä jos teen jotain niin tyhmää kuin eroan.
Käyttäytyy siis todella itsekkäästi ja omaehtoisesti. Kuitenkin haluan ajatella pieniä lapsiamme enkä halua viedä heiltä isää. Olen kuullut vastaavista tilanteista ja vaikeista eroista ja kuinka sekään ei ole helppoa ja lapsille jäi hirveät traumat kun isä hylkäsi. Nyt heillä on sentään isä joka on kotona joka osoittaa heille hellyyttä ja rakkautta vaikka ei juurikaan heitä hoida. Oma mallimme on se että vanhempani pysyivät yhdessä todella vaikeidenkin asioiden läpi ja olen siitä kiitollinen. Eivät kuitenkaan tapellut pahemmin meidän edessämme, me taas riitelemme, en vaan voi kestää miehen käytöstä.
Mielipiteitä?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano että hoitoon tai ero. Aikuisen ihmisen pitää ottaa vastuu sekä itsestään että lapsistaan eli hakea apua jollei ole siihen kykenevä. Tuossa on iso riski että sinäkin sairastut masennukseen. Miehen pitäisi tajuta ettei ole vain hänen asiansa hoitaako itsensä kuntoon vai ei, vaan tilanne koskettaa koko perhettä. Väliaikaisesti kyllä sietäisin itse, olen itsekin ollut masentunut, mutta en sitä ettei yritä tehdä tilanteelle mitään.
Vaikea tilanne. Olet kyllä jo käytännössä yh eli sinun arkesi varmaan vaan paranisi ja ehkä sen kautta lasten. Kuulostaa myös siltä että mies uhkaa lasten hylkäämisellä että saa jatkaa huonoa käytöstään. Kuitenkaan en usko helppoihin eroihin, se toisi taas omat ongelmat tullessaan, miehesi ei kuulosta sellaisesta ihmisestä jonka kanssa voisi olla sopuisessa erossa joka tukisi lasten hyvinvointia. Varmaan itse yrittäisin vielä katsoa jonkin aikaa parantuuko tilanne. Jokaisessa pitkässä avioliitossa on vaikeita aikoja.
En eroaisi. Rakentavaa riitelemistä voi opetella ja toistensa tarpeiden selvittelyä voi harrastaa pariterapiassa. Ilman sitä lähteminen olisi livistämistä, ja terapian jälkeenkin pitäisi pitkän aikaa katsoa, muuttuuko mikään.
Pitäisin tuossa tilanteessa vertailukohtana sitä, että isää ei olisi ollenkaan, ja sitten pitäisi kasvattaa yksinään kahta hylättyä lasta. Tai sitten pitäisi altistaa lapset mahdollisesti järkyttävälle uusperhekuviolle. Juu ei, en eroaisi ihan heti.
Iloisuusvaatimus johtuu ripustautumisesta hyvän vanhemman mielikuvaan, jota sinä edustat. Voisitte puhua asiasta ja tehdä sen sillä tapaa avoimeksi. Sitten voitte sopia siitä, että sinä et kestä sitä vaatimusta koko ajan, ja mies saa opetella liikkumaan lapsellisen ripustautumisen ja aikuisen minuuden välillä ja sinä saat huomauttaa, kun ripustautuminen menee liiallisuuksiin. Alitajuisen asetelman tiedostaminen ja muuttelu saattaa riittää pelastamaan koko liiton ja kääntämään sen hyväksi. Mies voi myös opetella sietämään lapsia asteettain sinun toimiessasi alkuun varmistajana. Aluksi se tuntuu myrkyn juomiselta, mutta itsevarmuus kasvaa harjoitellessa.
Laita mies heti hakemaan laakitys masennukseen. En eroaisi viela vaikka raskaalta tuo kuulostaakin.In sickness and in health, vai mita? Jaksamista! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhdeterapia ja sitä kautta päätös, että eroaako vai ei.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:36"]Vaikea tilanne. Olet kyllä jo käytännössä yh eli sinun arkesi varmaan vaan paranisi ja ehkä sen kautta lasten. Kuulostaa myös siltä että mies uhkaa lasten hylkäämisellä että saa jatkaa huonoa käytöstään. Kuitenkaan en usko helppoihin eroihin, se toisi taas omat ongelmat tullessaan, miehesi ei kuulosta sellaisesta ihmisestä jonka kanssa voisi olla sopuisessa erossa joka tukisi lasten hyvinvointia. Varmaan itse yrittäisin vielä katsoa jonkin aikaa parantuuko tilanne. Jokaisessa pitkässä avioliitossa on vaikeita aikoja.
[/quote]
Tarkoitat siis, että ap on vastuussa miehen vaikeudesta? Siis sitähän se tarkoittaa: shittimäisellä käytöksellä saa palkinnoksi jatkaa suhdetta, koska ero olisi vaikea. Jos mies osaisi käyttäytyä kuin aikuinen erossa, niin lapset eivät joutuisi kärsimään... Yök!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 07:49"]Parisuhdeterapia ja sitä kautta päätös, että eroaako vai ei.
[/quote]
Parisuhdeterapiaan tarvitaan pari. Jos mies ei suostu sinne, niin sitä ei ole ja ei eroa...?
Ap: lapsesi saavat todella huonon mallin parisuhteelle kotona ja toistavat sitä sitten omissa suhteissaa. Ei hyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin miehelle että en kuuntele lapsellisia uhkauksia. Itse menettää eniten jos katoaa lasten elämästä, valinta on yksin hänen. Joko ryhdistäytyy tai jää yksin. Itse lähtisin uhkauksista huolimatta, vähemmällä pääset kun on yksi huollettava vähemmän!!
Ei uutta sanottavaa edellisen alkoituksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rakastatko yhä miestäs? muistatko häävalat? kannusta häntä hoitooni, ei vain hänen itsensä takia vaan perheen. positiivista on että se jaksaa kuitenkin käydä salilla, eli on jotenkin normirytmissä mukana. voisihan se jumittaa räkälässäkin.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:14"]
rakastatko yhä miestäs? muistatko häävalat? kannusta häntä hoitooni, ei vain hänen itsensä takia vaan perheen. positiivista on että se jaksaa kuitenkin käydä salilla, eli on jotenkin normirytmissä mukana. voisihan se jumittaa räkälässäkin.
[/quote]
No on tämä ihme palsta, toiset naiset yrittävät ottaa aloittajan miehen hoitoonsa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa. Meillä oli juuri tuollaista monta vuotta, paitsi että mies oli aina töissä. Mutta kotona ollessaan siis täysi riesa. Kun täytin eropaperit ja petin, mies jotenkin havahtui todellisuuteen ja käytös muuttui paremmaksi. Eli toisin sanoen taidat sallia miehelle lapsellisen käytöksen ja olette siihen kaikki tottuneet. Tilanne vaatii ravistelua ja sitoutumista pysyvään muutokseen. Tsemppiä todella paljon, tiedän miten raskasta aikaa elät! Mutta vielä se aurinko paistaa sinunkin risukasaan, usko pois!
Salilla jaksaa käydä mutta töihin kykenee vain välillä, lapsiakin kestää vain välillä ja sitten menee hermo ja uhkailla ja vaatia kyllä jaksaa muttei vaadi itseltään mitään erikoista. My way or highway :(
Ap taas pitää jaksaa olla superihminen, supervaimo ja superäiti!
Tosiaan nyt pariterapiaan niin tulee se miehen masennuskin siinä samalla hoidettua.
Jos mies ei suostu niin muutos pitää tulla kuitenkin tai ero.
Jos mies ei halua eron jälkeen olla isä niin se on hänen valintansa mistä maksaa kyllä kovan hinnan myöhemmin mutta se ei ole ap:n vastuulla.
Eroaisin. Tollainen tappelu tuo lapsille hirveän turvattomuuden tunteen. Itse olin vastaavassa tilanteessa. Oma oloni kohosi hirveästi eron jälkeen, mutta hämmästyin siitä miten lapset alkoivat kukoistaa, kun kotona oli rauhallista. Et sä vie erotessa lapsilta isää. Jos mies päättää ettei ole missään tekemisissä eron jälkeen, niin syyllinen on hän, et sinä.