Sikiöllä laajentunut munuainen + munuaisallas. Kokemuksia?

Siskoni vauvalla oli näin. Hän syntyi muuten täysin terveenä ja on kehittynyt oikein fiksuksi, urheilevaksi koululaiseksi. Toinen munuainen jäi kehittymättä ja elää yhden varassa normaalia elämää, mutta mahdolliset pissatulehdukset tietysti pitää hoitaa huolellisesti.

Huomattiinko asia jo ultrassa vai tuliko ilmi vasta syntymän jälkeen? Lohdullista kuulla tällaisia kokemuksia.

Minun vauvalla huomattiin rak.ultrassa, sitä seurattiin, muutaman kuukauden kuluttua tilanne oli itsekseen normalisoitunut. Joten ei huolta, ap, ei tuollainen löydös automaattisesti tarkoita loppuiän ongelmaa.

Ystävän lapsella todettiin ultrassa ja syntymän jälkeen huomattiin, että toinen munuainen jää pienemmäksi kuin toinen/surkastuu. On ollut suvussa tätä, joten voi olla periytyvää? Normaalia elämää. Virtsatietulehduksia ei ole ollut, mutta jos tulisi, niin hoidettaisiin heti.  Se yksi munuainen on hyvin tärkeää säilyttää terveenä. Lapsi on nyt 11 v.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 17:24"]

Minun vauvalla huomattiin rak.ultrassa, sitä seurattiin, muutaman kuukauden kuluttua tilanne oli itsekseen normalisoitunut. Joten ei huolta, ap, ei tuollainen löydös automaattisesti tarkoita loppuiän ongelmaa.

[/quote]

Ehdotettiinko teille lapsivesipunktiota? Otitteko sen? Meille tarjottiin punktiota, sillä munuaisviat kuulemma automaattisesti kuuluvat tuohon kohonneeseen kromosomiriskiin. Pelkään kuitenkin sitä keskenmenoriskiä, mikä olisi liian iso hinta, jos vauvalla ei kromosomipoikkeavuutta olisikaan. AP

Tiedän, että ei mennyt lapsivesipunktioon. Eiköhän siihen tarvittaisi kaksi poikkevuuta, että nykyään edes suositeltaisiin  lapsivesipunktiota? Punktiossa on aina keskenmenon riskikin.

5.

Omalla lapsellani todettiin laajentunut munuaisallas. Asiaa seurataan, muuttuuko tilanne. Lääkärin mukaan on yleistä että sikiöllä tai pienellä lapsella on virtsan takaisinvirtausta ja se aiheuttaa munuaisaltaan laajenemisen. Osalla korjaantunee iän myötä.

Tunnen kolmikymppisen miehen, jolla on ollut syntyessään tuo sairaus. Se todettiin vasta yli puolivuotiaana, kun lapsi turposi pahasti. Kuitenkin hänestä on kasvanut aivan terve mies, kova tekemään töitä ja vielä urheilee sarjatasolla. Virtsan laatua hän seuraa liuskoilla silloin tällöin.

Jos 80-luvun hoidoilla voi niin hyvin, miksei 2010-luvun tietämyksellä?

Googlaa nefroosi.

Ai ehdotettiin lapsivesipunktiota? Käytännöt nähtävästi vaihtelevat paljonkin vuodesta toiseen. Oliko muuta kuin tuo munuainen esim niskaturvotusta, aivoissa poikkeavia löydöksiä ja vastasivatko kaikki mitat raskausviikkoja? Millaisen prosenttiluvun antoivat esim jollekin kromosomipoikkeavuudelle? Esim 1/100, 1/250 vai minkä? Itse vertasin tuota lukua keskenmenoriskiin ja koska riski oli suurempi kuin todennäköisyys kromosomipoikkeavuudelle, niin päätimme jättää punktion väliin.

Olen saanut kaksi tervettä lasta, vaikka molemmilla oli jotain "pientä häikkää" ultrissa. Molempien synnytykset myös käynnistyivät lapsivesien menolla, aivan niinkuin äidillänikin ja olen jotenkin herkkä, jos kalvoja olisi ronkittu lapsivesipunktiossa. Ei ollut edes kivuliaita supistuksia ennen vesien menoa. Ehkä minulla on heikot kalvot? Lapset syntyivät rv 38 ja 40. Osittain vaistoni varaistakin, että en ottanut punktioita. Jokainen tekee oman päätöksensä  ja se on vaikeaa.

Ei ollut mitään muita löydöksiä ja kasvukin oli hyvin viikkoja vastaavaa. Niskaturvotus oli alkuraskauden ultrassa normaali eikä sitä mainittu enää tässä vaiheessa ollenkaan. Mitään riskiprosentteja lääkäri ei mulle kromosomivioista antanut. AP

Luin itse tänään jotain kromosomiseulontaohjetta netistä (suunnattu kai terveydenhoitohenkilökunnalle) ja siinä oli laitettu munuaispoikkeavuudet automaattisen lapsivesipuntiosuosituksen kohdalle. Jotain pieniä merkkejä (kystia jne.) tarvittaisiin kaksi tai useampia, mutta munuainen, sydän ja jotkin muut sisäelimet olivat automaattisesti isoja merkkejä. Varmaan tosiaan vaihtelevat vuodesta toiseen nuo ohjeet. Nyt seulotaan kyllä jo tosi tarkalla seulalla! Edellisessä odotuksessani kunta ei edes tarjonnut rakenneultraa...

Kannattanee siis tiedustella prosentteja, koska eiväthän he voi olettaa, että kukaan teksi päätöstä ilman tarkkaa riskiarviota. Samalla voisit tiedustella viimevuosien käytännöistäkin.

.

Ilmeisesti tuo on suht yleistä kun kahdellakin tutulla ollut, poikalapsia nämä. Kumpaakin lasta seurattiin leikki-ikään asti ultrakontrollein, mutta mitään kummempaa haittaa ei ollut, munuainen toimi laajentumasta huolimatta.

Raskausaikana ultrassa huomattiin toisen munuaisaltaan laajentuneen ja sitä seurattiin säännöllisesti ultrissa. Laajeneminen kasvoi loppuraskautta kohden. Vauvan synnyttyä muutaman kontrollikäynnin jälkeen lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen, munuaisaltaan todettiin olevan normaali. Ja kyseessä oli poikalapsi. En huolestuisi asiasta. Meillekin sanottiin, että yleistä nykyään, että tehdään tällaisiä löydöksiä, kun ultrauslaitteet parantuneet. Monelta kuullut vastaavista löydöksistä, mutta kaikki ollut kuitenkin loppujen lopuksi hyvin.

On kyllä tosi vaikeaa tehdä päätöksiä lapsivesipunktiosta ja kaikesta muusta, kun mitään kunnon tietoa ei heru. Lääkäri ihan suoraan sanoi, ettei osaa kertoa mitään riskiprosentteja, kun niitä todennäköisyyksiä kysyin. AP

Minun lapsella todettiin laajentunut munuiasallas (ja tosi iso munuaianen)  ja vasemmanpuoleinen hydronefroosi alakouluiäissä. Ainoa oire on ollut ummetus ja siitä seuraavat vatsakivut. Lasta on tukittu tarkoin ja käyty kontrolleissa. Mitenkään muuten se ei ole lapsen elämää haitannut. Ummetuskin on taaksejäänyttä liikunna ja ruokailun , ja lapsen kasvun myötä. Nyt viimeksi  (lapsi 14v) munuiasallas oli pienentynyt ja lääkäri Lastenklinikalla  totesi ettei kontrollikäyntejä enää tarvita. Naillä näkymin asia on ihan ok, eikä se vaikuta mihinkään. 

Lisäsin tuohon ( poika 14 v) että lääkärien mukaan tukos munuaisjohtimessa on lapsella ollut "aina", ja se hidastaa munuaisen toimintaa. Kuitenkin verenkierto on vielä hyvä siinä ja se toimii, tosin hitaammin. Ja munuainen kokonsapuolesta ei palaudu pienemmäksi, mutta se ei haittaa. Kuten tiedämme, yksinkin munuainen riittää1

no:2 vastaa: munuaisen poikkeavuus havaittiin odousaikana ultrassa, niskaturvotuksessa ei ollut poikkeavaa. En tiedä ehdotettiinko hänelle punktiota, mutta sellaista ei kyllä tehty. Enemmänkin siskoni pelkäsi, että poikkeavuus löytyisi myös tyttösikiön kohdun puolelta ja että niiden kehityksessä olisi vikaa. Ei oltu nimittäin ihan varmoja onko niissäkin elimissä jotakin vikaa, esim. kaksoiskohtu ja munasarjoissa jotakin. Onneksi tyttövauva syntyi sitten rakenteeltaan terveenä ja on sitä edelleenkin.