Dokaamisesta

Täällä minä alan katsomaan Games of Thronesia ja pizzaa syötiin mekin. Illalla kävin lenkillä ja saunottiin pitkään ja hartaasti, oli kiva ilta, selvinpäin siis minäkin..=)

-4

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 21:32"]

Täällä minä alan katsomaan Games of Thronesia ja pizzaa syötiin mekin. Illalla kävin lenkillä ja saunottiin pitkään ja hartaasti, oli kiva ilta, selvinpäin siis minäkin..=)

-4

[/quote]

Hyvä sarja, katoin loppuun tossa yks päivä. Millonkohan uusia jaksoja taas tulee :/ Hyvät viikonloput sinnekin, kohta lämään Netflixin päälle ja joku leffa sieltä.

2

Alkoholistin aikuisena tyttärenä sanon sinulle, että aivan mahtavaa kun olet itse ymmärtänyt juomisen haitat ja juomattomuuden tuomat hyödyt. Sinua en sano alkoholistiksi, anteeksi jos niin tulkitsit.

Toivon sinulle kaikkea hyvää!

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 13:07"]huhuh mitä alko holisteja täällä.., toivottavasti alkoholi vero nousee niin loppuu juomiset!!!!!
[/quote]
Veronkorotuksilla ei suomalaisia raitisteta. Juoppo juo vaikka housut jalastaan jos ei rahaa ole, tai kuten kerroin, tekee kiljua, jota kaunosielut tosin saattavat viiniksikin kutsua, keittää ponua tai dokaa tenttua, tunnen sellaisiakin, tosin eivät juo enää. Juoppoa ei raitista mikään voima ellei hän itse halua lopettaa juomista, vaikka kuinka vaimo motkottaisi tai uhkaisi erolla tai pomo uhkaisi lopputilillä, juoppo saattaa jonkin aikaa olla selvin päin sisullaan, mutta tilaisuuden tullen korkkaa taas ja monesti juo entistäkin enemmän, minä join antabuskuurista huolimatta.
Raitistuminen -pysyvä sellainen- alkaa siitä, että alkoholisti oikeasti ja vilpittömästi myöntää itselleen olevansa voimaton alkoholiin nähden ja hakee apua. Siinä ei tarvita lääkäreitä, ei pappeja eikä saarnamiehiä, ainoat oikeat alan ammattilaiset ovat he, jotka ovat juomishelvetin ja viinantuskan itse kokeneet.
Olin niin viinan murjoma mies kuin mies vain voi olla mennessäni ensimmäistä kertaa AA-palaveriin, jopa eksyin tuttuakin tutummassa kaupungissa, toki minua kyllä jännittikin mihin oikein olen menossa. En ole aa:n myyntimies, meillä on ihan tarpeeksi jäseniä. Haluan vain kertoa omaa tarinaani ja yritän tuoda esille miten tuskatonta viinasta eroon pääseminen sittenkin on, homma toimii mielestäni siten, että se sama selkärangattomuus, joka meillä viinaan nähden on, otetaankin hyötykäyttöön ja noudatetaan hyvin yksinkertaista ohjelmaa niin hyvin kuin osataan. Jos minä olen osannut neljä vuotta, olen varma, että jokainen halukas osaa.

Jos minua tarkoitit niin minua kuuluu sanoa sellaiseksi koska sellainen olen. Alkoholismi on sairaus joka ei parane. Alkoholisti voi olla vuosia juomatta kuten minä olen ollut tai vuosikymmeniä niinkuin moni muu on ollut, mutta yksi kaljapullo tai vaikkapa vain viinilasillinen saatta laukaista sairauden uuteen vauhtiin, jolloin hänestä tulee taas juoppo. Sellainen en nykyään ole enkä sellaiseksi halua koskaan enää tulla. Alkoholisti siis juo tai on täysin raitis, välimuotoa ei yleensä ole.
Ja tuosta hatunnostosta, kiitos siitä, mutta jos ja kun raitistuminen perustuu samaan selkärangattomuuteen kuin juominen, niin ei kai sellaiselle kannata hattua nostaa, välitän kiitoksen ja kunnian jälleen kerran sille jolle se kuuluu: niille jätkille joiden kanssa tänäänkin kävin juomassa kahvia ja puhumassa paskaa, eli aa:lle.

2

Tuskin osaa moni ei-alkoholisti kuvitella sitä tunnetta ensimmäisinä viikkoina ja kuukausia kun ei tarvitse juoda, sitä vapautta kun ei ollutkaan enää pakko lähteä viinakauppaan, vapautta lähteä auton rattiin ihan millon tahansa miettimättä promilleja. Muistan miten uskomattomalta tuntui kolmen viikon jälkeen ja miten tuskatonta raitistuminen oli lopulta ollut, ja millainen muutos oli nähtävissä jo pelkästään naamassa. Joskus peiliin katsoessani lähes säikähdin omaa kuvaani, minähän näytin pöhötyksen laskettua lähes rippikoulupojalta. Paino lähti myös rivakkaan laskuun nesteen alettua poistumaan koko kropasta ja pian vanhat housut olivat aivan liian väljät. Uusia löytyi ihan vaikka tarjoustalosta, tämäkin oli jotakin mitä en ollut vuosikausiin kokenut.
Kiloja on nyttemmin tullut lisää, olen nimittäin ollut reilun vuoden tupakoimatta ja ruoka maistuu nyt aivan liian hyvälle.

Ihan ensimmäiseksi menin oman kunnan päihde- ja mielenterveysyksikköön. Olisin halunnut johonkin laitokseen, oikeastaan mihin laitokseen tahansa, vaikka hullujenhuoneelle, pelkäsin jo itseäni mutta toisaalta olen niin paskahousu, ettei minusta olisi ollut edes päättämään päiviäni niinkuin faija teki. Tuossa byrokratian pesässä pääsin lopulta jonkinlaisen terapeutin juttusille, joka teki oman diagnoosinsa ulkonäköni perusteella. Olin kuulemma sen verran siistin näköinen, että oli vaikea uskoa minulla olevan alkoholiongelma. Avokatkoa tuo minulle kaavaili, lupasi, että joku soittaa minulle ja sovitaan sitten aika. Kukaan ei tähän päivään mennessä ole sieltä soittanut, mutta minä soitin pari viikkoa odoteltuani. Sainkin hyvän terapeutin ja kävin joitakin kertoja juttelemassa, nättikin oli.
Totta kyllä on, että yritin olla aina siistin näköinen kylillä liikkuessani koska en halunnut kenenkään tietävän juoppoudestani, niin suuri häpän aihe se minulle oli. Silti oli yllätys, että pystyin harhauttamaan ammattilaisenkin.

Up

2

Ap, sun viesti teki mut hirveän onnelliseksi! Seurasin vuosia exäni vastaavaa juomista vierestä ja on kauheaa, kun toinen ei tajua miten hyvää elämä on ilmankin :)

Ap, sun viesti teki mut hirveän onnelliseksi! Seurasin vuosia exäni vastaavaa juomista vierestä ja on kauheaa, kun toinen ei tajua miten hyvää elämä on ilmankin :)

Ap, sun viesti teki mut hirveän onnelliseksi! Seurasin vuosia exäni vastaavaa juomista vierestä ja on kauheaa, kun toinen ei tajua miten hyvää elämä on ilmankin :)

ite ryyppäsin 11 vuotiaasta ja nyt oon 28. vuosi ja neljä päivää sitten lopetin lähes jokapäiväsen juomisen kun sain siirrännäisenä uuden maksan. nyt 369 päivää ilman eikä uutta ryyppyä tuu!

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 03:10"]ite ryyppäsin 11 vuotiaasta ja nyt oon 28. vuosi ja neljä päivää sitten lopetin lähes jokapäiväsen juomisen kun sain siirrännäisenä uuden maksan. nyt 369 päivää ilman eikä uutta ryyppyä tuu!
[/quote]
Sinulla ja uudella maksallasi on varmasti paljon vuosia edessäpäin ja voin vain kuvitella fiilistäsi, saithan uuden startin elämään.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen luettavaksi kirjaa nimeltä Selviämistarinoita. Nimensä mukaisesti siihen on kerätty erilaisten ihmisten erilaisia tarinoita, joukossa muutama puolijulkkiskin. Kirjan on kirjoittanut Lilli Loiri-Seppä, itsekin raitistunut joten tietää mistä kirjoittaa.