Kumpi päättää: kissan omistaja vai se, jolle omistaja jättää kissan hoitoon? (Omistajan mielestä kissalla ei olekaan hyvä olla hoitopaikassa)
Äitini lähti lomalle ja toi meille kissansa hoitoon. Kissa on ollut meillä ennenkin, mutta lyhyempiä aikoja.
Kissa oli eilen ollut meillä viikon, ja ensimmäistä kertaa taapero veti sitä hännästä. Kissa reagoi siten, että luikki karkuun makuuhuoneeseen. Nyt tuntuu pelkäävän taaperoa.
Kerroin asiasta tänään puhelimessa, ihan kevyesti ikään kuin kuulumisina. Lisäsin, että kissa voi hyvin, syö ja käy laatikolla.
Äiti sanoi, että koska kissa on selvästi stressaantunut, joten se täytyy viedä omaan kotiinsa. Joko niin, että ajan sinne aamuin illoin (~30 min suuntaansa) tai siten, että asun siellä itse.
Ja oli ihan tosissaan.
1) Heräisin joka aamu neljältä jotta ehtisin käydä ruokkimassa kissan aamulla. Ilta ei periaatteessa ole ongelma.
2) Jättäisin lapseni isänsä kanssa, jotta voin asua kissan kanssa, jolla on täälläkin kaikki aivan hyvin.
Kieltäydyin kummastakin. Aistin tänne asti, miten äiti repii hiuksia päästään.
Saanko minä itse kissan hoitajana arvioida kissan hyvinvoinnin tason ja tehdä päätöksen sen mukaan, vai pitääkö minun nyt oikeasti tehdä niin kuin kissan omistaja vaatii, eli viedä kissa kotiinsa ja hoitaa se tavalla 1 tai 2?
Tiedän, ei olisi pitänyt kertoa, mutta tulipahan sanottua.
Erityisesti lemmikinomistajien mielipiteitä toivon kuulevani.
Kommentit (41)
Meillä taapero veti kissaa hännästä kissan ollessa ruokakupilla. Taapero sai opetuksensa salamana kissan tassusta. Lopputuloksena ne oli edelleen ihan kavereita mutta taapero oppi antamaan kissalle ruokarauhan. Mutta se katti oli kunkku talossaan eikä väistänyt kuin isäntäväkeään.
Ihan älytön ajatus, että taaperolle opetetaan eläinten kunnioittamista siten, että annetaan ensin kiusata kissaa. Kyllä se opetus pitää tapahtua jo ennen kuin käy kissaan käsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytön ajatus, että taaperolle opetetaan eläinten kunnioittamista siten, että annetaan ensin kiusata kissaa. Kyllä se opetus pitää tapahtua jo ennen kuin käy kissaan käsiksi.
No keskustellaan nyt tästä sitten.
Lapseni on käsitellyt kissaa nätisti ja hellivästi aina kun on tullut likelle, koska näin on ohjeistettu. Kissa on ollut meillä ennenkin, ja lapsi on osannut sitä käsitellä, koska on opetettu.
En spesifisti ole hoksannut kertoa, että hännästä ei saa tarttua kiinni. Niin nyt sitten kävi, ja kerroin (ja lapsi näkikin) heti, ettei näin saa tehdä.
Vuoden paskin mutsi ja vuoden paskin kissanhoitaja -palkintojako minulle ollaan jakamassa, kun pointti on aivan muualla?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi että kissa ollut hänellä hoidossa ennenkin. Ei sitten ole tullut mieleen opettaa sille taaperolle, että kissaa ei vedetä hännästä. Vasta sitten, kun vahinko tapahtui, niin hoksasi tämän.. Ja ilmiselvästi kissa on stressaantunut ja peloissaan, jos väistelee ja luikkii piiloon.
Ei sitten sulle tullut mieleen, että ehkä edellisellä kerralla TAAPERO ei vielä liikkunut, vaan istua napotti sitterissä tai vanhempiensa sylissä?
Tsiisus kaltaisiasi...
Ap, kuinka pitkään äitisi vielä on matkoilla? Kissa pärjää kyllä kotonaan kerran päivässä -käynnillä aivan hyvin useamman päivän, viikonkin. Menet käymään illalla, vaihdat vedet, annat märkäruokaa ja täytät kuivaruokakipon ja tsekkaat, että hiekkalaatikossa on asioitu ja poistat sieltä jätökset.
Kissat stressaavat joka tapauksessa vieraaseen ympäristöön joutumisesta, ei se ole mikään uutinen eikä pitäisi olla äidillesikään. Minusta häneltä on liikaa vaadittu, että jättäisit perheesi reissun ajaksi tai hyppäisit hänen kotonaan kahdesti päivässä.
kahden kissan omistaja
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi että kissa ollut hänellä hoidossa ennenkin. Ei sitten ole tullut mieleen opettaa sille taaperolle, että kissaa ei vedetä hännästä. Vasta sitten, kun vahinko tapahtui, niin hoksasi tämän.. Ja ilmiselvästi kissa on stressaantunut ja peloissaan, jos väistelee ja luikkii piiloon.
Eivät pikkulapset aina tee,niinkuin heille sanotaan.Sen tietää jokainen,jolla on lapsia.
Meillä ollut useampi kissa. Enpä usko että kisuli kovin traumatisoituu hännän vedosta : D Eihän se kivasti ole tehty mutta pieni lapsi ei ymmärrä ennenkuin asia hälle selitetään. Kyllä kissa teillä voi mielestäni olla , ei ole tottunut noin "virikkeelliseen" ympäristöön. Äiti ylireagoi.
Saahan se päättää missä kissaansa pitää. Sinä taas päätät hoidatko sitä vai et. Missä ongelma?
Ei se kissa mene rikki jos sitä kerran vetää hännästä. Taaperolle voisi opettaa miten kissan kanssa ollaan.
Täälläkö ollaan sitä mieltä, että on ihan ok kiusata kissaa oppimistarkoituksessa??
Vierailija kirjoitti:
Täälläkö ollaan sitä mieltä, että on ihan ok kiusata kissaa oppimistarkoituksessa??
Ei, täällä vedetään mutkia reilulla kädellä suoriksi puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kissan omistaja päättää kissansa hoidosta. Minä kyllä keskeyttäisin lomani ja hakisin kissani heti pois tuollaisesta paikasta, jossa sitä vedetään hännästä. Eikö sille taaperolle ole opetettu, että eläimiä ei saa kiusata. Sanoit itsekin, että kissa pelkää ja on stressaantunut. Toivottavasti et enää ikinä ota kissaa hoitoosi. Ja tuskinpa äitisi edes antaa. Minä en ainakaan en toisi kissaani sulle "hoitoon".
täysin ylireagointia tuollanen. Taapero nyt ei vielä tiedä kuinka eläintä kohdellaan, varsinkin jos itsellä niitä ei ole. Lapsi pitää opettaa ja tässähän se on hyvä mahdollisuus siihen.
Meillä kaksi kissaa ja taaperovaiheessa tuli muutaman kerran hännänvetotilanteita. Tassua tuli samantien, mutta kukaan ei traumatisoitunut. Nykyään lapset ja kissat on parhaita kavereita.
Vaikka taapero olisi edellisen kissanhoitokerran aikana ollut sylivauva niin nyt oli kaksivuotias. Tietenkin olisi pitänyt nyt tällä kertaa etukäteen ja vielä uudestaan kun kissa tuli kertoa, että kissaa ei saa kiusata eikä kohdella kovakouraisesti, häntä on etittäin arka paikka.
Tietenkään tämä ohjeistus ei täysin estä sitä, että taapero silti kokeilee ja vetää hännästä, sekin on tosi.
Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut jos taapero nyt antaa kissan olla rauhassa tai nätisti silittää.
Äiti päättää mitä kissansa kanssa tekee, mutta aloittajalla ei ole senjälkeen enää velvollisuutta käydä missään muualla kissaa hoitamassa ellei halua.
Äiti vie sitten kissan jonnekin muualle hoitoon jos ei anna olla aloittajan luona, siinä se, ei sen kummempia seremonioita.
Miksi äitisi on niin ahne, että jättää kissan ehdoin tahdoin paikkaan, jossa on taapero, ja selvästikin siis rahaa säästääkseen? Ja sitten, kun riski realisoituu (totta kai taaperoitten kanssa tulee tuollaisia ongelmia), on aivan ihmeissään, kun näin pääsi käymään. Lemmikit hoitokotiin ja maksu sen mukaan. Ärsyttävää tuollainen sukulaisten hyväksikäyttö ja päälle vielä syyllistäminen, kun asiat eivät suju kuin viiden tähden hotellissa mutta siitä viiden tähden hotellista ei silti olla valmiit maksamaan...
Tässä on minun mielestäni ihan turha alkaa ap:ta tai hänen lastaan syyttelemään tapahtuneesta. Pienet lapset nyt sattuu olemaan joskus sellaisia, että vaikka heille kuinka monta kertaa sanoisi ettei häntään saa koskea tai hännästä vetää, ei oppi mene perille ennen kuin vasta kantapään kautta. Monissa pikkulapsiperheissä, joissa on lemmikkejä, on varmasti sattunut vastaavanlaisia tilanteita.
Ap:n äidinkin olisi pitänyt tämä huomioon eikä alkaa turhanpäiten syyllistämään. Kissa tuskin on kovin järkyttynyt tapahtuneesta.
Itsestäni kissan omistajana tuntuisi tosi kurjalta, että lemmikkiäni on satutettu. Ymmärrän siis äidin huolen ja voisit ap olla vähän empaattisempi äitiäsi kohtaan. Hän ei tiedä oikeasti mitä on tapahtunut ja luonnollisesti on huolissaan jatkosta. Sen sijaan että pohdit kuka määrää, voisit keskittyä siihen, että miten saat äidillesi turvallisen olon siitä, että sinulla on tilanne hallinnassa.
No eikö äiti tässä ole päättänyt viedä kissan lapselleen hoitoon? Turha muuttaa mieltänsä mielivaltaisesti kun ei kelpaakaan, ellei ole valmis keskeyttämään lomaansa ja tulemaan hakemaan kissa kotiin.