Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko tehnyt työssäsi isoa virhettä?
19.11.2014 |
Siis ihan niin, että yöunet meni ja asiasta oli harmia monelle taholle/ihmiselle? Itselleni kävi iso moka ihan omasta otteen herpaantumisesta johtuen (liikaa asioita samaan aikaan) ja varmasti oli silkkaa huolimattomuuttakin. Kukaan ei sentään kuollut, mutta rahallisia menetyksiä ja oma maine ja luotettavuus kärsi varmasti. Inhimillinen virhe, mutta minusta tuntuu, että en selviä tästä henkisesti millään :(
Kommentit (29)
On mulla kerran sattunut yksi tosi paha moka joka valvotti pitkään. Harmittaa vieläkin vuosikymmenten jälkeenkin. Kukaan ei kuollut mutta silti musta tuntuu että sillai ei vaan saa mokata niinkuin mä tein :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen hirveää virhettä parhaillaankin. En ole lähelläkään pätevä töihini, kaikki hommani ovat myöhässä ja koko projekti viivästyy yksinomaan minun takiani, ja kukaan pomoista ei ole kertaakaan katsonut mitään mitä olen tehnyt. En edes tiedä eivätkö he edes tiedä kuinka paska olen ja olettavat vain että pystyn tekemään kaiken vaikka sanon vain koko ajan että joo ei ole vielä valmis, vai eikö se sitten ole niin iso asia heille. En tiedä yhtään mitä voisin tehdä.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:41"]Olen ensikertalaisena laittanut vahvuudeltaan kaksinkertaisen annoksen liuotushoitoa menemään alaraajaveritulppapotilaalle. Kun virhe havaittiin, meinasin oksentaa järkytyksestä, jalat menivät alta ja tuntui että itsen kuolen siihen paikkaan. Työkaveri syytteli itseään, ettei ollut varmistanut asiaa ja kirjaimellisesti piteli kädestä kiinni, kun odottelimme lääkäriä katsomaan tilannetta. Menin tietysti itse lääkärin kanssa kertomaan potilaalle virheestä, ilmoitin myös omaisille. Oli ihan hirveätä seurata seuraavat päivät tuleeko potilalle verenvuotoja ja ties mitä kauheata. Yhtään ei lohduttanut, että lääkärikin rauhoitteli...
Lopulta tilanne päättyi paremmin kuin elokuvissa. Potilaalle oli samaan aikan ollut kehittymässä useita pieniä aivoveritulppia, kun annosteluvirheeni tapahtui. Lääkäri kertoi hänelle ja minulle, että luultavasti liian "tehokas" lääkeannos itse asiassa pelasti potilaan. Hän ei ehkä olisi selvinnyt ilman virhettäni. Helpotuksen nauruksi ja kyyneliksi se siis kääntyi kaikille.
Tuon jälkeen olen ollut niin äärettömän tarkka ja tuplavarmistellut lääkkeeni, varsinkin väsyneenä hyödyntänyt työkaverin apua, ettei virheitä ole enää ikinä sattunut.
[/quote]
Kaikille sattuu joskus lääkevirheitä. Hoitaja käsittelee niin paljon lääkkeitä että olisi ihme jos niitä ei tulisi. Virheistä oppii ja tulee tarkaksi. Usemmiten ne virheet eivät ole kohtalokkaita.
Teen hirveää virhettä parhaillaankin. En ole lähelläkään pätevä töihini, kaikki hommani ovat myöhässä ja koko projekti viivästyy yksinomaan minun takiani, ja kukaan pomoista ei ole kertaakaan katsonut mitään mitä olen tehnyt. En edes tiedä eivätkö he edes tiedä kuinka paska olen ja olettavat vain että pystyn tekemään kaiken vaikka sanon vain koko ajan että joo ei ole vielä valmis, vai eikö se sitten ole niin iso asia heille. En tiedä yhtään mitä voisin tehdä.
Aloita siitä että selvität itsellesi (jos et kerran tiedä sitä) missä nyt ollaan, mihin pitää päästä = maali, ja mitä pitää tehdä, että sinne maaliin päästäisiin. Jos sinulla ei ole ollenkaan ammattitaitoa tuohon hommaan, hanki sellaisia alaisia joilla on ja jaa tehtävät. Tosin ainahan voit myös luovuttaa, vai mitä?
No olen tehnyt valmistusvirheen tuhansien eurojen hintaiseen tilaustuotteeseen. Pomot sitten joutuivat soittamaan asiakkaalle ja neuvottelemaan asiakkaan kanssa menettelystä. Ei mennyt yöunet, mutta harmitti kyllä jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä naurattaa mua ja työkavereita vieläkin kun eräs kaveri teki ihan pienen näppäilyvirheen, josta oli todella isot seuraukset. Eli tavaraa tilatessa merkkasi yhden nollan lisää ja parin kymmenen myyntierän sijasta tavaraa tulikin pari SATAA myyntierää :'D siinä oli selittelemistä ja ihmettelemistä seuraavana aamuna kun tavarantoimitus tuo niin paljon yhtä tuotetta ettei mahdu koko kauppaan, varastoon jne..
Ei tätä virheeksi voi sanoa mutta nyttenkin pitäisi olla tekemässä töitä, vaan ei, kun olen täällä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sairaanhoitajana tehnyt myös virheen opiaattipohjaisen lääkkeen annostelussa. Tunne oli hirveä kun tajusi mokanneensa, silmissä meinasi pimetä ja jalat mennä alta. Potilaalle ei onneksi käynyt kuinkaan, seurattiin vain muutama tunti tarkemmin vitaalitoimintoja, mutta eipä siinä ihmeitä tapahtunut. Joku täällä jo sanoikin, että tärkeintä on se, miten menettelee kun tajuaa tehneensä pahan virheen. Kaikki tekevät joskus virheen, mutta vain vastuulliset ihmiset myöntävät ne heti ja tekevät kaikki mahdolliset korjaavat toimenpiteet pikimmiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs reskontranhoitaja maksoi summan ilman pilkkua, joten rahaa lähti toimittajalle reilun satasen sijaan yli kymppitonni. Toimittaja sattui olemaan ulosotossa ja varaton, joten raha jäi sille tielleen.
Tänään en esimiehenä kyennyt kohtaamaan aiheellista arvostelua ja nyt harmittaa. Toivottavasti saan anteeeksi! [/quotq]
Kannattaa varmaan puhua suoraan ja myös pyytää anteeksi. Jokaiselle sattuu huonoja päiviä, mutta esimiehen pitäisi pystyä alaisiaan paremmin klaaraamaan nekin. Naamaa on vaikea saada takaisin jos se menee ja ilman alaisten luottamusta ja kunnioitusta esimies on rampa ankka. Tsemppiä! T. toinen esimies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:41"]Olen ensikertalaisena laittanut vahvuudeltaan kaksinkertaisen annoksen liuotushoitoa menemään alaraajaveritulppapotilaalle. Kun virhe havaittiin, meinasin oksentaa järkytyksestä, jalat menivät alta ja tuntui että itsen kuolen siihen paikkaan. Työkaveri syytteli itseään, ettei ollut varmistanut asiaa ja kirjaimellisesti piteli kädestä kiinni, kun odottelimme lääkäriä katsomaan tilannetta. Menin tietysti itse lääkärin kanssa kertomaan potilaalle virheestä, ilmoitin myös omaisille. Oli ihan hirveätä seurata seuraavat päivät tuleeko potilalle verenvuotoja ja ties mitä kauheata. Yhtään ei lohduttanut, että lääkärikin rauhoitteli... Lopulta tilanne päättyi paremmin kuin elokuvissa. Potilaalle oli samaan aikan ollut kehittymässä useita pieniä aivoveritulppia, kun annosteluvirheeni tapahtui. Lääkäri kertoi hänelle ja minulle, että luultavasti liian "tehokas" lääkeannos itse asiassa pelasti potilaan. Hän ei ehkä olisi selvinnyt ilman virhettäni. Helpotuksen nauruksi ja kyyneliksi se siis kääntyi kaikille. Tuon jälkeen olen ollut niin äärettömän tarkka ja tuplavarmistellut lääkkeeni, varsinkin väsyneenä hyödyntänyt työkaverin apua, ettei virheitä ole enää ikinä sattunut. [/quote] Kaikille sattuu joskus lääkevirheitä. Hoitaja käsittelee niin paljon lääkkeitä että olisi ihme jos niitä ei tulisi. Virheistä oppii ja tulee tarkaksi. Usemmiten ne virheet eivät ole kohtalokkaita.
[/quote]
Niin ja loppupeleissä lääkäristä leivotaan syyllinen sh:n isoille mokille.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 08:01"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 21:41"]Olen ensikertalaisena laittanut vahvuudeltaan kaksinkertaisen annoksen liuotushoitoa menemään alaraajaveritulppapotilaalle. Kun virhe havaittiin, meinasin oksentaa järkytyksestä, jalat menivät alta ja tuntui että itsen kuolen siihen paikkaan. Työkaveri syytteli itseään, ettei ollut varmistanut asiaa ja kirjaimellisesti piteli kädestä kiinni, kun odottelimme lääkäriä katsomaan tilannetta. Menin tietysti itse lääkärin kanssa kertomaan potilaalle virheestä, ilmoitin myös omaisille. Oli ihan hirveätä seurata seuraavat päivät tuleeko potilalle verenvuotoja ja ties mitä kauheata. Yhtään ei lohduttanut, että lääkärikin rauhoitteli... Lopulta tilanne päättyi paremmin kuin elokuvissa. Potilaalle oli samaan aikan ollut kehittymässä useita pieniä aivoveritulppia, kun annosteluvirheeni tapahtui. Lääkäri kertoi hänelle ja minulle, että luultavasti liian "tehokas" lääkeannos itse asiassa pelasti potilaan. Hän ei ehkä olisi selvinnyt ilman virhettäni. Helpotuksen nauruksi ja kyyneliksi se siis kääntyi kaikille. Tuon jälkeen olen ollut niin äärettömän tarkka ja tuplavarmistellut lääkkeeni, varsinkin väsyneenä hyödyntänyt työkaverin apua, ettei virheitä ole enää ikinä sattunut. [/quote] Kaikille sattuu joskus lääkevirheitä. Hoitaja käsittelee niin paljon lääkkeitä että olisi ihme jos niitä ei tulisi. Virheistä oppii ja tulee tarkaksi. Usemmiten ne virheet eivät ole kohtalokkaita.
[/quote]
Niin ja loppupeleissä lääkäristä leivotaan syyllinen sh:n isoille mokille.
[/quote]
Näin ei todellakaan ole. Kyllä sairaanhoitaja kantaa vastuun omista virheistään. En ymmärrä millä logiikalla esim. tuossa tapauksessa lääkäristä olisi mitenkään voitu leipoa syyllistä kaksinkertaisen lääkeannoksen antamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jakanut lääkkeet vanhuksille ruokapöytään valmiiksi ja yhtäkkiä yksi vanhus nappasi toisen pillerit suuhunsa ja ehti nielaista ne. Tuntui ihan kauhealle, vaikka ei tuossa mitään käynytkään, kun ei ollut onneksi mitään ihmeempiä lääkkeitä. Talon tapa oli jakaa lääkkeet pöytiin, että sikäli en toiminut väärin ja oli täysin odottamatonta, että vanhus nappasi ihan väärät lääkkeet, kun olivat kuitenkin niin hyvätasoisia, että eivät moista normaalisti ikinä tehneet.
Unohdin maksaa asiakasyrityksen palkat. Olin ne kyllä laskenut, mutta maksu unohtui.
No kyllä niitä virheitä tapahtuu kaikille. Usein niitä kysytään muuten työhaastattelussakin.
Mä olen mm. arvioinut erään työn kustannukset noin sadalla tuhannella eurolla väärin. No oli sitä hyväksymässä moni muukin. Mutta työhön kuuluu, että välillä noita tapahtuu.
Virheissä on tärkeintä miten hoitaa virheeniorjauksen
Kyllä virheitä sattuu kaikille, pahempi juttu minusta on se, jos ei virhettään kykene myöntämään eikä edes yritä korjata. Itse olen lähettänyt kokoskutsuja joissa ei viikonpäivä ja kalenteripäivä kohtaa, lähettänyt sähköposteja ihan väärille ihmisille ja tilannut väärän kokoisia tilauksia noin esimerkiksi. Ei ole maailma kaatunut, vaikka siltä onkin tuntunut virheen sattuessa (kun haluan tehdä virheetöntä työtä). Enpä vaan ole täydellinen, vaikka miten haluaisin :p
Tänään en esimiehenä kyennyt kohtaamaan aiheellista arvostelua ja nyt harmittaa. Toivottavasti saan anteeksi!
Alue: Aihe vapaa
Olen ensikertalaisena laittanut vahvuudeltaan kaksinkertaisen annoksen liuotushoitoa menemään alaraajaveritulppapotilaalle. Kun virhe havaittiin, meinasin oksentaa järkytyksestä, jalat menivät alta ja tuntui että itsen kuolen siihen paikkaan. Työkaveri syytteli itseään, ettei ollut varmistanut asiaa ja kirjaimellisesti piteli kädestä kiinni, kun odottelimme lääkäriä katsomaan tilannetta. Menin tietysti itse lääkärin kanssa kertomaan potilaalle virheestä, ilmoitin myös omaisille. Oli ihan hirveätä seurata seuraavat päivät tuleeko potilalle verenvuotoja ja ties mitä kauheata. Yhtään ei lohduttanut, että lääkärikin rauhoitteli...
Lopulta tilanne päättyi paremmin kuin elokuvissa. Potilaalle oli samaan aikan ollut kehittymässä useita pieniä aivoveritulppia, kun annosteluvirheeni tapahtui. Lääkäri kertoi hänelle ja minulle, että luultavasti liian "tehokas" lääkeannos itse asiassa pelasti potilaan. Hän ei ehkä olisi selvinnyt ilman virhettäni. Helpotuksen nauruksi ja kyyneliksi se siis kääntyi kaikille.
Tuon jälkeen olen ollut niin äärettömän tarkka ja tuplavarmistellut lääkkeeni, varsinkin väsyneenä hyödyntänyt työkaverin apua, ettei virheitä ole enää ikinä sattunut.