Ihailen ihmisiä, jotka elävät yksinkertaisesti
ja vaatimattomasti! Luin kirjastossa jostakin uusimmasta lehdestä nuoresta naisesta, joka eli pääasiassa teltassa ja pakettiautossa, välillä mummonsa luona. Hän oli valokuvaaja, ja kiersi myös ulkomailla tehden erilaisia töitä. Omaisuutena oli tuo auto, mutterikahvipannu, muutama astia, vähän vaatetta, kamera yms, siis aivan käsittämätöntä, hienoa! Olen itse välillä ihan uupunut tähän tavaramäärään, joka tavallisessa nelihenkisessä perheessä kertyy. En ole shoppailija enkä merkki- tai trenditietoinen, joten materiaan keskittyminen ja sen haaliminen ei ole mun juttu. Mutta väkisin vaan tulee tavaraa, kun neljän ihmisen kamppeet on saman katon alla. Just nyt pussitan vaatteita, jotka heitän Uffin laatikkoon...Yhtään uutta joulukoristetta tai muuta tilpehööriä ei tähän kotiin osteta! Tämä kodin raivaus on ihan loppumaton projekti!
Kommentit (24)
Kiitos vinkistä, täytyypä lainata tuo kirja! Olen nyt vasta herännyt näihin asioihin, ja tunnen etten oikein kuulu tähän kulutusyhteiskuntaan. Tarkoitan että tietysti minäkin kulutan, mutta ajattelen melko tarkkaan ostoksiani ja haluan olla yhä tiedostavampi. Jos minulla ei olisi tätä perhettä, jossa kaksi koululaista, varmaankin vetäisin vielä tiukempaa linjaa kaikessa ostamisessa, nyt täytyy tehdä kompromisseja. Kauheaa sanoa, mutta minusta tuntuu etten pidä tästä nykymaailmasta, ja nyt yritän keksiä tavan olla täällä tyytyväinen ja onnellinen omalla vastavirtaisella tavallani...menipä tämä nyt vaikeasti selitettäväksi, mutta näin sen kuitenkin koen.
Ihailen ihmisiä kenelle kelpaa vähempi. Että viikon kohokohta on alkoholijuomien nauttiminen paikallisessa pubissa ja on onnellinen elämästään vaatimattomassa ja huonokuntoisessa vuokra-asunnossaan. Itse en olisi onnellinen jos eläisin vastaavaa elämää.
Minä myös. Olen niin vaatimaton ettei uudessa kakkosautossani ole edes kattoa ja hiihtolomalla lähden paikkaan jossa pärjää ihan shortseilla ja t-paidalla.
Mitä se söi jos omisti vaan kahvipannun. Väi kävikö aina ravintoloissa.
Eikä se talvella ole kovin kivaa asua pakettiautossa
Minä ihailen ihmisiä jotka elävät siten kun heidän oma sisimpänsä sanoo, antamatta ihmisten mielipiteiden vaikuttaa asiaan, olipa se elämäntyyli sitten vaatimaton tai ihan päinvastainen :)
No jaa. Elin itse 11 kk matkalaukusta, ja olihan siinä puolensa, mutta toisaalta kotiin palattuani arvostin myös kaikkea sitä hyvää, jota tavarat ihmisen elämään tuovat.
Esimerkiksi ruoanlaitto on ihan eri kokemus kunnon välineillä kuin vuokra-asunnon sekalaisella valikoimalla, elokuviin on helpompi eläytyä kotiteatterissa kuin läppärin näytöltä tuijottaessa, paperikirja tuoksuu paremmalta kuin tabletti, kaunis ja oman maun mukaan valittu sisustus tasoittaa mielialaa paremmin kuin hotellihuoneen tyyli.
En ajattele, että tavaran määrä olisi se ratkaiseva asia vaan se, että todella käyttää ja arvostaa kaikkea, mitä omistaa. Olemme jättäneet minimalismivaiheen taaksemme, mutta olihan se hyödyllinen kokemus. Vähän niin kuin paasto.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:50"]
Ihailen ihmisiä kenelle kelpaa vähempi. Että viikon kohokohta on alkoholijuomien nauttiminen paikallisessa pubissa ja on onnellinen elämästään vaatimattomassa ja huonokuntoisessa vuokra-asunnossaan. Itse en olisi onnellinen jos eläisin vastaavaa elämää.
[/quote]
Riippuu siitä lähipubista. Esimerkiksi Puotilan ostarin lähellä asuvien kulmakuppila on Pikkulintu, mahdollisesti Suomen paras olut- ja viskiravintola, jossa on häkellyttävä valikoima tuotteita. Ja vuokralla asuminen voi olla hyvin järkevää, jos viettää vuodesta useamman kuukauden ulkomailla reissaaassa, kuten jokunen ystäväni tekee. -9
Helunoissa asuu sittenkin myös pieni ekologinen heluna!
Ihailen ihmisiä, jotka astuu talossa ja pärjää vähällä tavaramäärälöä ja ei haikaile omistavansa kaikkea.
Aloita vaikka siitä että pistät televisiosta äänet pois mainosten ajaksi. Helpottaa tavarantarvetta kummasti.
PS: haluan vielä korjata, että minimalismilla ei ole mitään tekemistä sisustamisen kanssa, ap. Sekoitat minimalismin elämäntapana minimalistiseen sisustustyyliin, täysin eri asioita. OKV-bloggaaja ei ole minimalisti ;)
En minä sekoita elämäntyyliä ja sisustamista, vaan haluan käsitellä näitä asioita yhdessä en erikseen. Ihan tällaisena suurena kokonaisuutena, jossa korostuu yksinkertaisuus, vaatimattomuus, kulutuksen minimointi, kierrättäminen, ekologisuus, säästäväisyys ja ehkä jopa tietynlainen vanhanaikaisuus...ap
Minimalismi ei sovi yhteen lasten hankkimisen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 11:50"]
Ihailen ihmisiä kenelle kelpaa vähempi. Että viikon kohokohta on alkoholijuomien nauttiminen paikallisessa pubissa ja on onnellinen elämästään vaatimattomassa ja huonokuntoisessa vuokra-asunnossaan. Itse en olisi onnellinen jos eläisin vastaavaa elämää.
[/quote]
Miksi sotkit viinan tähän juttuun? Onko se sinulle ongelma? Yksinkertainen elämä ja viina eivät sen sijaan sovi yhteen. Suorastaan sulkevat toisensa pois.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 12:05"]
Ihailen ihmisiä, jotka astuu talossa ja pärjää vähällä tavaramäärälöä ja ei haikaile omistavansa kaikkea.
[/quote]
astuu, siis parittelee?! Jos noin, niin parempi että talossa kuin pihalla!:)
Minä taas olen yksinkertainen ja elän. Tämä on myös ihailtavaa.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 12:24"]
PS: haluan vielä korjata, että minimalismilla ei ole mitään tekemistä sisustamisen kanssa, ap. Sekoitat minimalismin elämäntapana minimalistiseen sisustustyyliin, täysin eri asioita. OKV-bloggaaja ei ole minimalisti ;)
[/quote]
Minimalismisekoilu ei ollut ap:n vika, vaan minun, ekana vastanneen. Joo en tosiaan tiedä mitä minimalismi "virallisesti" on, mutta av:n minimalismiketjut tuntuvat keskittyneen sisustamiseen ja siihen, että tavaraa ei ole paljon (vaikka se voi vaihtua tuhkatiheään). Mutta niinhän se on, että kaikki yritetään laittaa rahaksi. Ympäristöystävällisyys on sitä, että yritetään luoda kuluttajalle tarve ostaa jokin ympäristöystävällisemmin tuotettu tavara, leppoistamisen, homingin ja ties minkä siivellä on kiva myydä käsityötarvikkeita, romanttisia sohvatyynyjä ja tuoksukynttilöitä. On oikeasti hurjaa ajatella, kuinka raha läpäisee kaikki elämänalueet. Esimerkiksi se Kaarina Davisin esiin nostama luonto ja sen arvostaminen nähdään helposti järjestettyinä luontoelämysmatkoina kaukana kotoa, uusina vaelluskenkinä jne. Ja siellä se talitiainen sirkuttaa ikkunan takana ;) Vaikka voihan sillekin ostaa uusinta muotoilua edustavan lintulaudan.
Luin jostakin, että yksinkertaisuus korreloi yksinkertaisen elämän kanssa! Ihan loogista, eikö?!
Samat sanat, luin saman lehtijutunkin. Itse ajattelen asiaa paljolti ekologiselta kantilta, ja siksi taas itselläni menee vähän ohi nämä minimalismijutut, vaikka alkuun vaikuttaisi, että samasta asiasta puhutaan. Siis en ajattele asiaa sisustuksen kannalta, eikä minulla ole tarvetta vaihtaa epämuodikasta tavaraa muodikkaaseen (siis minimalismiahan tuokin on, vaikka tavaroita ostelisi paljon, jos niitä vaan laittaa samaa tahtia pois). Suosikkikirjojani on Kaarina Davisin Irti oravanpyörästä, hänellä on myös mukava blogi. Hän on oivaltavasti kirjoittanut siitä, miten jatkuvasti tavaraa haalivina olemme riippuvaisia uuvuttavasta työelämästä, ja kun on uupunut, tulee ostettua sitä sun tätä "elämää helpottavaa" ja sitten on taas tehtävä enemmän töitä jne. Ihmisen perustarpeet tulisivat tyydytettyä vähemmälläkin. Ja jokaisen olisi myös itse määriteltävä, mikä on itselle oikeasti kivaa ja saa elämän maistumaan, eli ei ostella kaikkea vain siksi, että muutkin ostavat. No, näistä asioista kun puhuu, saa heti paheksuvia katseita, koska en paljon avusta markkinatalouden pyörien pyörimistä. Silti minusta on naurettavaa vouhkata uusista härpäkkeistä ja saavuttaa aina vaan parempaa ja parempaa tulosta, kun ympäristö on tuhoutumassa. Todellisten, isojen ympäristökatastrofien keskellä on aika turhaa kilpailla, kenellä olikaan hienoin auto ja millä maalla mikäkin BKT.