G: Missä asennossa ponnistit synnytyksessä?
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, kun joku siinä sanoi, että kontillaan ponnistaminen näyttää kamalalta.
Mä kokeilin monia eri asentoja, mutta molemmat vauvat syntyivät lopulta puoli-istuvassa. Mulla oli molemmissa synnytyksissä avotarjonta, joten oikein mikään ei ollut hyvä. Ensimmäisessä synnytyksessä käytettiin imukuppiakin, ja toisessa melkein.
Kommentit (40)
Selällään. Oli sänky rikki. Tosin jostain syystä lääkäri oli koko ajan paikalla.
Ei tarvinnut ponnistella eikä pinnistellä, oli helppo, sektio.
Eka puoli-istuva ja imukuppi. Toinen melkein istualtaan minuutin ponnistusvsiheella
Eka puoli-istualtaan. Oli huono asento, tunsin ponnistavani suoraan välilihaan. Tulikin pieni repeämä. Mutta oli kiire saada vauva ulos (vihreä lapsivesi), joten luotin kätilöön (ennen sängylle nousua olin ollut vesialtaassa...).
Tokan ponnistin ulos lattialla kyykyllään nojaten ainakin toisella kädellä tuolissa istuvan mieheni jalkoihin. Oli todella hyvä asento ja sain itse otettua vauvan vastaan. Ennen ponnistusta paljon liikkumista jumppapallon kera ja ilman, myös suihkussa.
Kolmannen ponnistin kotona kylpyammeessa kyykyllään ja otin taas vauvan itse vastaan. Mies valeli selkääni synnytyksen ajan lämpöisellä vedellä. Oli taas hyvä asento. Sain hyvin tuettua itseni ammeen laitoja vasten. Sielä ammeessa istuskelin pitkän tovin vauva sylissä ja kätilön tai miehen pitäessä meidät lämpiminä suhkun avulla. Sinne synnytin myös istukan. Oli todella siisti kotisynnytys...
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 22:43"]En missään, koska jouduin kiireelliseen sektioon YLLÄTYSperätilan vuoksi. Vituttaa vieläkin.
[/quote]
Vituttaa? Aha.
Ekassa puoli-istuva, toisessa jakkaralta. Toisen valitsin itse, ekassa kätilö pakotti ja toinen oli parempi kokemus kuten koko synnytyskin, ekassa makasin toisessa tein kaikkea muuta.
1. Puoli-istuva, imukuppiavusteisena.
2. Puoli-istuva (minkä siltä pyörimiseltä pystyin olemaan samalla kun kätilö huusi "Kuuntele! Avaa jalat!") luomusti
Molemmat alle 10 min ponnistusvaihe.
Ehdottomasti haluaisin kokeilla kontillaan (vai mikä se on kun yläruumiilla nojaa johonkin samalla) vaikka ponnistukset noinkin menneet hyvin. Molemmilla kerroilla olen ollut sängyssä käyrillä kun lapsi on syntynyt ja ne viimeiset supistukset (kun alle tunnissa auennut loput 7-4cm) olisi huomattavasti helpompi kestää jos ei tarvitsisi olla sängyllä. Haluaisin synnyttää kolmosen joko vedessä tai sitten kontillaan ja saada rauhassa ottaa niitä supistuksia vastaan.
Itse asiassa kun rupesin tarkemmin muistelemaan niin itse ponnistusasento taisi olla tokassa ja kolmannessa niin, että toinen jalka oli 'polvillaan' ja toinen jalkapohja maata vasten ja ylävartolla nojasin sitten miehen jalkoja vasten/ ammeen laitoja vasten, kunnes pään tullessa otin sitten vauvan vastaan. Ja just viimeisimpien supistusten aikaan, ennen ponnistamista, oli konttausasento todella rentouttava kun sai köyristellä, huojua ja pyöritellä alaselkää vapaasti.
-27
1. Sängyssä puoli-istuvassa asennossa.
2. ja 3. sängyssä polvilteen ja nojasin säkkityynyyn. (3. oli kotisynnytys)
4. ja 6. lattialla polvilteen ja nojasin ammeenreunaan.
5. vedessä polvilteen ja nojasin reunaan
7. autonlattialla polvilteen ja pidin kiinni minibussimme pöydästä.
8. ja 9.(kaksoset) vauva A lattialla polvilteen ja vauva B sängyssä puoliistuvassa.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 00:14"]Itse asiassa kun rupesin tarkemmin muistelemaan niin itse ponnistusasento taisi olla tokassa ja kolmannessa niin, että toinen jalka oli 'polvillaan' ja toinen jalkapohja maata vasten ja ylävartolla nojasin sitten miehen jalkoja vasten/ ammeen laitoja vasten, kunnes pään tullessa otin sitten vauvan vastaan. Ja just viimeisimpien supistusten aikaan, ennen ponnistamista, oli konttausasento todella rentouttava kun sai köyristellä, huojua ja pyöritellä alaselkää vapaasti.
-27
[/quote]
Noin juuri haluaisinkin, supistuksia oli tosi helppo kestää kunnes joutui maata sängyllä. Olin ajatellut jo ennen kakkosta että näin teen ja sainkin olla suihkussa synnärilläkin. Mutta sit sisätutkimuksen jälkeen kaikki kävi niin äkkiä etten edes tajunnut pyytää että pääsis ylös, heiluin ja ynisin siinä sängyllä vaan vimmattuna kun ei saanut hyvää asentoa ja pystynyt mitenkään rentoutua. Pitää vissiin kolmosta varten (jos vaan sinne saakka päästään) kirjoittaa lyhyesti toiveet paperille niin kätilö tietää jo etukäteen sitten. Luulen että väliliha pääsis vähemmällä jos saisi kyykkiä/konttailla, olen kuullut että se on luonnollisempi asento vauvan tulla ulos. -33
Puoli-istuvassa asennossa molemmissa synnytyksisssynnytyksissä. Se tuntui tutulta ja turvalliselta.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 00:23"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 00:14"]Itse asiassa kun rupesin tarkemmin muistelemaan niin itse ponnistusasento taisi olla tokassa ja kolmannessa niin, että toinen jalka oli 'polvillaan' ja toinen jalkapohja maata vasten ja ylävartolla nojasin sitten miehen jalkoja vasten/ ammeen laitoja vasten, kunnes pään tullessa otin sitten vauvan vastaan. Ja just viimeisimpien supistusten aikaan, ennen ponnistamista, oli konttausasento todella rentouttava kun sai köyristellä, huojua ja pyöritellä alaselkää vapaasti. -27 [/quote] Noin juuri haluaisinkin, supistuksia oli tosi helppo kestää kunnes joutui maata sängyllä. Olin ajatellut jo ennen kakkosta että näin teen ja sainkin olla suihkussa synnärilläkin. Mutta sit sisätutkimuksen jälkeen kaikki kävi niin äkkiä etten edes tajunnut pyytää että pääsis ylös, heiluin ja ynisin siinä sängyllä vaan vimmattuna kun ei saanut hyvää asentoa ja pystynyt mitenkään rentoutua. Pitää vissiin kolmosta varten (jos vaan sinne saakka päästään) kirjoittaa lyhyesti toiveet paperille niin kätilö tietää jo etukäteen sitten. Luulen että väliliha pääsis vähemmällä jos saisi kyykkiä/konttailla, olen kuullut että se on luonnollisempi asento vauvan tulla ulos. -33
[/quote]
Toivon sulle hyvää kolmatta kertaa sitten joskus! Kun sepä se, että sen tuntee kehossaan kuinka sitä hakee ja hakee sitä asentoa, se hakuprosessi on mun mielestä osa sitä synnytystä. Vähän niinkuin kissaemo joka pyörii ja pyörii... Ja on ikävä jos sen intuitiivisen tilan pilaa itseluottamuksen puute tai ulkopuoliset vaatimukset (jotka siis joskus myös hyvinkin tarpeellisia) tai muista asiosta syntyvä rauhaton olotila. -27
Ja piti vielä kertoa, että minulla sattui olemaan tokan kohdalla aivan ihana kätilö helsingin haikaranpesässä. Oli ihan samalla aaltopituudella. Ei puuttunut synnytyksen kulkuun turhalla tutkimisella, pari kertaa taisi tutkailla lähempää missä mennään, mutta senkin teki sielä lattialla ja todella huomaamattomasti. Oli läsnä, mutta 'tunkeilematta'. Sanoi jälkeenpäin, että oli kaunein synnytys missä oli koskaan ollut mukana :)
Kolmannessa kätilö ehti mukaan vasta kun olin jo ponnistamassa, eikä hänen tarvinnut muuta kuin myöhemmin tarkistaa, että kaikki on ok.
Eka imukupilla lopulta, eli puoli-istuva. Kokeilin 1,5h aikana kaikki kontallaan, kyljellään, jakkara, seisaaltaan tonen jalka sängyllä...
Toinen minuutin ponnistuksella kyljellään, hyvä kun ehdin suihkusta sängylle. :)
Jakkaralla. En ois voinu kuvitellakaan ponnistavani selällään ts puoli-istuvassa tai kyljelläänkään. Jakkara oli todella hyvä.
Ensimmäisen selällään ja toisen lapsen kyljellään.