Sisko/velipuoli?

Hei1 miten tärkeitä teille ovat nyt aikuisiässä sisko/velipuolet jotka ovat syntyneet isän/äidin uudesta suhteesta (joiden kanssa siis ette ole asuneet yhdessä). Itselläni on 8 vuotta nuorempi velipuoli, jota tapasin satunnaisesti lapsena. En ollut hänestä oikestaan kiinnostunut itse 8 vuotiaana kun hän oli vauva ja taapero, halusin lähinnä tavata isääni. Nyt aikuisällä emme ole oikeastaan tekemisissä, eikä minulla ole ikävä kyllä mitään tunnesidettä häneen, hän tuntuu vieraalta. Ehkä siksi kun emme ole jakaneet arkea yhdessä asuen? Luulen että esim. adoptoiduilla voi olla samanlainen olo jos joskus tapaavat biologiset sukulaisensa?

Meillä on nyt mieheni kanssa tilanne, että hänellä on tytär aiemmasta liitosta ja meillä mieheni kansa yhteinen tytär. Näillä siskopuolilla on 8 vuotta ikäeroa ja mieheni tapaa välimatkan takia lastaan vain muutaman kerran kk muutamia tunteja kerrallaan. Hänen äitinsä eli mieheni ex haluaisi kovasti että tämä lapsi olisi meidän lapsellemme "sisko" mutta en itse halua puhua meidän 1 vuotiaalleemme "siskostaan" jota ei oikeastaan ikinä edes tapaa.Säänöllisemmät tapaamiset tai ajan viettäminen ei onnistu juuri välimatkan takia, emmekä tule ikinä viettämään esim. viikonloppua yhdessä.

Mitä mieltä olette, miten minun tulisi kertoa/ottaa tuo siskopuoli lapseni elämään (nyt ei siis edes tiedä mitä sisko tarkoittaa...).Luulen että kun siskopuoli alkaa olla esiteini iässä 2-3 vuotias taapero ei kiinnosta paljoakaan puhumattkaan murrosiästä. En halua pettymyksiä lapsellemme,kun tiedän omakohtaisesta kokemuksesta sen että se yhteinen jaettu arkielmä ratkaisee sen millainen  tunneside muodostuu vaikka puoliksi samat geenit olisikin.