Onko saksanpaimenkoiran koulutus helppoa?

Koulutus aloitettava jo pentuna, olet myöhässä pahasti. Voimia tulevaan, ota ammattilaiseen yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus aloitettava jo pentuna, olet myöhässä pahasti. Voimia tulevaan, ota ammattilaiseen yhteyttä.

Ei ole mun oma koira, mutta saan taas hoitoon ja päätin että haluan opettaa sille juttuja.

Olen vuosia sitten nuorena kouluttanut koiran kävelemään vierelläni ilman hihnaa, se oli yllättävän helppoa, eikä se ollut enää pentu.

Siksi uskon että tämänkin ikäisen voi vielä kouluttaa. Aika pentumainen on vieläkin, vaikka onkin muuttunut paljon siitä kun oli vuoden pari.

Saksanpaimenkoira oppii helposti. Kaikessa eläinten kouluttamisessa isoin haste on hoksata, mikä toimii juuri kyseiselle eläinyksilölle parhaiten palkintona onnistuneesta suorituksesta

Se voi olla nami, vetoleikki, kehuminen tai rapsutus, vapaana juokseminen myös, jos paikka sen sallii.

Yhden tuttavani mukaan, jolla on ollut lukuisia suuria koiria, on saksanpaimenkoiran koulutus hyvin helppoa verrattuna esimerkiksi rottweilerien (agressiivisia jästipäitä) tai howawartien (yliammutun tiukkoja perheen ja pihan puolustajia) koulutukseen. Onnea ja menestystä!

Varmaan pahin vaihe on loputon harjoituksen toisto ennenkuin koiralla "klikkaa" ja ehdollistuu kävelemään nätisti. Onhan ne tavat tiukassa koirillakin.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus aloitettava jo pentuna, olet myöhässä pahasti. Voimia tulevaan, ota ammattilaiseen yhteyttä.

Olipa yllättävää että jonkun piti tulla heti pätemään tietämättä taustoja.

Oppii nopeasti haukkumaan geegereitä ja itämutiksia👍 Hyvä valinta koiraksi

Vierailija kirjoitti:

Oppii nopeasti haukkumaan geegereitä ja itämutiksia👍 Hyvä valinta koiraksi

Asiaton repliikki. Mene pois.

Meillä on nyt murrosikäinen saksanpaimen (uros) ja kyllä sen kanssa töitä saa tehdä, vaikka toisaalta on fiksu ja oppivainen ja tykkää miellyttää.

Typerää väittää että peli on menetetty jos koulutus on ”myöhässä”. Pentu on pentu, ja silloin vielä helppo, myös koon puolesta helposti hallittava. Mutta sanoisin että jokaisen aikuistuvan saksanpaimenen kanssa riittää työsarkaa ja haasteita. Vietit vahvistuvat ja rodunomainen käytös puskee päälle. Välillä voivat olla täysiä v-päitä. Vasta parin-kolmen vuoden kohdalla ovat aikuisia pääkopasta. Monia aikuisia kodinvaihtajia koulutetaan hyvällä menestyksellä.

Siis kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Eikä pidä pelätä kovaäänisen EI-sanan käyttöä.

Facebookissa on esim positiivisen vahvistamisen keinoihin ohjaava ryhmä, jossa keskustelua koiran koulutuksesta. Saksanpaimenkoira oppii aika helposti asioita ja monet yksilöt tekevät mieluusti yhteistyötä ihmisen kanssa. Tosin rotu on moninainen ja osa koirista ei ole luonteeltaan kovin hyviä eikä miellyttämishaluisia. Parhaimmillaan upeita koiria, heikoimmillaan aivan kamalia.

Joo, nämä besserwisserit (”koulutus aloitettava jo pentuna, olet myöhässä pahasti. Voimia tulevaan, ota ammattilaiseen yhteyttä”) on täällä kyllä ensimmäisenä aikomassa päätään!

Ihan oikeassa olit kun kirjoitit: ”Olipa yllättävää että jonkun piti tulla heti pätemään tietämättä taustoja.”

Tämä estää hyvien kirjoitusten ketjua, aina.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt murrosikäinen saksanpaimen (uros) ja kyllä sen kanssa töitä saa tehdä, vaikka toisaalta on fiksu ja oppivainen ja tykkää miellyttää.

Typerää väittää että peli on menetetty jos koulutus on ”myöhässä”. Pentu on pentu, ja silloin vielä helppo, myös koon puolesta helposti hallittava. Mutta sanoisin että jokaisen aikuistuvan saksanpaimenen kanssa riittää työsarkaa ja haasteita. Vietit vahvistuvat ja rodunomainen käytös puskee päälle. Välillä voivat olla täysiä v-päitä. Vasta parin-kolmen vuoden kohdalla ovat aikuisia pääkopasta. Monia aikuisia kodinvaihtajia koulutetaan hyvällä menestyksellä.

Siis kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Eikä pidä pelätä kovaäänisen EI-sanan käyttöä.

Monessa asiassa olen samaa mieltä kanssasi, mutta tuo viimeinen lause on täyttä potaskaa. Ei-sana on käytännössä täysin hyödytön ja turha sana, joka ei kerro koiralle yhtään mitään (korkeintaan, että lopeta tekemäsi toiminta, mutta se ei kerro, miten koiran tulisi käyttäytyä) ja huutaminen koiralle on myöskin turhaa.

Huonot tavat korjataan parhaiten antamalla koiralle tieto siitä, mitä siltä odotetaan. Ei siis kielletä ja rangaista väärästä käytöksestä vaan kehutaan ja palkitaan toivotusta käytöksestä. Tämä toki tehoaa parhaiten, kun koulutus aloitetaan näin jo ihan pikkupennusta, mutta aikuisellekin koiralle voidaan näin opettaa asioita. Kun koira koulutetaan positiivisesti vahvistamalla, eikä kieltämällä, saadaan yhteistyöhaluinen, aivojaan käyttävä koira jonka hyvä käytös vahvistuu itsestään.