Onko muita, jotka fanittavat omaa miestään ihan valtavasti?
Itselleni mieheni valtavan rakas, kallio, turvasatama, paras ystävä, sielunkumppani, seksisymboli, kaikkea samassa paketissa. Ihailen ja kunnioitan häntä enemmän kuin ketään. Toki välillä riidellään, mutta melkein heti sovitaan ja pyydellään anteeksi. En voisi ikinä kuvitella, että marisisin mieheni viosta ystävilleni, tai vitsailisin hänen kustannuksellaan. Ihmettelen, miten joku voi altistaa oman kumppaninsa, lähimmäisen ihmisensä sellaiselle. Molemminpuolinen kunnioitus pitäisi olla itsestäänselvää. Niin monet kohtelevat ystäviäänkin paremmin, kuin omaa elämänkumppia.
Kommentit (21)
Joo fanitin, palvoin maata jalkojensa alla ja hellin, kunnes selvisi, että mies oli pettänyt minua 10 vuoden ajan chattaamalla netissä satojen naisten kanssa, harrastamalla pikkupanoja ja pitämällä pitkiä sivusuhteita. Mitä tähän voi enää sanoa. Oli hyvä valehtelija.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:08"]Joo fanitin, palvoin maata jalkojensa alla ja hellin, kunnes selvisi, että mies oli pettänyt minua 10 vuoden ajan chattaamalla netissä satojen naisten kanssa, harrastamalla pikkupanoja ja pitämällä pitkiä sivusuhteita. Mitä tähän voi enää sanoa. Oli hyvä valehtelija.
[/quote]
No mut sä et tehnyt mitään väärää, miehesi teki. Tärkeintä, että hoitaa oman tonttinsa kunnialla. Ap
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:10"]AP, taitaa olla tuore suhde?
[/quote]
No suht tuore, 4v. naimisissa kuitenkin jo ollaan. En ole niin naiivi, etten uskoisi vaikeiden aikojen tulevan meidänkin kohdalle, mutta pohja on ainakin vahva ja ihailuni miestäni kohtaan on vuosien mittaan vaan kasvanut. Ap
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:10"]AP, taitaa olla tuore suhde? [/quote] No suht tuore, 4v. naimisissa kuitenkin jo ollaan. En ole niin naiivi, etten uskoisi vaikeiden aikojen tulevan meidänkin kohdalle, mutta pohja on ainakin vahva ja ihailuni miestäni kohtaan on vuosien mittaan vaan kasvanut. Ap
[/quote]
Palataan asiaan 7 v ja 14 v jälkeen.
Fanittaa on jotenkin pelottava sana, tulee mieleen sellainen epäterve yksipuolinen palvominen.
Kannattaa pitää järki aina päässä, toista ei voi koskaan täydellisesti omistaa tai tuntea.
Mulla myös 4 vuotta takana mieheni kanssa, ja kun saimme yhteisen lapsen, menetin sydämeni täysin miehelleni. Rakastan häntä! Hän ei ole mikään maailman komein, mutta mun silmiini aivan ihanan seksikäs ja hymynsä sulattaa mut täysin :)
Tänään viimeksi makoilin sängyllä ja imetin vauvaa ja katselin kun mies puki vaatteita päälleen, hän huomasi ja kysyi mitä ihmettä oikein tuijotan, ja kerroin vaan katselevani kuinka hän on niin seksikäs, ja miten ihminen voikaan rakastaa toista niin paljon. Toivon että suhteemme olisi aina näin hyvä, ikävä kyllä olen saanut pettyä kerran pahasti rakkaudessa joten olen aika kyyninen. Yritän nyt kuitenkin nauttia tästä kaikesta täysillä :)
Täällä yksi! Kotona vallitsee arvostus ja kunnioitus eikä tulisi mieleenikään haukkua miestäni muille. Olen aina todella vaivaantunut kun joku niin tekee, en ymmärrä ollenkaan! Järkyttävää käytöstä omaa elämänkumppania kohtaan. Suhde 10v ja toivottavasti vielä muutama 10 vuotta tulossa :)
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:54"]
No ehkä sinä olet sattunut saamaan melkein sukupuuttoon kuolemassa olevan otuksen eli hyvän miehen? Suurin osa naisista voittaa todennäköisemmin lotossa seitsemän oikein, joten kaikki kehuminen olisi valehtelua.
[/quote]
Tai ehkä AP on sitä harvinaista naistyyppiä, joka ei ala ottamaan hermoille heti kolmen kuukauden suhteen jälkeen?
Minulla on pitkä suhde (ollaan oltu yhdessä jo yli 20v), ja voin silti allekirjoittaa tuon ap:n tekstin.
Tiedostan kuitenkin, että minulla on käynyt todella hyvä tuuri. Olen nähnyt monta toisenlaista parisuhdetta, joissa ei todellakaan ole ollut aihetta oman miehen/vaimon fanittamiseen. Itse asiassa tuttavapiirissämme taidan kuulua niiden onnekkaimpien joukkoon.
Olen usein itsekin ihmetellyt sitä, miten jotkut saattavat kohdella omaa elämänkumppaniaan huonosti ja moni asia menee parisuhteen edelle. Voisi luulla, että siinä sahaa omaa oksaansa, koska puoliso on se joka todennäköisimmin hoitaa sinua kun olet sairas ja tukee vaikeuksissa, sekä on seurassasi vuosikymmenten kuluttua.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:54"]
No ehkä sinä olet sattunut saamaan melkein sukupuuttoon kuolemassa olevan otuksen eli hyvän miehen? Suurin osa naisista voittaa todennäköisemmin lotossa seitsemän oikein, joten kaikki kehuminen olisi valehtelua.
[/quote]
Tai ehkä AP on sitä harvinaista naistyyppiä, joka ei ala ottamaan hermoille heti kolmen kuukauden suhteen jälkeen?
[/quote]
Jos nainen ottaa hermoille se jätetään, eikä jäädä sellaiseen suhteeseen tai ylipäänsä sellaiseen lähdetä.
Ihanaa #9. Itsellänikin on ollut kurjia kokemuksia menneisyydessä ja ehkä just siksi arvostankin miestäni niin kovasti. Olen myös todistanut vanhempieni avioeron ja muita ikäviä tapahtumia. Olen syvästi kiitollinen siitä, että tuo ihminen on tuossa minun kanssani, nukkuu kanssani, huolehtii ja rakastaa. En voisi toivoa enempää. Niin monia yksinäisiä maailmassa ja itsekin ajattelin joskus ettei kukaan voisi mua rakastaa, mutta olin väärässä. Parisuhde on aivan mieletön voimavara, jos vaan sen potentiaalin uskaltaa ottaa käyttöön. Ap
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:54"]
No ehkä sinä olet sattunut saamaan melkein sukupuuttoon kuolemassa olevan otuksen eli hyvän miehen? Suurin osa naisista voittaa todennäköisemmin lotossa seitsemän oikein, joten kaikki kehuminen olisi valehtelua.
[/quote]
Tai ehkä AP on sitä harvinaista naistyyppiä, joka ei ala ottamaan hermoille heti kolmen kuukauden suhteen jälkeen?
[/quote]
Jos nainen ottaa hermoille se jätetään, eikä jäädä sellaiseen suhteeseen tai ylipäänsä sellaiseen lähdetä.
[/quote]
Pointti oli se, että aluksi kaikki on hyvin. Kuitenkin jossain vaiheessa alkaa nalkutus, typerät keskustelut, vainoharhat jne. Näyttää vahvasti siltä, että kaikki naiset alkavat tympiä jossain vaiheessa.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 20:34"]
Pointti oli se, että aluksi kaikki on hyvin. Kuitenkin jossain vaiheessa alkaa nalkutus, typerät keskustelut, vainoharhat jne. Näyttää vahvasti siltä, että kaikki naiset alkavat tympiä jossain vaiheessa.
[/quote]
Katkeruus ja epäonnistuminen omissa ihmissuhteissa on vahva tässä.
Joo, me fanitetaan toisiamme! Ei sitä muuten yhdessä viittis ollakaan.
Mun mies osaa tehdä todella hienoja hyppytakakiertopotkuja farkut jalassa <3
Kyllä minä ajattelen samoin kuin sinä miehestäsi. Saatan silti mutista miehestä, kotiarjesta jne. Jotenkin ajattelen, että on solidaarista muita kohtaan mutista hiukan. "Se kellä onni on, se onnen kätkeköön".
Mahtavaa että joku on löytänyt noin hienon miehen. Kyllä käy kateeksi.
No ehkä sinä olet sattunut saamaan melkein sukupuuttoon kuolemassa olevan otuksen eli hyvän miehen? Suurin osa naisista voittaa todennäköisemmin lotossa seitsemän oikein, joten kaikki kehuminen olisi valehtelua.