Pystytkö muuttumaan? Osaatko vaihtaa asennetta tai näkemystä?

Aina pitää osata miettiä toisinkin asiaa ja toisesta näkökulmasta.

Kannabis asiassa en muuta kantaa vaikka tiede todistaisi että parantaa syövästä.

Kantani pysyy. Huume kuin huume.

Totta kai osaan vaihtaa näkemystä. Asenteellisuutta pyrin välttämään. Ainahan näkemykset kehittyvät, muokkautuvat, voivat muuttuakkin. Pyrin ajattelemaan monelta kantilta asioita.

Vierailija kirjoitti:

Kannabis asiassa en muuta kantaa vaikka tiede todistaisi että parantaa syövästä.

Kantani pysyy. Huume kuin huume.

Jääräpäisyytesi on oma henkilökohtainen voi, voi sulle.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai osaan vaihtaa näkemystä. Asenteellisuutta pyrin välttämään. Ainahan näkemykset kehittyvät, muokkautuvat, voivat muuttuakkin. Pyrin ajattelemaan monelta kantilta asioita.

Itse taas luulen että kuvittelet vain.

Tavallaan elät sellaisessa illuusiossa että kykenet itse ajattelemaan ajatuksiasi, mutta oikeasti ajatuksesi vievät sinua ja leijailet ylimielisyyden kuplassa.

Et oikeasti ole omien ajatuksiesi masteri.

Tämä on yksi ihmisten suurin ongelma.

Kyllä, mutta en ilman syytä.

En jumitu mihinkään. Ajatusten tulee virrata vapaasti. Ajattelen kuitenkin omilla aivoillani, en vaihda mielipiteitä muitten mukaan. Kuitenkin omat mielipiteeni ovat alituisessa muutostilassa. Voin ajatella huomenna jo hieman eri tavoin jostain asiasta kuin tänään. Tiettyjä periaatekysymyksiä on jotka eivät muutu, liittyen etiikkaan, ihmisarvoon. Ajatukset muuttuvat kokemuksen, kypsyyden, tiedonkin kautta. Ja intuition.

Osaan haistaa mistä tuuli kulloinkin puhaltaa ja kääntää takkini tarvittaessa.

Nuorenahan sitä tuli oltua hyvinkin ehdoton, iän myötä olen oppinut ajattelemaan laajemmin ja joustavammin. Hyvin toki pitää perusteet olla kunnossa, että mielipide tms. muuttuu.

En oikeastaan itsenäisesti kuten ei kukaan muukaan. Pääkoppa toimii itsestään ja pian olenkin eri mieltä. Yleensä iän myötä muuttuu mielipiteet ja makumieltymykset ihan itsestään ilman mitään syitä. Jos tutkisin syitä, niin todennäköisesti ne olisi oman egon keksimiä valheita ja logiikkaan perustuvia rakenteellisia syitä, jotka vain toisivat sellaisen illuusion että olen itse päättänyt muuttaa jotain järkisyistä kaaoksen keskellä.

Todennäköisesti elimistöni on tehnyt edullisia päätöksiä itselleen.

Töissä yleensä mietin useita ratkaisuvaihtoehtoja, ei ole yhtä ainoaa ratkaisua on vain erilaisia vaihtoehtoja. Mutta ainahan se hieman häiritsee, kun valitaan vaihtoehto, joka ei ole yhtä toimiva ja on vielä merkittävästi kalliimpi kuin mikään miettimistäni vaihtoehdoista. Ajattelen ilmeisesti liian eri tavalla, koska yleensä kukaan muu ei esitä samanlaisia ratkaisuja kuin minä.

Riippuu täysin siitä, millaisesta asiasta on kyse. Jos on kyse vaikka siitä, onko jokin ruoka-aine terveellinen, niin muutan näkemystäni, jos saan vahvaa tutkittua tietoa asiasta.

Jos kyse on taas vaikka näkemyksestä eutanasiaan, niin osaan tilapäisesti ajatella asiaa eri kannalla olevan ihmisen näkökulmasta ja ymmärrän hänen tunteitaan, mutta en muuta omaa näkemystäni enkä edes pyri siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai osaan vaihtaa näkemystä. Asenteellisuutta pyrin välttämään. Ainahan näkemykset kehittyvät, muokkautuvat, voivat muuttuakkin. Pyrin ajattelemaan monelta kantilta asioita.

Itse taas luulen että kuvittelet vain.

Tavallaan elät sellaisessa illuusiossa että kykenet itse ajattelemaan ajatuksiasi, mutta oikeasti ajatuksesi vievät sinua ja leijailet ylimielisyyden kuplassa.

Et oikeasti ole omien ajatuksiesi masteri.

Tämä on yksi ihmisten suurin ongelma.

Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Ihmisellä on kuitenkin tunne siitä että ajattelee. Tieteen näkökulmasta aivot tietävät enemmän kuin ohut tietoisuus. Aivot tietävät jo sekuntia ennen kuin tulee ihmisen tietoisuuteen. Kysymys on siitä, mitä on minuus. Onko minä ohut tietoisuus johon aivoista ajatukset synkronoituvat vai olenko minä sama kuin aivot. Tunne minuudesta on reaalielämää. Ja ylimieliseksi minua ei voi sanoa.