Kuinka usein lapsesi ovat isovanhemmillaan hoidossa?

Meillä vain 1 mummi elossa. Hän asuu samassa talossa meidän kanssa. Periaatteessa lapset näkevät häntä päivittäin. Hoidossa ovat viikoittain tunnin verran kun käydään miehen kanssa kaupassa, vie kerholaiset kerran viikossa kerhoon, hoitaa vauvaa jiskus, että päästään muiden kanssa uimaan. Yökylässä on 1 lapsi kerrallaan( ei oikein mahdu enempää)suuunnilleen kerran kuussa.

Meidän vauva on hoidossa mummilla joka viikko pari tuntia. Isompana varmaan enemmänkin. Mummi haluaa ja meillekin se sopii.

Minuakin usein mietityttää, miten kehdataan jatkuvasti ja säännöllisesti vaivata isovanhempia hoitopyynnöillä. Ymmärrän toki, jos isovanhemmat asuvat aivan lähellä ja lapsi piipahtaa esim. koulun jälkeen tai eläkkeellä oleva isovanhempi hoitaa kerran viikossa lasta, ettei tule niin pitkää päiväkotiviikkoa. Mutta en ymmärrä, että sen päälle vielä tulee parit yökyläilyt joka kuukausi ja muita iltahoitokeikkoja tai päiväkodista hakemisia. On hienoa, että isovanhemmat haluavat auttaa ja mahdollistavat vanhemmille helpomman ellämän, mutta näissä tapauksissa isovanhempi alkaa olla jo hyväksikäytetty, vaikka kuinka itse niin haluaisikin. Jotain traumoja tai pelkoja siinä käsitellään, ehkä pelätään, että menetetään lastenlapset tai ollaan huolissaan näiden arjesta.

Omat vanhempani hoitavat vain pyynnöstä eli noin kerran tai kaksi vuodessa. Tänä vuonna on hoitanut kumpaakin lasta  kaksi päivää (eivät ota yökylään). Anoppi on ottanut pienempää yökylään neljä kertaa tänä vuonna (omasta pyynnöstä), isompaa kerran.

Meilläkin anopin muut lastenlapset ovat arjessa mukana jatkuvasti. Isompia viedään harrastuksiin, pienintä hoidetaan kerran viikossa säännöllisesti, päälle iltahoitamiset ja viikonloppuiset yökyläilyt. Uskon, että ihan innoissaan haluaakin hoitaa mutta meille sitten valitellaan, miten on ollut kiirettä ja väsyttävää jne. En ota noita valituksia tosissaan, koska anoppi osaa ainakin meille sanoa suoraan, jos jokin mättää. Miksei siis omalle tyttärelleenkin. Ihmettelen kyllä, miten tytär jaksaa pyytää näitä hoitamisia tasaiseen tahtiin, kun sitä hoitoapua on jo tarjottu muutenkin paljon ja säännöllisesti. Eikö tule tunne, että haluaisi olla enemmän omien lastensa kanssa? Ja että mummokin on oikeutettu välillä omiin menoihin ja omaan rauhaan? Aika moni kun ei halua olla sanomassa ei omalle lapselleen ja ne lastenlapsetkin ovat niin tärkeitä, että niiden kanssa halutaankin viettää paljon aikaa, vaikka sitten oman jaksamisen äärirajoilla.

Minun äiti ja isä järjestää yleensä kerran kuussa semmosen että kaikki niiden 5 lastenlasta menee sinne yöksi, siis myös minun 8v ja 5v tytöt. Oottavat aina innolla sinne pääsyä! Yleensä sillon me sitten miehen, minun siskojen ja heidän miehiensä kans käydään jossaki syömässä ja nautitaan aamulla pitkään nukkumisesta. Mun mielestä ihan mahtava perinne joka toivottavasti jatkuu pitkään!

Tänä vuonna lapset (8 ja 6v) ovat olleet anopilla hoidossa hiihtolomaviikon, syyslomaviikon ja viikon kesällä. Missään bileissä ei olla rampattu vaan molemmat vanhemmat ovat vaihtaneet noin vuosi sitten työpaikkaa, joten lomia ei vaan ole tarpeeksi/ollenkaan (edes palkatonta ei rajattomasti saa). Onneksi isovanhemmat ovat "varanneet" nuo viikot muutenkin. Koko perheen yhteistä lomaa meillä ei tänä vuonna ole ollut ollenkaan. Ehkä ensi vuonna sitten kun molemmilla on täydet lomat (aikamoista luksusta). Miehen vanhemmat (varsinkin äiti) ovat todella hyväkuntoisia eläkelläisiä.

ei koskaan, mutta mummo käy kylässä noin kerran viikossa-parissa ja ukki parin-neljän viikon välein :)

Yökylässä parin kuukauden välein ja parin tunnin hoitoaikoja aina kun tarvitsee.

Se on kuulkaas ollut ihan normaalia vuosisatoja että isovanhemmat hoitaa lapsia, kun esim. talon emäntä on töissä. Minuakin hoiti mummo kun olin pieni. Ja kuinka kivoja muistoja siitä onkaan. Jos järjestely on kaikille ok, siinä ei liene mitään vikaa. Miksi olisi?

Meillä on kolme lasta, vanhin 12v ja mummolassa (minun vanhemmillani) ovat yökyläilleet näiden 12 vuoden aikana yhteensä ehkä 5 kertaa. Nekin kerrat ovat olleet vasta nyt parin viime vuoden aikana, kun lapset ovat jo vähän isompia.

Anoppilassa eivät ole olleet ikinä ilman meitä vanhempia, koska välimatkaa on paljon enemmän.

Vaikka sanotaankin, että jokainen hoitaa omat lapsensa ja ettei isovanhemmille kuulu hoitovastuu, niin siltikin on sanottava, että millainen isovanhempi EI halua auttaa omaa lastaan antamalla hoitoapua? Minäkin olisin enemmän kuin mitään toivonut edes yhden lapsivapaavuorokauden silloin, kun lapset olivat pieniä ja väsytti se härdelli. Parisuhde oli laitettava hyllylle ja sitä on ollut nyt vaikea saada sieltä pois.

Olen vannonut, että kunhan omilla lapsillani on lapsia, niin autan heitä kaikin mahdollisin tavoin.

Ei oikeastaan koskaan. Joskus harvoin sen verran että käyn kaupassa max 30 min. Lapset iältään 7-16. Aikuisten kahdenkeskistä aikaa meille järjestynee joskus lähivuosina, ensimmäisen kerran silloin liki 20 vuoteen.

2

Joka viikko koulun takia yhden illan. Kerran ollut myös yökylässä. Poika 7 kk. Tärkeätä aikaa se on sekä pojalle että mummille. Minusta on outoa, jos isovanhemmat eivät halua tai heille ei anneta mahdollisuutta viettää "omaa aikaa" lastenlasten kanssa.

Pah, ei koskaan. Ei ole mummolaa, pappalaa eikä muutakaan. Täytyy myöntää, että joskus kateus nostaa päätään näissä asioissa. Muutaman kerran vuodessa käydään puolison kanssa leffassa kun saadaan rahat raavittua kasaan siihen ja lapsenvahdin palkkaamiseen. Vaikka ottaisin MLL:n kautta niin kalliiksi tulee yksikin ilta,reilut 8€/h. Mutta ehdottomasti ikävintä on turha lupailu yökylään ottamisesta lapsille ja myös itselle. Ensin lupaillaan ja sitten kun kysyt, että käviskö sillon ja sillon niin tulee pitkät litaniat selityksiä miksei sovi nyt eikä muulloinkaan. Tätä on sattunut muutaman kerran isotädin kanssa. Tukiperhettäkin kysyttiin kerran, mutta ei saa kuin kuulemma lastensuojelun asiakkaat ja niistäkin akuuteimmat tapaukset.