Ahdistaako uita jo valmiiksi jouluun kuluva rahamäärä?

Miksi noin paljon köyhiä? :(

Lapset on niin pieniä, etteivät toivo vielä mitään ylimaallista ja viimevuoden kotitalousvähennys tulee palautuksena joten ei. Ja mies tuossa vieressä kommentoi, ettei sitä joulua rahalla kannata rakentaakaan, ainakaan isolla, ja siihen pyritään. Mutta meillä se on aika helppoa, kun ei ole tuttavia tai sukulaisia, joiden kanssa olisi pakkolahjojenvaihtoa emmekä itsekään kaipaa mitään erityistä. Jouluruuat maksavat suunnilleen saman kuin normaalin hyvän viikonlopun ruuat ja lasten lahjoja voi ostaa pitkin vuotta. Emme siis vietä köyhäilevää joulua köyhäilyn vuoksi vaan koitamme suhtautua jouluun niin, ettei rahankulutus nouse erityisasemaan. Tietty sekin helppoa, kun ei tarvitse matkustaa mihinkään ja maksella bensoja tai matkalippuja etc.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:33"]

Miksi noin paljon köyhiä? :(

[/quote]

Menepä vilkaisemaan esim. fb:n jouluapu-ryhmiä, niin selviää syyt.

Suurimpana avuntarpeen syynä ainakin näissä ryhmissä oli se, että työttömät vanhemmat hankkineet 3-10 lasta, joiden talvivaatteisiin saati joululahjoihin ei ole penniäkään varaa.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:35"]

Lapsilla hirveät lahjatoivomukset ja ei aina viitsisi tuottaa pettymystä : (

[/quote]

Ne lapsetkin voisi jo pienestä pitäen opettaa vähemmän materialistisiksi ja totuttaa siihen, että jouluna ei hukuteta suureen tavaramäärään.

Pari pakettia pitäisi riittää ihan mainiosti. Jos oikein kallis lahja, niin yksikin riittää. Karkkia vielä vaikka kylkiäisiksi, niin tuntuu kahdelta lahjalta.

Ja siitä miksi pitää ostaa koti täyteen kaikkea turhaa joulukrääsää? Kuusenkin saat pöllittyä jostain korpimetsästä ilmaiseksi, jos satut yhtään maaseudun lähettyvilläkään asumaan.

Siihen jouluun menee rahaa ihan tasan sen verran, kun itse olette päättäneet käyttää. Rahankäyttö tosin on ihmisillä nykyään todella holtitonta, minkä todistaa ne ajat kun tienasin rahaa kaupan kassalla. Joulun aikaan tulivat eräät joulusuklaat -50% alennukseen ja näitä suklaita tultiin sitten jo hyvissä ajoin ovelle jonottamaan. Ja porukka osti. Ja osti. Muutamat ostivat niin ison satsin, että alennussuklaille tuli lopulta hintaa "vaivaiset" 200 euroa.

200 euroa. Suklaaseen. Sillä hinnalla olisi varmasti saanut jotain fiksumpaakin.

[/quote]

Mua ainakin ahdistaa, jos lapset saavat vain yhden lahjan tai pari. Sain itse lapsena monta, monta ja se oli ihanaa. Kyllä minusta jouluna pitää antaa lahjoissa lapsille överit, se lahjojen availu on vain niin ihanaa. Ymmärrän, että lapset kai voi opettaa mihin vain, mutta kuinka mä voin, kun aikoinaan itsekin sain? Ja mä sain vielä useita upeita lahjoja, en mitään sitä sun tätä. Minusta oli niin mahtavaa kun varsinkin ostovoimainen mummini aina oikein tuhlasi minuun ja kaikille serkuilleni hienot lahjat :)

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:30"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 20:14"]

Ei ahdista! Minä olen sairaspäivärahalla ja mies kotihoidontuella, yksi lapsi. Rahasta tekee joo tiukkaa, mutta osataan elää sen mukaan, ja lapselle saa alennuksesta lahjoja vielä tässä iässä.

Ruokaan menee varmaan yli satanen (kinkku luomua jne.), mutta toisaalta meillä on myös 50€ lahjakortti Stockalle, kun kävin sellaisessa tutkimushaastattelussa alkusyksystä.

[/quote]

Eli rahat helvetin tiukilla, mutta silti pitäisi olla varaa valita kalliimpi luomukinkku normin sijasta.

Voi hyvää päivää...

[/quote] ONahn se ian kamalaa että jollaine on erilainen tärkeysjärjestys kuin sinulla. Jättävät ehkä lahjat toisilleen ostamatta, jotta saisivat sen luomukinkun, IHan kamala ajatus!

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:59"]

No:3 lisää vielä, että lapset ovat äärimmäisen mukautuvaisia. He eivät muista pahalla sitä, että jonakin jouluna koko lahjamäärän arvo on ollut vaikka 50-100e/ lapsi tai saunapäivänä on jaettu limupullo kolmeen pekkaan. Aina ei ole ollut rahaa siihen limupulloonkaan, vaan on juotu mehukattia jääpalojen kera. Heille ei ole tärkeintä tavaran arvo vaan se vallinnut tunnelma.

Tämän tiedän siksi, että olen ollut itsekin hyyyyyvin köyhä totaali-yh. Nyt lapset ovat aikuisia ja muistavat mm. näitä saunailtoja äidin kanssa. Se mehu oli maailman herkullisinta, kun sai jutella äidin kanssa ihan rauhassa! Joululahjojaan eivät edes muista: joku ihan pikku tilpehööri on saattanut olla ikimuistoisemi kuin 200e:n Pleikkari.

Älkää stressatko. On tietysti kivaa kun lapsille voi ostaa juuri sen SUPADUPA-tablettitietokoneen, mutta vähempikin on upeata, kun itsellänne ei koko ajan ole otsa kurtussa ja lasten ei tarvitse kuunnella huokailua rahanmenosta. Paremmin muistavat piparkakkutaikinan syönnin ja isin ja äidin naurun, kuin uudet luistimet.

[/quote] Olen aivan liian raskaana, tuli kyyneleitä silmiin =D

[/quote]

No ajatuksenahan tietysti ihan kaunis, mutta totuus kyllä on, että se teini pettyy, jollei sitä iphonea saa, ainoastaan piparitaikinaa vanhempiensa kanssa.

[/quote]

Minä olen meidän lapsille sanonut, että kalliimmat laitteet esim. puhelimet saavat itse ostaa. Mikä kumma nykynuoria vaivaa, kun eivät ymmärrä, että jos rahaa ei ole vanhemmilla, niin sitten ei osteta! Se hankitaan silloin itse. Ja vaikka naapurin Ville saisi lentävän lehmän, niin itse ei sitä välttämättä saa. Elämään kuuluu se, että kaikkea ei voi saada. Hyvä opetus on se, että tottuu siihen, että jos haluaa jotakin kovin kallista niin itse pitää se vaiva hankkia, että sellaisen saa, eikä niin että vanhemmilta mangutaan. Se on kohtuutonta. Rikkaalle perheelle se ei ole uhraus jos ostaa lapsille jotakin törkykallista, mutta köyhemman on osattava tyytyä siihen, että ei vaan rahkeet riitä, enkä sano tätä pahalla!

Moni rikkaan perheen kakara sitten putoaakin aika kovaa ja korkealta, kun omasta pussista pitääkin alkaa maksaa menojaan kun muuttaa omilleen. Tämän olen nähnyt omassa elämässäsni.

Itse olen ollut ns. rikkaan perheen kasvatti, mutta 90-luvun lamassa menetimme lähes kaiken! Menin kiltisti itse silloin töihin, ja olin onnellinen, että ylipäätään sain töitä! Niillä tuloilla rahoitin itse lukio-opiskeluni täysin, vaatteet, harrastukset, menot, ihan kaiken. Vanhemmat kyllä antoivat astua ilmaiseksi kotona, ja ruuan pöytään. Itse maksoin välillä vanhemmilleni rahoistani, kun teki tosi tiukkaa heillä.

Kun vanhemmillani oli tiukkaa, ei olisi tullut ainakaan minun pieneen mieleenikään mankua jotakin kännykkää tai muuta, ei edes vaatetta tai lukiokirjarahaa. Tajusin, että vanhemmillani ei ole yhtään mitään, ja mun on pakko huolehtia itsestäni, ja olihan se oman rahan tienaaminen mukavaa, vaikkakin raskasta kun piti opiskella samalla. Mutta samalla sai vapauden päättää omista rahoistaan; ostin sitä mitä tarvitsin ja halusin.

Kyllä minusta vanhempien pitäisi katsoa peiliin, jos kasvattavat omat lapsensa sellaiseksi, että köyhemmän vanhemman pitää itsensä kuseen ajaa, siksi, että lapsi haluaa Iphohen.

En ota paineita vaan koitan järjestää mukavia asioita jaksamiseni mukaan.Aikaa on työn vuoksi vähemmän, rahaa on, mutta joulu ei ole mikään rahajuhla meille. Pieniä muistamisia läheisille, hyvää ruokaa, joka ei juuri mielestäni paljoa enempää maksa kuin muulloinkaan ja vanhat ihanat joulukoristeet.

Meillä ei mene jouluun euroakaan. Ei siis ahdista.

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:12"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:04"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:59"]

No:3 lisää vielä, että lapset ovat äärimmäisen mukautuvaisia. He eivät muista pahalla sitä, että jonakin jouluna koko lahjamäärän arvo on ollut vaikka 50-100e/ lapsi tai saunapäivänä on jaettu limupullo kolmeen pekkaan. Aina ei ole ollut rahaa siihen limupulloonkaan, vaan on juotu mehukattia jääpalojen kera. Heille ei ole tärkeintä tavaran arvo vaan se vallinnut tunnelma.

Tämän tiedän siksi, että olen ollut itsekin hyyyyyvin köyhä totaali-yh. Nyt lapset ovat aikuisia ja muistavat mm. näitä saunailtoja äidin kanssa. Se mehu oli maailman herkullisinta, kun sai jutella äidin kanssa ihan rauhassa! Joululahjojaan eivät edes muista: joku ihan pikku tilpehööri on saattanut olla ikimuistoisemi kuin 200e:n Pleikkari.

Älkää stressatko. On tietysti kivaa kun lapsille voi ostaa juuri sen SUPADUPA-tablettitietokoneen, mutta vähempikin on upeata, kun itsellänne ei koko ajan ole otsa kurtussa ja lasten ei tarvitse kuunnella huokailua rahanmenosta. Paremmin muistavat piparkakkutaikinan syönnin ja isin ja äidin naurun, kuin uudet luistimet.

[/quote] Olen aivan liian raskaana, tuli kyyneleitä silmiin =D

[/quote]

No ajatuksenahan tietysti ihan kaunis, mutta totuus kyllä on, että se teini pettyy, jollei sitä iphonea saa, ainoastaan piparitaikinaa vanhempiensa kanssa.

[/quote]

No sehän nyt riippuu että miten sen teinin on kasvattanut. On myös fiksuja ja hyvin kasvatettuja teinejä jotka osaa arvostaa perheen yhteistä aikaa.

Ahdistaa joulu, mutta ei rahan takia.

Rahaa on nyt, aina ei ole ollut. Silloin kun ei ole ollut, on säästetty lasten lahjoihin. Yksi toivomus jokaiselta toteutettu. Voisiko teinin kummit, isovanhemmat tms osallitua hänen toiveensa toteutukseen?

Tästä ahdistuksesta ei säästämällä selviä. Suvussa eräs henkilö on tehnyt niin paljon pahaa, että koko suku levällään.

Ei ahdista, mutta ihmetyttyää. Esim viime joulun jälkeen tyttö kertoi monen kaverinsa saaneet: iphone, järjestelmäkamera, läppäri, Pariisin/Teneriffan yms-matka. Ja nämä siis 13 vuotiaille tytöille ja siis yhdelle suurinpiirtein kaikkea tätä. Ja mikä pisti silmään, eniten lapsia sai eroperheen lapset. Eniten ja kalleimpia.

Minulle ei ole nimittäin koskaan tullut mieleenkään, että teini saisi monen tuhannen edestä joululahjoja. Meillä on teinit saaneet itse säästää tienesteistään rahaa isompiin ostoksiin. Kummasti on lisännyt työhaluja, kun on ollut tavoite. On ulkoilutettu naapurin koiria ja pesty toisen naapurin mattoja ja kolmannen naapurin halkoja hakattu, että saisi aina jonkun kympin säästökassaan lisää.

Mielenkiinnolla odotan, että mitä nämä samat tytöt saavat nyt 14 vuotiaina, kun viime vuonna on jo saatu järkkärit ja läppärit yms. Joko ostetaan mopoauto ja kevari odottamaan tarpeeksi ikää.

Ei ahdista. Jouluun menee mitä menee, en stressaa vaikka rahaa ei paljon olekaan. Joulufiilis ei maksa mitään.

Joulua viettämättömänä tätä keskustelua on tullut luettua vähän kauhuissaan. Tuollaistako se nykyään on?

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 20:02"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:04"] [quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:59"] No:3 lisää vielä, että lapset ovat äärimmäisen mukautuvaisia. He eivät muista pahalla sitä, että jonakin jouluna koko lahjamäärän arvo on ollut vaikka 50-100e/ lapsi tai saunapäivänä on jaettu limupullo kolmeen pekkaan. Aina ei ole ollut rahaa siihen limupulloonkaan, vaan on juotu mehukattia jääpalojen kera. Heille ei ole tärkeintä tavaran arvo vaan se vallinnut tunnelma.   Tämän tiedän siksi, että olen ollut itsekin hyyyyyvin köyhä totaali-yh. Nyt lapset ovat aikuisia ja muistavat mm. näitä saunailtoja äidin kanssa. Se mehu oli maailman herkullisinta, kun sai jutella äidin kanssa ihan rauhassa! Joululahjojaan eivät edes muista: joku ihan pikku tilpehööri on saattanut olla ikimuistoisemi kuin 200e:n Pleikkari.   Älkää stressatko. On tietysti kivaa kun lapsille voi ostaa juuri sen SUPADUPA-tablettitietokoneen, mutta vähempikin on upeata, kun itsellänne ei koko ajan ole otsa kurtussa ja lasten ei tarvitse kuunnella huokailua rahanmenosta. Paremmin muistavat piparkakkutaikinan syönnin ja isin ja äidin naurun, kuin uudet luistimet. [/quote] Olen aivan liian raskaana, tuli kyyneleitä silmiin =D [/quote] No ajatuksenahan tietysti ihan kaunis, mutta totuus kyllä on, että se teini pettyy, jollei sitä iphonea saa, ainoastaan piparitaikinaa vanhempiensa kanssa. [/quote]Meillä monikin on vinkunut iphonea jo vuosia ja yhtäkään en ole ostanut. Edelleenkin on hyvät välit vaikka joutuvat tyytymään eri valmistajaan tai hankkimaan töitä saadakseen i-laitteensa. Minulla on periaatteita :)

[/quote]

Kyllä teini pettyy, mutta ei näytä :)

Minulla oli teininä jopa niin suuri haave, että kampaamon hiustenhoitoainetta. Oli määrätty merkki, mitä olisin halunnut, mutta omat taskurahat eivät riittäneet siihen.

Muistan vieläkin 30 vuotta myöhemmin sen tunteen, kun aukaisin paketin ja sieltä löytyi markettishampoo, joka vielä tuoksui niin järkyttävän voimakkaasti, ettei sitä voinut käyttää. Taisi olla vielä merkkiä flex :)

Ahdistaa, että joudun tuhlaamaan rahaa turhiin lahjoihin. En osaa ostaa mieleisiä lahjoja sukulaisille, mutta jotain on pakko ostaa, koska lahjovat meidän lasta, enkä sitä halua kieltääkään. Ruokaan tuhlattu raha ei ahdista, mutta se että ilman autoa joutuu taas raijaamaan niitä kasseja kyllä ärsyttää. 

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:54"]

Ei ahdista, mutta ihmetyttyää. Esim viime joulun jälkeen tyttö kertoi monen kaverinsa saaneet: iphone, järjestelmäkamera, läppäri, Pariisin/Teneriffan yms-matka. Ja nämä siis 13 vuotiaille tytöille ja siis yhdelle suurinpiirtein kaikkea tätä. Ja mikä pisti silmään, eniten lapsia sai eroperheen lapset. Eniten ja kalleimpia.

Minulle ei ole nimittäin koskaan tullut mieleenkään, että teini saisi monen tuhannen edestä joululahjoja. Meillä on teinit saaneet itse säästää tienesteistään rahaa isompiin ostoksiin. Kummasti on lisännyt työhaluja, kun on ollut tavoite. On ulkoilutettu naapurin koiria ja pesty toisen naapurin mattoja ja kolmannen naapurin halkoja hakattu, että saisi aina jonkun kympin säästökassaan lisää.

Mielenkiinnolla odotan, että mitä nämä samat tytöt saavat nyt 14 vuotiaina, kun viime vuonna on jo saatu järkkärit ja läppärit yms. Joko ostetaan mopoauto ja kevari odottamaan tarpeeksi ikää.

[/quote]

Tähän sanoisin, että jos perheellä on varaa, niin ei ole muilta pois, vaikka ostaisi hevosen, koiran, popot ja autot jne. Järkevät vanhemmat toki rajoittavat tavaramäärän, mutta esim. oma läppäri muutaman vuoden välein, tai älypuhelin on mopokortti/mopo ja ajokortti on ihan ok, jos siihen on tosiaan varaa.

Meillä on 4 lasta välillä 9-15 v. (uusperhe, 3 minun, 1 miehen) Ei ahdista niinkään rahanmeno vaan se lahjojen etsiminen ja kaupoissa juokseminen, mutta olen jo sanonut, että kun 12 v. tulee täyteen, lahjoja ei enää osteta kuin yksi per nenä tai saa toivoa rahana tai lahjakorttina. Ja onneksi meillä on vaan kaksi kummilasta, mies on ainoa lapsi ja mulla vaan kaksi siskonlasta. Olen niille jo lahjat ostanut ja toistasataa meni. Mies ja minä ei keskenämme osteta yhtään mitään. Tabletit ja puhelimet lapsille on hommattu jo muutenkin, eikä ne lasiruutuisesta Iphonesta perusta, onneksi on halvat välttäny.

Yllättävän suosittu on tuo "haluan lahjakortin xxx-vaatekauppaan". Ovat ymmärtäneet jo että aleista saa joulun jälkeen enemmän (ja moni kortti on voimassa kaksi vuotta ja voi ostaa useammalla kerralla kunnes tulee täyteen.) Ensi vuonna ajattelin ehdottaa, että skipataan joululahjat ja mennään matkoille. 

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:35"]Lapsilla hirveät lahjatoivomukset ja ei aina viitsisi tuottaa pettymystä : (
[/quote]

Ei ahdista. Lahjoja voi ostaa pitkin vuotta niin ei kasaudu kaikki kulut samalle kuulle. Samoin myös joulukoristeita ym. voi hankkia etukäteen kirppareilta.
Ja rahaa voi käyttää sen verran kun on varaa. Rakastan joulua! :)

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 19:07"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 18:35"]

Lapsilla hirveät lahjatoivomukset ja ei aina viitsisi tuottaa pettymystä : (

[/quote]

Ei ahdista, kun olen lapseton ja saan päättää itse, paljonko rahaa käytän. Itselleen on sitä paitsi paljon kivampi ostaa lahjoja kuin lapsille. :)
[/quote]

Huomaa tosta viimeisestä lauseesta että sulla ei todellakaan ole lapsia. :)

Ei enää, sillä olen jo muutaman vuoden viettänyt aika askeettisen joulun. En osta lahjoja, en halua niitä itse, turhaa tavaraa. Ruokaa toki laitan ja ostan, mutta paras fiilis tulee radion joulumusasta ja leppoisasta yhdessäolosta.