Muita, jotka ei tykkää keskustella ruokapöydässä?

Meillä keskustellaan ruokapöydässä päivän tapahtumat. Niin ja ei kyllä ruokasuussa puhuta. 

Meidän koko perhe. Ollaan introvertteja kaikki ja kun liian sosiaalisten työ- ja koulupäivien jälkeen istutaan syömään, ei kukaan jaksa puhua mitään. Ollaan jopa kuulokkeet korvilla ja puhelimella samalla kun syödään, jos siltä tuntuu. Vasta sitten kun ollaan saatu tankata sekä ruokaa että yksinäisyyttä, jaksetaan höpötellä toistemme kanssa. Tervetuloa Piia Penttalat ja muut dissaamaan meidän perheruokailut koska vaan, mutta me itse tiedetään mikä hyvältä tuntuu. 

Jos ei halua, ei ole pakko.

En edes istu ruokapöydässä, ihan yksin syön omassa rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei halua, ei ole pakko.

Tällä hetkellä hallituksen suositus on, että ruokapöydässä ei puhuttaisi.

Jos haluaa pyytää esim. suolasirotinta, niin se tulisi tehdä elekielellä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä keskustellaan ruokapöydässä päivän tapahtumat. Niin ja ei kyllä ruokasuussa puhuta. 

Meillä keskustellaan päivän tapahtumat ns perhevartissa ja ruokailussa rauhoitutaan siihen ruokailuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei halua, ei ole pakko.

Tällä hetkellä hallituksen suositus on, että ruokapöydässä ei puhuttaisi.

Jos haluaa pyytää esim. suolasirotinta, niin se tulisi tehdä elekielellä.

Tässä on ihan pointti. Jos jokainen suu vaahdossa selittää niitä päivän tapahtumia niitä pisaroita lentää muiden lautasille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä keskustellaan ruokapöydässä päivän tapahtumat. Niin ja ei kyllä ruokasuussa puhuta. 

Meillä keskustellaan päivän tapahtumat ns perhevartissa ja ruokailussa rauhoitutaan siihen ruokailuun.

Kukin tyylillään. Meistä on mukava keskustella ruokailun yhteydessä. Kutsutaan myös ystäviä syömään aina silloin tällöin pitkän kaavan kautta. 

Meillä opetettiin jo pentuna, ettei ruokapöydässä saa puhua, siitä olen oppinu pitämää turpani kiinni ja kyllä olen samaa mieltä, että syödessä pitää olla rauha

Onhan vähän hankalaa syödä kun pitää koko ajan puhua eikä ruoka suussa saa puhua. Juhlissakin homma ratkeaa yleensä sillä tavoin että joku jututtaa niin kauan ettei ruokaa enää ole tai haetaan pöydästä. Oma cancel mulla menossa

Eihän siinä ruokapöydässä ehdikään puhumaan, kun pitää samalla syödä ja selata kännyä tai tablettia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä opetettiin jo pentuna, ettei ruokapöydässä saa puhua, siitä olen oppinu pitämää turpani kiinni ja kyllä olen samaa mieltä, että syödessä pitää olla rauha

Meillä opettiin että ruoka suussa ei saa puhua, mutta kyllä ruokapöydässä aina silti keskusteltiin. 

Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Ruoka-aikana ruokaillaan ja kun keskustellaan niin silloin keskustellaan.

Olen ollut useamman kerran ravintolassa syntymäpäivillä,kurssitapaamisilla, ystävätapaamisilla jne. Koko ilta istuttu pöydän ääressä, syöty ja juteltu. Olisi ollut vähän outoa mennä juhlimaan ja tapaamaan ihmisiä ja istua tuppisuina koko ilta.

Jos kutsutte ystäviä syömään, niin syöttekö illallisen ihan vaan tuppisuuna? Itse olen oppinut sihen, että syöminen on osa seurustelua ja ruokapöydässä voidaan istua vaikka kolme tuntia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kutsutte ystäviä syömään, niin syöttekö illallisen ihan vaan tuppisuuna? Itse olen oppinut sihen, että syöminen on osa seurustelua ja ruokapöydässä voidaan istua vaikka kolme tuntia. 

Kutsua ystäviä syömään? Mitä se on?

Ruoka kuuluu syödä telkkaria katsoen, eikä telkkaria katsoessa ole kohteliasta puhua.

Meillä käydään päivän tapahtumat läpi ruokaillessa. Päivällinen on ainoa hetki kun ollaan koko porukka samaan aikaan kotona. Ruoka suussa ei puhuta, kännykät yms. ei kuulu ruokapöytään.

Minä inhoan syömistä, joten ruokapöytän tullaan nimenomaan keskustelemaan ja se ruoka on siinä tekosyynä. Saa vaikka jäähtyä lautaselle ja mennä roskiin jos on hyvät puhenaiheet.

Vierailija kirjoitti:

Meillä opetettiin jo pentuna, ettei ruokapöydässä saa puhua, siitä olen oppinu pitämää turpani kiinni ja kyllä olen samaa mieltä, että syödessä pitää olla rauha

Kuulostaa tosi ankealta. Onneksi omassa lapsuudessa ei ollut tuollaista.