Kuinka paljon lapsenne näkevät isovanhempiaan?
Ja kuinka pitkä välimatka teillä isovanhemmille on?
Me ollaan yleensä käyty miehen vanhemmilla kerran kuussa. Ollaan siellä silloin yksi viikonloppu. He asuvat vajaan tunnin automatkan päässä meiltä. Appiukkoni on eläkkeellä ja anoppini on töissä meilläpäin, mutta KOSKAAN he eivät käy meillä (paitsi synttäreillä). Nyt ollaankin kyllästytty pakkaamaan ja purkamaan tavaroita + vauvan (6 kk) unet menee sekaisin, kun sinne mennään ja ollaankin päätetty miehen kanssa, ettei mennä sinne ollenkaan nyt syksyn aikana. Vasta kun tulee lunta maahan, että siellä voi ulkona tehdäkin jotain. He saavat tulla meille, kun haluavat lapsenlapsiaan nähdä. Mielenkiinnolla odotan, tulevatko kertaakaan...
Mun äiti asuu reilun tunnin automatkan päässä, mutta hän käy meillä pari kertaa kuussa ja on yhden päivän. Haluaisin nähdä äitiäni useamminkin, mutta hän on aika kiireinen (vaikka ei olekaan töissä) ja meillä on taas hankalaa mennä sinne (meillä ei ole autoa, vaan meidät tullaan aina hakemaan...). Syksyllä käydään varmaan yhden viikonlopun verran äitini luona, mutta muuten sama juttu kuin appivanhempien kanssa eli vasta talvella aletaan käydä ahkerammin. Onneksi äitini käy kuitenkin meillä edes parin viikon välein. Jos hän asuisi lähempänä, kävisin siellä lasten kanssa viikottain päiväsaikaan.
Mitenkäs muilla?
Kommentit (24)
Mun vanhemmat asuu kymmenen kilometrin päässä, ja käydään siellä viikottain, he taas käyvät meillä ehkä merkkipäivinä eli muutaman kerran vuodessa.
Anoppi ja appi asuvat 60 km päässä, ja he käyvät 1-2 kertaa viikossa meillä, ja me heidän luonaan 2-3 kertaa kuussa. Matka ei ole ongelma autolla, mutta yleensä vierailemme viikonloppuisin.
Meidän lapsilla on todella ihanat isovanhemmat: he ovat aidosti kiinnostuneita lapsenlapsistaan, mutta kunnioittavat meidän yksityisyyttä.
Olen jo aiemminkin tästä kertonut, joku saattaa muistaakin, mutta kerronpa silti =) Eli äitini, isäpuoleni ja siskoni asuvat n. 500m meiltä ja kolmivuorotyöni takia 2v2kk poikani on heillä ilta-/yöhoidossa noin 3 yötä/vk. Lisäksi jos joskus haluan itse mennä johonkin, siskoni tai äitini hoitaa poikaa. Soittelemme äidin kanssa joskus useastikin päivässä, kaikesta mitä tulee mieleen =) Meillä siis on erittäin hyvät välit.
Isäni asuu 150km päässä, näemme noin 3-4krt/v, hän käy meillä ohikulkiessaan työmatkoilla.
Ex-mieheni vanhemmat asuvat n. 200km päässä, heitä poika näkee ehkä kerran vuodessa, kun pojan isä käy vierailulla sielläpäin pojan kanssa.
Minulla asuu lisäksi oma isotäti ja isosetä 1km päässä, heitä näemme 2krt/vk, ovat jo eläkeläisiä. Eli pojallani on tässä vara- mummo ja -pappa ihan vieressä. =)
Vaikka vanhempani asuvat niin lähellä, eivät tule koskaan ilmoittamatta kylään, samoin minä soitan aina ensin että " ollaan tulossa" . Meillä on avaimet toistemme luo.
Varsinkin Yh:na minulle on erittäin tärkeää, että on tällainen tukiverkosto ihan lähellä. Joskus tietenkin menee hermot, kun ollaan juuri oltu 3 yötä äidilläni, ja minulla on yksi vapaapäivä, niin äiti jo soittaa että " tuletteko syömään meille" . Ei kylläkään loukkaannu vaikka sanon suoraan ettei tulla, vaan halutaan olla rauhassa kotona.
Olen siis varsin onnellisessa asemassa..! =)
.. tunnen todellakin olevani hieman lapsellinen tässä meidän tilanteessa. Siis että isovanhemmat ovat lähellä ja saatavilla, ja minä vaan valitan. Pitää nyt todellakin yrittää kasvaa tässäkin suhteessa vähän aikuisemmaksi. Kiitos kun avasitte silmiäni!
t. Ompunäiti
ps. Onko kukaan yhtään samanlaisessa tilanteessa kuin me; isovanhemmat lähellä ja haluavat tavata lapsenlasta, mutta ihmisinä rassaavat sinua (tai molempia vanhempia) monin tavoin? Miten olette luovineet asian kanssa?
Kaikki isovanhemmat asuvat 20 km säteellä meiltä. Omilla vanhemmillani käyn useammin nyt kun äiti juuri jäi eläkkeelle (pari kertaa viikossa), appivanhempia nähdään vähän harvemmin, mutta kuitenkin viikon-parin välein. Toisinaan useamminkin.