Onko täällä entisiä koulukiusattuja?

En mutta olin itse kiusaaja ja hakkaaja

Up

Up

Kyllä olin uhri toiselta luokalta alkaen. Kiusaaminen ei ollu edes mitään pientä, vaan suoraa potkua munille tai kolme tyyppiä potkii maassa makaavana ympäri kehoa. Henkisellä puolella taas se tyypillinen. Liikuntatunneilla joukkuevalinnoissa tappelevat keskenään siitä kumpi mut joutuu ottamaan jne shitit. Koulukiusaamisen lisäksi mua hakattiin remmillä myös kotona. Ala-asteella sentään opettajat oli muistaakseni lähinnä silmiä ummistavia turhakkeita. Mutta yläasteella opettajat oli jopa mukana kiusaamassa. Luokanvalvoja oikein yllytti. Oikea palkittu vuoden opettaja tuokin. Otti mut eräiden portaiden alle puhutteluun ja sanoi tekevänsä mun elämästä täyttä helvettiä. Tappaisi mut jos voisi. Tottakai arvosanat oli koko ajan surkeita eikä sitä omaa elämää mitenkään saanut alkamaan. Kelpasin pentuna sentään erään namusedän seksileluksi. Mihinkään muuhun en sitten kelvannutkaan. Ovat olleet kalpeata sakkia psykiatrisessa sairaalassa kun mun tarinan ovat kuulleet. Kaikkein kuvaavinta oli kun kukaan aikuinen tehnyt mitään, kaikki vain hyssytteli, vähätteli tai vielä pahinta, oli jopa mukana kiusaamassa joko suorasti tai epäsuorasti. Edes poliisi uskonut asiaa. Nyt olen sairaseläkkeellä, enkä voi koskaan näistä traumoista parantua. Ainoa suuri nautinto on, kun normot haukkuu rotaksi. Näen jotenkin oikeudenmukaisena sen, että nyt joutuvat maksamaan tekemisistään erittäin kalliina sairaanhoidon maksuina, sekä loppuelämäni elätyksestä. Kannattiko?

"Luokanvalvoja oikein yllytti. Oikea palkittu vuoden opettaja tuokin. Otti mut eräiden portaiden alle puhutteluun ja sanoi tekevänsä mun elämästä täyttä helvettiä. Tappaisi mut jos voisi."

Annas kun arvaan, epävakaa persoonallisuus löytyy diagnoosilistalta? Muut osaa yleensä tehdä tarinoistaan vähän uskottavampia.

Vierailija kirjoitti:

"Luokanvalvoja oikein yllytti. Oikea palkittu vuoden opettaja tuokin. Otti mut eräiden portaiden alle puhutteluun ja sanoi tekevänsä mun elämästä täyttä helvettiä. Tappaisi mut jos voisi."

Annas kun arvaan, epävakaa persoonallisuus löytyy diagnoosilistalta? Muut osaa yleensä tehdä tarinoistaan vähän uskottavampia.

Niin. Kirjoitin tuon lisäksi myös, että kukaan ei edes uskonut mitään. Arvaas minkä taidon opin tuon episodin jälkeen. Kaiken tallentamisen. Kun kukaan ei usko, ja maailma on mitä on, fiksuinta on kantaa aina mukana jonkin sortin nauhuria. Aikoinaan se oli sellanen pieni kasettinauhuri ja nykyisin kännykän tallennin. Mitään en minkään auktoriteetin tai viranomaisen kanssa puhu ilman nauhoitusta. Eräs työnantaja joutui aikoinaan kaulaansa myöten kuseen kun paljastui, että olen nauhoittanu kaiken simputuksen ja työpaikkakiusaamisen. Opin siis jo lapsena, että niin kauan kun asiat on sana sanaa vastaan, ja niitä asioita on paljon ja kokoajan, on todella heikoilla kun kaikki käyttäytyy juuri niin kuin sinä. Syytetään uhria, tai keksitään jokin selitys ”se on ihan sekasin”. Mutta kun asiasta on esittää todiste, tilanne muuttuu täysin. Todiste pakottaa toimimaan. Voi ollakin että olenkin ihan päästäni sekasin ja todella paha säkki. Mutta hei, kiusaajathat mut on opettanu ja rikkonu. Sitä saatte mitä olette tilanneetkin.

Epärealistisen haihattelun kiusaamisen poistamisesta sijaan tulisi keskittyä antamaan se korkeampi sosiaalinen status niille potentiaalisille kiusaajille toisella tavoin. Pahnanpohjimmaiset ovat ne jotka valitaan kiusattavaksi, ja hierarkiassa ylempänä olevat vakiinnuttavat ja parantelevat asemiaan kiusaamalla. Jos heillä olisi taattu tuo selvästi korkeampi asema koulunkin puolesta, niin kiusaisivatko he yhtä paljon?

Pakonomainen tasapäistäminen ei poista tarvetta laumahierarkiaan, ja parempi olisikin antaa niille alfoille ja alfaplussille heti suoraan jotain erivapauksia ja oikeuksia. Kauniit, suositut ja itsevarmat nuoret voisivat saada jotain etuja, esimerkiksi heille rajatun taukotilan, tasokkaampaa ruokaa, stipendejä jne. Heidän ei ehkä silloin tarvitsisi hakata sen lihavan rillirouskun päätä patteriin kun korkeampi status on ilmiselvää ja koulunkin puolesta todennettua.

Eka ja tokaluokkalaisille pahinta ja uudestaan jossain yläasteella. Ei koulukaverit vaan 3 opettajaa. Ne kokemukset vaikuttavat minun elämään rauhoittavasti edelleen ja olen yli 60 v.

miten pitkään kiusaaminen kesti?

- Ala ja yläasteen aktiivinen kiusaaminen. Lukiossa enää jätettiin yksin.

Kiusasiko kaikki?

- Ei, pääkiusaajat oli 2 suosittua varakkaan perheen tyttöä. Usein hymypatsaiden saajia ja myös kiusattujen tukioppilaita, koska osasivat näyttää toisenlaista naamaa opettajien suuntaan. Varsinkin yläasteellla nämä saivat "rekrytoitua" luokan poikia tekemään fyysistä kiusaamista avukseen, ja siellä oli muutenkiin isompikin rinki aina ympärillä nauramassa kun minua kiusattiin.

Jopa oma luokka?

- Lähinnä oma luokka joo.

miten pahaa kiusaaminen oli?

- Ala-asteella pääosin sanallista nälvimistä, kaikesta ulos jättämistä, minulle joukolla nauramista. Osoittamista kaikin tavoin että olen iljettävä, ruma ja huono, saastainen. Sellainen johon ei voi edes koskea oksentamatta. Yläasteella mukaan tuli fyysinen väkivalta, jota usein teki näiden (nättien ja suosittujen) pääkiusaajien käskystä tietyt luokan pojat, ilmeisesti päästensä kiusaajiien suosioon. Pään työntämistä wc-pyttyyn ja pytyn veto, repun tai avainten riistämistä multa väkisin ja heittämistä ojaan tai kieltäytymistä antamasta takaisin, kotimatkalla ei päästetty minua pitkin kotiin, jos yritin tarttuivat pyörääni, kaatoivat minut ja pahoinpitelivät. Sen sellaista kivaa.

Jännä kyllä minuun kiusaaminen vaikutti vähän toisin kuin moneen. Monihan sanoo että muuttui varovaiseksi ja araksi, ihmispelkoiseksi. Minä muutuin vuosien varrella kovaksi kuin kivi, sellaiseksi mille mikä tahansa kiusaaminen on yhdentekevää. En ikinä ajatellut että vika on minussa, vaan pidin kiusaajia tyhminä aggressiivisiina elukoina. En olisi edes halunnut semmoisten suosiota tai hyväksyntää. Tunne oli vähän kuin olisi joutunut vihaisten gorillojen häkkiin, ja siinä sitten toteaisi että voihan paska, turpaan tulee mutta eihän nuo elukat itselleen mitään voi, täytyy vaan kestää ja odottaa aikaa jolloin pääsee häkistä pois.

Vierailija kirjoitti:

Epärealistisen haihattelun kiusaamisen poistamisesta sijaan tulisi keskittyä antamaan se korkeampi sosiaalinen status niille potentiaalisille kiusaajille toisella tavoin. Pahnanpohjimmaiset ovat ne jotka valitaan kiusattavaksi, ja hierarkiassa ylempänä olevat vakiinnuttavat ja parantelevat asemiaan kiusaamalla. Jos heillä olisi taattu tuo selvästi korkeampi asema koulunkin puolesta, niin kiusaisivatko he yhtä paljon?

Pakonomainen tasapäistäminen ei poista tarvetta laumahierarkiaan, ja parempi olisikin antaa niille alfoille ja alfaplussille heti suoraan jotain erivapauksia ja oikeuksia. Kauniit, suositut ja itsevarmat nuoret voisivat saada jotain etuja, esimerkiksi heille rajatun taukotilan, tasokkaampaa ruokaa, stipendejä jne. Heidän ei ehkä silloin tarvitsisi hakata sen lihavan rillirouskun päätä patteriin kun korkeampi status on ilmiselvää ja koulunkin puolesta todennettua.

Hmm. Mun kiusaajilla oli kaikella tapaa korkea status ennestään eikä se estänyt heitä kiusaamasta. He selvästi ihan vaan nauttivat siiitä kiusaamisesta, se oli kivaa ajankulua tylsiin koulupäiviin. Ei he siinä mitään laumahierarkiaa nousseet, olivat siinä jo huipulla enkä minä enkä eräs toinen kiusattu oltu uhkaajia. - 29

Kiusaamista ei kiusaaja omaehtoisesti lopeta koskaan. Jonkun muun, yleensä ulkopuolisen, siihen pitää puuttua.

Miksi?

Koska kiusaaminen TOIMII sille kiusaajalle.  Miksi hän sen silloin itse lopettaisi?

Up

Kiusattiin 12 vuotta. Ala-asteella, yläasteella ja ammattikoulussa.

Toisin kuin yleensä sanotaan, kiusaajani eivät ole mitään päihdeongelmaisia surkimuksia tai sellaisia joilla olisi elämä päätynyt katuojaan, vankilaan tai ennenaikaiseen kuolemaan. Ei, vaan he luikertelivat kuin koira veräjästä, osa heistä on menestyneitä työelämässä, ja muutenkin elämässä pyyhkii hyvin. Ja miksei pyyhkisi, kun ovat tottuneet kyynärpäätaktiikkaan. Minä olen se surkimus, joka ei ole elämässä pärjännyt. Opiskelukyky mennyt, sosiaaliset taidot on olemattomat ja täten parisuhteita on nolla. Seksielämä olematon. Hukkaanheitetty elämä. 🙄

Up

En

Voi nyyh teitä. Pitäskö nousta ylös ja mennä töihin. Elämä on kovaa

Up

miten pitkään kiusaaminen kesti?

-3 vuotta

Kiusasiko kaikki?

-Kyllä

Jopa oma luokka?

-Koko koulu ja osa opettajista

miten pahaa kiusaaminen oli?

-omaisuuden tuhoamista, päivittäistä hakkaamista ja pahoinpitelyä eri välineillä, nimittelyä, kiristystä, simputusta jne.

Vierailija kirjoitti:

Voi nyyh teitä. Pitäskö nousta ylös ja mennä töihin. Elämä on kovaa

Olen lomalla, en viitsi silloin mennä töihin. Saisinko vielä tiedustella, millä tavoin työssäkäynti estää henkistä väkivaltaa?

Alkoi heti ekalla luokalla, eikä ole loppunut vieläkään, vaan raaistunut. Olen jo lähes 50-vuotias. Ennen koulu ja sen jälkeen siten miten kukin on sitä pystynyt hoitamaan. Tällä hetkellä elän vähän kuin pelossa, että joku tekee minulle jotain. Syy; kiusaajani pakkomiellerakkaus (ei suhdetta ikinä) on minun uusi miesystäväni. Olen saanut nimettömiä t...ouhkauksia ja muitakin läheisiäni uhkailtu. Alkoi tuolloin kun suhde mieheen selvisi. kiusaaja työskentelee terveydenhuoltoalalla aika hyvässä virassa.