Nykyaikana aikuistuminen tapahtuu myöhemmin, koska hoivayhteiskunta kantaa nuorisoa pidempään kuin ennen

Sosiologeille on ollut jo melkein sata vuotta selvää, että länsimaisen kulttuurin nuoriso tuntee keskenään enemmän yhteenkuuluvuutta kuin vanhempiensa kanssa. He tietävät myös, että aikuistuttuaan ihmisillä jää yhtenäinen nuorisokulttuuri taka-alalle ja tärkeämmäksi tulee lähiyhteisö, koosta riippuen se maa, maakunta, kaupunki, naapurusto. Tästä syystä antropologit pitävät mm. käsitettä "maailmankylä" täysin utopistisena.
Itsekkyys ja nurkkakuntaisuus kasvaa heti, kun ollaan mukana työelämän vaatimuksissa ja perhe vastattavana. Kansainvälisissä yrityksissä tuo "nurkka" tarkoittaa omaa työyhteisöä ja sen sidosryhmiä. Silloin eri kansallisuudet puhaltavat mainiosti yhteen hiileen. Kunnes aletaan saneeraamaan...
Uusi ilmiö on, että nykyaikana tuo "aikuistuminen" tapahtuu varmaan myöhemmin, koska hoivayhteiskunta kantaa suurempaa osaa nuorisosta pidempään kuin ennen. Pitkät opiskeluajat ja jouten olon mahdollistavat eri tukimuodot. Lisäksi on ns. kolmas sektori, joka on kaunisteleva nimitys matalan tuottavuuden maailmanparantamisen puuhastelulle, johon rahat eivät tule asiakkailta, vaan avustuksista.