Elämäni mies jätti minut.
Olen ihan rikki :( miten tästä pääsee eteenpäin? Miten unohtaa? :(
Kommentit (51)
Minä olen saanut tarinastasi sellaisen tunnun, että te palaatte yhteen piankin. Soittele hänelle. Koeta tavata häntä aina kun siihen tulee tilaisuus. Kyllä hän lopulta ymmärtää, että te kuulutte yhteen.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:49"]Onko tämä ensirakkautesi? Minäkin luulin ensimmäisen eron kohdalla, että kipu on niin hirveää ettei siitä kertakaikkiaan voi päästä yli. Silti pääsin ja myöhemmin tajusin ettei ero ole maailmanloppu, hetken vain kirpaisee :) [/quote] Oli :( kuinka kauan sinulla kesti päästä yli? Kauanko aikaa erosta nyt on? Miltä tuntuu nähdä mies? (jos näet)
[/quote]
Voi ei, tiedän tasan tarkkaan mitä käyt nyt läpi. Itsellekin ero oli todella hankala ja vei kauan aikaa. Itse en pahimpaan aikaan osannut istua, en seisoa, en maata, en tiennyt yhtään mitä olisi pitänyt tehdä. Ikävä toista kohtaan oli NIIN suurta.
Kokonaan yli pääseminen kesti minulla yli vuoden. Olin miehen kanssa tekemisissä vielä eron jälkeen, joten se ei todellakaan ainakaan helpota tilannetta! Tällä hetkellä tunnen miestä kohtaan vain inhoa, sillä hän yritti sabotoida suhteeni nykyiseen mieheeni, kenen kanssa jo asunkin yhdessä. Riitelimme useat kerrat nykyisen miesystäväni kanssa tästä eksästä, joten enää ei ole vaaraa että häneen jaksaisin suoda yhtäkään lämmintä ajatusta.
Mutta asiaan. Suosittelisin sinulle nyt että ottaisit eron miehestä. Miksi et aloittaisi puhtaalta pöydältä? Minä jos kuka tiedän, että rakastat miestä nyt ja seisoisit vaikka kuukauden päällään jos saisit hänet takaisin. Kokemuksesta sanon ettei kannata. Jos suhteenne ei kaadu pettämiseen, se kaatuu siihen miten pettäminen on mukana elämässänne. Riitelette pettämisestä kuitenkin, tai siitä kun mies on taas lähdössä kavereiden kanssa ulos ja pelkäät, että hän pettää uudestaan. Ja näin noidankehä on valmis :(
Vaikka nyt tuntuu pahalta, kuukauden päästä on jo toinen ääni kellossa. Lähdet tyttöjen kanssa baariin, laittaudu nätiksi ja tajuat että saat huomiota muualtakin :) Käytä tinderiä, juttele muiden miesten kanssa äläkä ole tekemisissä mieheen enää ollenkaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Minä tiedän mitä se vatvominen toisen kanssa on... vaikka laastarisuhteista puhutaan paljon pahaa, kyllä ne asiansa ajavat, vaikka itsekästähän se onkin. Mutta mieti, minä selvisin :) Ja niin selviät sinäkin, se ei vain nyt tunnu siltä kun olet tottunut niin olemaan sen toisen kanssa. Luo uudet päivärytmit mitä noudatat, ja päätä että elät vain itsellesi. Aloita urheilu (jos et jo urheile) ja tee sitä vaikka kaverin kanssa. Näin saat muutakin ajateltavaa kuin ex :)
9
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:50"]Nyt ap soitat sille miehelle! Nyt heti vielä tänä iltana. Kerrot mitä tunnet ja mitä hän menettää, jollei tule järkiinsä. [/quote] Ollaan koko lauantaista asti puhuttu ja puhuttu, olen kertonut että olen valmis yrittämään mitä vaan, ihan mitä vaan. Olen ehdottanut kaikkea. Toivottavasti mies haluaa palata vielä :(
[/quote]
En ole mies mutta voisin kuvitella että tuo "olen valmis tekemään mitä vaan" päinvastoin ahdistaa häntä ja karkottaa vielä kauemmas. Mun ex-poikaystävä aneli ihan samalla tavalla kun ero tuli ja se ahdisti mua ihan älyttömästi, pelkkä ajatuskin siitä että hän oli riippuvainen minusta kuin pikkulapsi ja olisi ollut valmis vaikka kynnysmatoksi ettei jää yksin. Lisäksi tuli tunne että jos jatkan hänen kanssaan, hän käyttää tuota anelutekniikkaa jokaisen vastoinkäymisen ja riidan kohdalla tai uhkailee että tekee itsellensä jotain jne.. Ei aikuiset ihmiset halua sellaista vaan ihmisen jolla on itsetunto ja oma elämä ja jotka eivät ota vastaan mitä paskaa vaan jotta vain saisivat olla jonkun kanssa. Ei kai sellainen parisuhde voi olla terve jossa toinen suostuu vaikka petettäväksi, kai sinullakin joku ihmisarvo on...Anna nyt ajan kulua ja näytä miehelle että sulla on elämää ilman häntäkin.Se voi hänet todennäköisemmin tuoda takaisin kuin se että olet valmis mihin vaan.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:53"]Kuinka pitkään ehditte olla yhdessä? Minkä ikäisinä aloitte seurustella? Pettikö mies vain kerran vai useamman kerran? Tsemppiä AP, olen itse ollut samassa tilanteessa, nyt ensihätään auttaa kun vaan voit avautua jollekulle. :) Vaikka se ei taida paljon tässä tilanteessa lohduttaa.... [/quote] Muutama vuosi, alettiin seurustella kun minä olin 16, mies 3 vuotta vanhempi. Varsinaisesti petti vain tämän kerran, mutta muutakin säätöä miehen puolelta on aikaisemmin ollut. Tiedän, että puhuminen voisi auttaa, mutta minulla ei ole ketään kenelle puhua, se tästä näin vaikeaa tekeekin :(
[/quote]
Eikö siis ole lainkaan ystäviä, joille voisit puhua? :( Tai perhettä? Alkushokki on paha ja siitä johtuvan fyysinen kipu tuntuu kestämättömältä. Tiedät kenties vasta tulevaisuudessa, oliko teiltä lopulta tarkoitettu yhteen. Jos annat miehelle aikaa ja mahdollisuuden miettiä, voi olla että hän palaa takaisin. Sitähän sanotaan, että if you love somebody, set them free, if they return, they were always yours, if they don't, they never were. Ainakin itse haluan uskoa tähän. Saattaahan myös käydä niin, että sitten kun tämä mies olisi ehkä tulossa takaisin, sinä itse oletkin jo löytänyt _oikean_ elämäsi miehen.... :)
Sovitte täydellisesti yhteen ja silti mies petti? Lisäks tuo, että olet valmis vaikka mihin ettei mies jättäisi sinua. Se kielii epätoivoisesta riippuvuussuhteesta, ei tasapainoiselta parisuhteelta.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:00"]Minä olen saanut tarinastasi sellaisen tunnun, että te palaatte yhteen piankin. Soittele hänelle. Koeta tavata häntä aina kun siihen tulee tilaisuus. Kyllä hän lopulta ymmärtää, että te kuulutte yhteen.
[/quote]
Kumpa tämä olisi totta :(
Jos mietit tarkemmin ja kylmän objektiivisesti, onnistuu muuten vaan ajan kanssa, niin huomaat ettei mies ollutkaan ihan niin hyvä ja juuri sinulle sopiva.
Mulla on kokemusta. Kauheat sydänsurut ja pidin sielunkumppano yms. Mutta kun mietin tarkemmin.. Sinäkin löydät ne virheet kun alat miettimään. Yksi virhe on miten hän sinua kohteli. Se kertoo tosi paljon ihmisen luonteesta.
Siinä vähän ajateltavaa ja tsemppiä hommaan selviät kyllä :)
Eronne on niin tuore, että miehelläsi on vielä voimakkaita tunteita sinja kohtaan. Niihin sinjn on vedottava. Älä anna hänen tunteittensa päästä unohtumaan. Pidä säännöllistä yhteyttä. Parasta on tavata häntä silloin, kun hän ei sitä odota. Spontaanius saa yhteydenpitosi näyttämään suunnittelemattomalta ja miehesi ei koe, että roikut hänessä.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:49"]Onko tämä ensirakkautesi? Minäkin luulin ensimmäisen eron kohdalla, että kipu on niin hirveää ettei siitä kertakaikkiaan voi päästä yli. Silti pääsin ja myöhemmin tajusin ettei ero ole maailmanloppu, hetken vain kirpaisee :) [/quote] Oli :( kuinka kauan sinulla kesti päästä yli? Kauanko aikaa erosta nyt on? Miltä tuntuu nähdä mies? (jos näet)
[/quote]
Voi ei, tiedän tasan tarkkaan mitä käyt nyt läpi. Itsellekin ero oli todella hankala ja vei kauan aikaa. Itse en pahimpaan aikaan osannut istua, en seisoa, en maata, en tiennyt yhtään mitä olisi pitänyt tehdä. Ikävä toista kohtaan oli NIIN suurta.
Kokonaan yli pääseminen kesti minulla yli vuoden. Olin miehen kanssa tekemisissä vielä eron jälkeen, joten se ei todellakaan ainakaan helpota tilannetta! Tällä hetkellä tunnen miestä kohtaan vain inhoa, sillä hän yritti sabotoida suhteeni nykyiseen mieheeni, kenen kanssa jo asunkin yhdessä. Riitelimme useat kerrat nykyisen miesystäväni kanssa tästä eksästä, joten enää ei ole vaaraa että häneen jaksaisin suoda yhtäkään lämmintä ajatusta.
Mutta asiaan. Suosittelisin sinulle nyt että ottaisit eron miehestä. Miksi et aloittaisi puhtaalta pöydältä? Minä jos kuka tiedän, että rakastat miestä nyt ja seisoisit vaikka kuukauden päällään jos saisit hänet takaisin. Kokemuksesta sanon ettei kannata. Jos suhteenne ei kaadu pettämiseen, se kaatuu siihen miten pettäminen on mukana elämässänne. Riitelette pettämisestä kuitenkin, tai siitä kun mies on taas lähdössä kavereiden kanssa ulos ja pelkäät, että hän pettää uudestaan. Ja näin noidankehä on valmis :(
Vaikka nyt tuntuu pahalta, kuukauden päästä on jo toinen ääni kellossa. Lähdet tyttöjen kanssa baariin, laittaudu nätiksi ja tajuat että saat huomiota muualtakin :) Käytä tinderiä, juttele muiden miesten kanssa äläkä ole tekemisissä mieheen enää ollenkaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Minä tiedän mitä se vatvominen toisen kanssa on... vaikka laastarisuhteista puhutaan paljon pahaa, kyllä ne asiansa ajavat, vaikka itsekästähän se onkin. Mutta mieti, minä selvisin :) Ja niin selviät sinäkin, se ei vain nyt tunnu siltä kun olet tottunut niin olemaan sen toisen kanssa. Luo uudet päivärytmit mitä noudatat, ja päätä että elät vain itsellesi. Aloita urheilu (jos et jo urheile) ja tee sitä vaikka kaverin kanssa. Näin saat muutakin ajateltavaa kuin ex :)
9
[/quote]
Tämä koko tilanne on jotenkin niin sekava. En voi uskoa tätä todeksi. Ollaan erosta ja muista mahdollisuuksista puhuttu, ja välillä molemmista tuntui siltä niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, kaikki olisi hyvin. Lauantain jälkeen en ole enää osannut itkeä, koska en voi uskoa todeksi tätä. Päivät olen ollut kotona, siivonnut, pakkaillut tavaroita, järjestellyt miehen tavaroita, ym. Tänään vasta aloin tajuta, kun mies toi muuttokuorman, halattiin ehkä viimeisen kerran, ja jäin yksin. Tuntuu etten osaa edes nukkua yksin. Enkä tehdä mitään muutakaan. Salilla käymisen aion aloittaa mahdollisimman pian, tosin yksin, koska kavereita ei juuri ole. Olen vaan niin rikki :( mies sanoi että haluaisi vielä jatkossa vaihtaa kuulumisia, ehkä nähdä (pakkokin koska osa tavaroistani on vielä siellä.) mutta en tiedä.. Toivon vaan että palattaisiin.. :(
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:50"]Nyt ap soitat sille miehelle! Nyt heti vielä tänä iltana. Kerrot mitä tunnet ja mitä hän menettää, jollei tule järkiinsä. [/quote] Ollaan koko lauantaista asti puhuttu ja puhuttu, olen kertonut että olen valmis yrittämään mitä vaan, ihan mitä vaan. Olen ehdottanut kaikkea. Toivottavasti mies haluaa palata vielä :(
[/quote]
En ole mies mutta voisin kuvitella että tuo "olen valmis tekemään mitä vaan" päinvastoin ahdistaa häntä ja karkottaa vielä kauemmas. Mun ex-poikaystävä aneli ihan samalla tavalla kun ero tuli ja se ahdisti mua ihan älyttömästi, pelkkä ajatuskin siitä että hän oli riippuvainen minusta kuin pikkulapsi ja olisi ollut valmis vaikka kynnysmatoksi ettei jää yksin. Lisäksi tuli tunne että jos jatkan hänen kanssaan, hän käyttää tuota anelutekniikkaa jokaisen vastoinkäymisen ja riidan kohdalla tai uhkailee että tekee itsellensä jotain jne.. Ei aikuiset ihmiset halua sellaista vaan ihmisen jolla on itsetunto ja oma elämä ja jotka eivät ota vastaan mitä paskaa vaan jotta vain saisivat olla jonkun kanssa. Ei kai sellainen parisuhde voi olla terve jossa toinen suostuu vaikka petettäväksi, kai sinullakin joku ihmisarvo on...Anna nyt ajan kulua ja näytä miehelle että sulla on elämää ilman häntäkin.Se voi hänet todennäköisemmin tuoda takaisin kuin se että olet valmis mihin vaan.
[/quote]
varmaan totta tämäkin. Kiitos kaikille neuvoista <3 lohduttaa kun voi purkaa edes johonkin
Kyllä noin nuoren miehen pitääkin vieraissa käydä. Justiin oli tutkimus, että miehellä yli 20 eri naisen kanssa nussiminen estää eturauhassyöpää.
M40
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:11"]Eronne on niin tuore, että miehelläsi on vielä voimakkaita tunteita sinja kohtaan. Niihin sinjn on vedottava. Älä anna hänen tunteittensa päästä unohtumaan. Pidä säännöllistä yhteyttä. Parasta on tavata häntä silloin, kun hän ei sitä odota. Spontaanius saa yhteydenpitosi näyttämään suunnittelemattomalta ja miehesi ei koe, että roikut hänessä.
[/quote]
missä voisin nähdä miestä "vahingossa" niin ettei se vaikuttaisi suunnitellulta? Mies ei juuri käy kun töissä, kaupassa, joskus viihteellä..
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:51"] [quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:49"]Onko tämä ensirakkautesi? Minäkin luulin ensimmäisen eron kohdalla, että kipu on niin hirveää ettei siitä kertakaikkiaan voi päästä yli. Silti pääsin ja myöhemmin tajusin ettei ero ole maailmanloppu, hetken vain kirpaisee :) [/quote] Oli :( kuinka kauan sinulla kesti päästä yli? Kauanko aikaa erosta nyt on? Miltä tuntuu nähdä mies? (jos näet) [/quote] Voi ei, tiedän tasan tarkkaan mitä käyt nyt läpi. Itsellekin ero oli todella hankala ja vei kauan aikaa. Itse en pahimpaan aikaan osannut istua, en seisoa, en maata, en tiennyt yhtään mitä olisi pitänyt tehdä. Ikävä toista kohtaan oli NIIN suurta. Kokonaan yli pääseminen kesti minulla yli vuoden. Olin miehen kanssa tekemisissä vielä eron jälkeen, joten se ei todellakaan ainakaan helpota tilannetta! Tällä hetkellä tunnen miestä kohtaan vain inhoa, sillä hän yritti sabotoida suhteeni nykyiseen mieheeni, kenen kanssa jo asunkin yhdessä. Riitelimme useat kerrat nykyisen miesystäväni kanssa tästä eksästä, joten enää ei ole vaaraa että häneen jaksaisin suoda yhtäkään lämmintä ajatusta. Mutta asiaan. Suosittelisin sinulle nyt että ottaisit eron miehestä. Miksi et aloittaisi puhtaalta pöydältä? Minä jos kuka tiedän, että rakastat miestä nyt ja seisoisit vaikka kuukauden päällään jos saisit hänet takaisin. Kokemuksesta sanon ettei kannata. Jos suhteenne ei kaadu pettämiseen, se kaatuu siihen miten pettäminen on mukana elämässänne. Riitelette pettämisestä kuitenkin, tai siitä kun mies on taas lähdössä kavereiden kanssa ulos ja pelkäät, että hän pettää uudestaan. Ja näin noidankehä on valmis :( Vaikka nyt tuntuu pahalta, kuukauden päästä on jo toinen ääni kellossa. Lähdet tyttöjen kanssa baariin, laittaudu nätiksi ja tajuat että saat huomiota muualtakin :) Käytä tinderiä, juttele muiden miesten kanssa äläkä ole tekemisissä mieheen enää ollenkaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Minä tiedän mitä se vatvominen toisen kanssa on... vaikka laastarisuhteista puhutaan paljon pahaa, kyllä ne asiansa ajavat, vaikka itsekästähän se onkin. Mutta mieti, minä selvisin :) Ja niin selviät sinäkin, se ei vain nyt tunnu siltä kun olet tottunut niin olemaan sen toisen kanssa. Luo uudet päivärytmit mitä noudatat, ja päätä että elät vain itsellesi. Aloita urheilu (jos et jo urheile) ja tee sitä vaikka kaverin kanssa. Näin saat muutakin ajateltavaa kuin ex :) 9 [/quote] Tämä koko tilanne on jotenkin niin sekava. En voi uskoa tätä todeksi. Ollaan erosta ja muista mahdollisuuksista puhuttu, ja välillä molemmista tuntui siltä niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, kaikki olisi hyvin. Lauantain jälkeen en ole enää osannut itkeä, koska en voi uskoa todeksi tätä. Päivät olen ollut kotona, siivonnut, pakkaillut tavaroita, järjestellyt miehen tavaroita, ym. Tänään vasta aloin tajuta, kun mies toi muuttokuorman, halattiin ehkä viimeisen kerran, ja jäin yksin. Tuntuu etten osaa edes nukkua yksin. Enkä tehdä mitään muutakaan. Salilla käymisen aion aloittaa mahdollisimman pian, tosin yksin, koska kavereita ei juuri ole. Olen vaan niin rikki :( mies sanoi että haluaisi vielä jatkossa vaihtaa kuulumisia, ehkä nähdä (pakkokin koska osa tavaroistani on vielä siellä.) mutta en tiedä.. Toivon vaan että palattaisiin.. :(
[/quote]
Se yksin oleminen on pahinta, kun on tottunut olemaan sen toisen kanssa koko ajan. Asuitte ilmeisesti yhdessä? Minullakin oli todella vaikeaa olla yksin alkuaikoina. Selvitin sen niin, että keksin itselleni koko ajan jotain tekemistä. Iltaisin olin niin väsynyt, etten jaksanut enää miettiä vaan nukahdin samointein kun sänkyyn pääsin.
Tuon takia on tärkeää luoda ne omat uudet rutiinit, joiden avulla tajuat että elät omaa elämääsi, sillä jos palaat samaan vanhaan, mieleesi tulvivat kaikki muistot exän kanssa. Haluatko ihan tosissaan olla pettäjän kanssa? Hän halusi jotain muuta ihmistä enemmän kuin sinua, mieti. Riskeerasi suhteesi sinuun sen jonkun toisen takia ja nyt haluaa olla vielä väleissä sinun kanssasi? Kengänkuva takapuoleen tuollaisille.
Tiedän, että sinä ansaitset parempaa :) Ajattele jotakuta turvallista miestä, joka ei halua olla kuin sinun kanssasi. Arvostaa sinua tarpeeksi tehdäkseen sen mitä lupaa. Haluatko murehtia uutta pettämistä seuraavat reilu puoli vuotta ainakin? Ja tapella siitä exän kanssa. Ei kuulosta houkuttelevalta :s
Olin saman ikäinen, kun sinä, kun aloin olemaan yhdessä ensirakkauteni kanssa. Olihan se huumaavaa, mutta paljon siinä oli myös pahaa. On olemassa myös niitä aikuisia ihmisiä, ketkä eivät tee pahasti sinua kohtaan :)
9
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:26"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 23:03"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:51"] [quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:49"]Onko tämä ensirakkautesi? Minäkin luulin ensimmäisen eron kohdalla, että kipu on niin hirveää ettei siitä kertakaikkiaan voi päästä yli. Silti pääsin ja myöhemmin tajusin ettei ero ole maailmanloppu, hetken vain kirpaisee :) [/quote] Oli :( kuinka kauan sinulla kesti päästä yli? Kauanko aikaa erosta nyt on? Miltä tuntuu nähdä mies? (jos näet) [/quote] Voi ei, tiedän tasan tarkkaan mitä käyt nyt läpi. Itsellekin ero oli todella hankala ja vei kauan aikaa. Itse en pahimpaan aikaan osannut istua, en seisoa, en maata, en tiennyt yhtään mitä olisi pitänyt tehdä. Ikävä toista kohtaan oli NIIN suurta. Kokonaan yli pääseminen kesti minulla yli vuoden. Olin miehen kanssa tekemisissä vielä eron jälkeen, joten se ei todellakaan ainakaan helpota tilannetta! Tällä hetkellä tunnen miestä kohtaan vain inhoa, sillä hän yritti sabotoida suhteeni nykyiseen mieheeni, kenen kanssa jo asunkin yhdessä. Riitelimme useat kerrat nykyisen miesystäväni kanssa tästä eksästä, joten enää ei ole vaaraa että häneen jaksaisin suoda yhtäkään lämmintä ajatusta. Mutta asiaan. Suosittelisin sinulle nyt että ottaisit eron miehestä. Miksi et aloittaisi puhtaalta pöydältä? Minä jos kuka tiedän, että rakastat miestä nyt ja seisoisit vaikka kuukauden päällään jos saisit hänet takaisin. Kokemuksesta sanon ettei kannata. Jos suhteenne ei kaadu pettämiseen, se kaatuu siihen miten pettäminen on mukana elämässänne. Riitelette pettämisestä kuitenkin, tai siitä kun mies on taas lähdössä kavereiden kanssa ulos ja pelkäät, että hän pettää uudestaan. Ja näin noidankehä on valmis :( Vaikka nyt tuntuu pahalta, kuukauden päästä on jo toinen ääni kellossa. Lähdet tyttöjen kanssa baariin, laittaudu nätiksi ja tajuat että saat huomiota muualtakin :) Käytä tinderiä, juttele muiden miesten kanssa äläkä ole tekemisissä mieheen enää ollenkaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Minä tiedän mitä se vatvominen toisen kanssa on... vaikka laastarisuhteista puhutaan paljon pahaa, kyllä ne asiansa ajavat, vaikka itsekästähän se onkin. Mutta mieti, minä selvisin :) Ja niin selviät sinäkin, se ei vain nyt tunnu siltä kun olet tottunut niin olemaan sen toisen kanssa. Luo uudet päivärytmit mitä noudatat, ja päätä että elät vain itsellesi. Aloita urheilu (jos et jo urheile) ja tee sitä vaikka kaverin kanssa. Näin saat muutakin ajateltavaa kuin ex :) 9 [/quote] Tämä koko tilanne on jotenkin niin sekava. En voi uskoa tätä todeksi. Ollaan erosta ja muista mahdollisuuksista puhuttu, ja välillä molemmista tuntui siltä niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, kaikki olisi hyvin. Lauantain jälkeen en ole enää osannut itkeä, koska en voi uskoa todeksi tätä. Päivät olen ollut kotona, siivonnut, pakkaillut tavaroita, järjestellyt miehen tavaroita, ym. Tänään vasta aloin tajuta, kun mies toi muuttokuorman, halattiin ehkä viimeisen kerran, ja jäin yksin. Tuntuu etten osaa edes nukkua yksin. Enkä tehdä mitään muutakaan. Salilla käymisen aion aloittaa mahdollisimman pian, tosin yksin, koska kavereita ei juuri ole. Olen vaan niin rikki :( mies sanoi että haluaisi vielä jatkossa vaihtaa kuulumisia, ehkä nähdä (pakkokin koska osa tavaroistani on vielä siellä.) mutta en tiedä.. Toivon vaan että palattaisiin.. :(
[/quote]
Se yksin oleminen on pahinta, kun on tottunut olemaan sen toisen kanssa koko ajan. Asuitte ilmeisesti yhdessä? Minullakin oli todella vaikeaa olla yksin alkuaikoina. Selvitin sen niin, että keksin itselleni koko ajan jotain tekemistä. Iltaisin olin niin väsynyt, etten jaksanut enää miettiä vaan nukahdin samointein kun sänkyyn pääsin.
Tuon takia on tärkeää luoda ne omat uudet rutiinit, joiden avulla tajuat että elät omaa elämääsi, sillä jos palaat samaan vanhaan, mieleesi tulvivat kaikki muistot exän kanssa. Haluatko ihan tosissaan olla pettäjän kanssa? Hän halusi jotain muuta ihmistä enemmän kuin sinua, mieti. Riskeerasi suhteesi sinuun sen jonkun toisen takia ja nyt haluaa olla vielä väleissä sinun kanssasi? Kengänkuva takapuoleen tuollaisille.
Tiedän, että sinä ansaitset parempaa :) Ajattele jotakuta turvallista miestä, joka ei halua olla kuin sinun kanssasi. Arvostaa sinua tarpeeksi tehdäkseen sen mitä lupaa. Haluatko murehtia uutta pettämistä seuraavat reilu puoli vuotta ainakin? Ja tapella siitä exän kanssa. Ei kuulosta houkuttelevalta :s
Olin saman ikäinen, kun sinä, kun aloin olemaan yhdessä ensirakkauteni kanssa. Olihan se huumaavaa, mutta paljon siinä oli myös pahaa. On olemassa myös niitä aikuisia ihmisiä, ketkä eivät tee pahasti sinua kohtaan :)
9
[/quote]
Asuttiin aika pitkään yhdessä. Oikeastaan tavallaan heti kun alettiin seurustella. Haluaisin todella olla juuri tämän miehen kanssa, koko loppu elämän. En näe hänessä"pettävää sikaa", näen ihmisen, joka tekee virheitä. Niinkuin kaikki muutkin. Näen hänessä kaiken sen hyvän, kaikki ne muistot, hyvät hetket, rakkauden.. Enkä muutenkaan usko, että sellaista miestä on, joka ei IKINÄ tekisi jotain todella loukkaavaa. Ainakaan minun kohdalle ei ole sattunut..
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:48"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:46"]se ei varmaan ollut elämäsi mies. miksi olisi ollut? kerro lisää teistä [/quote] Pelkään että oli.. :/ Me vain sovimme täydellisesti yhteen.. Ap
[/quote]
Ette sopinut sen miehen mielestä.
Voi luoja, älä roiku siinä limanuljaskassa. Lopetat kaiken yhteydenpidon etkä kerjää mitään. Jatka elämää.
Hei, se ei ollut elämäsi mies, vaikka siltä nyt tuntuu. Hän oli siis ensirakkautesi? Et voi edes muusta tietää siis vielä.
Olen nelikymppinen ja mulla on tullut ero *kolmen* elämäni miehen kanssa. Kaksi oli seurustelusuhteita, yksi oli avioliitto. Seurusteluissa minut jätettiin, avioliitossa minä jätin. Tällä hetkellä seurustelen onnellisesti ei-niin-elämäni miehen kanssa, mutta meillä on kivaa, hyvää elämää ja säkenöivää seksiä.
Sanoisin siis näin kokemuksen rintaäänellä, että kyllä niitä "elämäsi miehiä" tulee vielä. Ja muitakin. :)
[/quote] Asuttiin aika pitkään yhdessä. Oikeastaan tavallaan heti kun alettiin seurustella. Haluaisin todella olla juuri tämän miehen kanssa, koko loppu elämän. En näe hänessä"pettävää sikaa", näen ihmisen, joka tekee virheitä. Niinkuin kaikki muutkin. Näen hänessä kaiken sen hyvän, kaikki ne muistot, hyvät hetket, rakkauden.. Enkä muutenkaan usko, että sellaista miestä on, joka ei IKINÄ tekisi jotain todella loukkaavaa. Ainakaan minun kohdalle ei ole sattunut..
[/quote]
Niin.. ymmärrän kyllä että haluat ajatella juuri noin. Niin minäkin tein :) Jotkut ihmiset vain oppii kantapään kautta, siinä ei auta vaikka muut ihmiset yrittäisivät sanoa kuinka kannattaa tehdä.
Viimeistään vuoden päästä huomaat oletko tehnyt exän kanssa oikeita ratkaisuja. Nyt olet vielä niin tunteidesi vietävissä, että et osaa hakeakaan muita ratkaisuja elämääsi, kuin tämän exän.
Toivon, että jatkat itsenäistä elämääsi, sillä olen melko varma että se on parempaa mitä nykyinen elämäsi voisi olla. Hankalaahan se on, mutta mitä kaikkea on vielä edessäsi... elämä näyttää :)
9
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:59"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 22:58"]Ei se mies ole sinusta kiinnostunut, kun pettää ja annat anteeksi mutta silti lähtee. Etsi uusi mies. Vapaita miehiä löytyy.
[/quote]
[/quote]
En halua ketään muuta :(