Tarina Tertun Alanyaseikkailu! Peukuta jos haluat jatkoa

Keksin tarinan, peukuta jos kaipaat tarinalle jatkoa:

Terttu oli ihan tavallinen nuori suomalaisnainen, iältään 22v. Terttu oli jo pidemmän aikaa ollut hieman hukassa ja tylsistynyt elämäänsä, johon ei kuulunut poikaystävää eikä harrastuksia. Tertulla oli ollut vain kymmenen vuoden ajan pieni suloinen villakoira, kunnes aika jätti ja Terttu jäi ypöyksin pieneen yksiöönsä. Hänellä oli toki ollut ystäviä, mutta välit koulukavereihin olivat jo jääneet ja viileentyneet ajan kanssa. Hän oli tehnyt monenlaisia työkeikkoja, oli ollut puhelinmyyjänä, kaupan kassana ja urheilukaupassa. Missään hän ei voinut sanoa viihtyneensä tai kokeneensa oloaan kodikkaaksi, ei enää edes omassa kodissaan, joka oli tyhjä. Yhden kerran hän sai mukamas parhaa idean ja hän myi kaikki huonekalunsa pois halvalla netissä. Sen hetken aikaa hän mietti mitä rahoilla tekisi, kunnes kuuli että hänen vanhempansa suosittelevat hänelle lomamatkaa, Terttua piristämään.

Hän ei ollut koskaan käynyt Tallinnaa pidemmällä, hän ei ollut edes ajatellut että uskaltaisi koskaan pidemmälle lähtöä saati yksin! mutta Terttu päätti kerrankin repäistä ja lähteä nauttimaan auringosta, oli kovin sateista ja viileää. Sääennustus ennusti jälleen pilvistä ja sateista, se masensi lisää. Miehiä hän ei ollut juurikaan päässyt tapailemaan, koska hän oli hyvin huomaamattoman oloinen ja ujo. 

Terttu avasi netin ja katsoi lomamatkatarjoukset, pian hän huomasikin että matka Alanyaan maksaisi vain 260e ja lähtö olisi jo kolmen päivän päästä. Mikä iloinen yllätys! Terttu ajatteli. Sitten hän perääntyi ja mietti uskaltaisiko hän kumminkaan lähteä? sitten hän ajatteli että katuisi vielä kiikkustuolissakin sitä jos ei olisi uskaltanut lähteä, niinpä terttu varasi matkan. Hän ei tiennyt yhtään mitä matkalle tulisi ottaa mukaan, eihän hänellä ollut edes kesävaatteita. Hän oli lähes koko ikänsä talsinut samassa tuulipuvussa ja lenkkareissa. Hänelle tuli kiire rynnätä kauppaan katsomaan josko löytyisi loma-asuja. Mutta mitään ei löytynyt, kauppa olikin vain täynnä juhlavaatteita muistuttavia asuja ja t-paitoja, joista oli vaikea valita mieluista ja sopivaa. Terttu suunnisti kirpputorille josta hän teki kuin tekikin pari huippuedullista ja hyvää löytöä, nyt hän sai pakattua matkalaukkunsa, jonka hän löysi myös kirpputorilta.

Hän soitti vanhemmilleen ja kertoi rohkeasta teostaan, hän pääsisi vihdoin aurinkoon! vanhemmat olivat iloisia hänen puolestaan ja toivottivat hyvää matkaa. Lentokoneessa Terttu ei oikein ymmärtänyt mitään, hän ei pelännyt mutta ei ollut suuna päänä ilostakaan, kuten jotkut toiset matkustajat. Kone laskeutui ja oli aika turistibussimatkalle Alanyaan. Terttu ihaili maisemia ja pian hän näki myös rantaa ja palmuja. Hän tunsi olevansa jonkin elokuvan kuvauksissa,  niin ihmeellistä se oli.

Kello soi aikaisin aamulla, Terttu oli niin tottunut laittamaan kellon aikaisin soimaan töiden takia. Hän suunnisti hotellin aamupalalle ja nautti kiireettömästä, vapaasta olostaan. Hetken aikaa hän tunsi itsensä perhoseksi joka liihotti kohti aurinkoista paratiisia. Aamupalalla hän söi jugurttia, leipää, omenan ja muroja. Hän kiitti aamupalasta ja päätti suunnata matkansa tutkimaan kaupunkia ja rantaa. Hän tarkisti olivatko bikinit varmasti tulleet mukaan laukkuun, hän kun ei ollut varma löytäisikö hän juuri omaa kokoaan kaupungista. Keltaiset bikinit löytyivät hetken etsimisen jälkeen ja Terttu laittoi bikinien päälle kevyen viininpunaisen sifonkirantamekon jonka hän löysi kirpputorilta.

Meri kimmelsi kauniin sinisenä ja vesi oli ihmeellisen kirkasta ja läpinäkyvää. Hän hymyili ja kävi uimassa. Sitten hän huomasi unohtaneensa aurinkorasvan ja pelkäsi palavansa, hän meni varjoon. Varjoisalla paikalla oli yksin paikallinen tummasilmäinen mies joka oli suurinpiirtein saman ikäinen kuin Terttu. Mies hymyili ja mittaili häntä päästä varpaisiin. Terttu meinasi saada pakokauhukohtauksen ja pelkäsi että mies alkaisi nimitellä häntä, hän kun ei ollut tottunut eikä tiennyt mitä se arvioiva katse oikein merkkasi. Niinpä hän siirtyi sivummas, mutta muisti kumminkin että nyt hän oli ulkomailla ja tavat saattaisivat olla eri kuin Suomessa.

Yhtäkkiä mies tuli lähemmäs häntä ja alkoi jutella englanniksi. Mies kehui häntä kauniiksi, Terttu punastui kukaan ei ollut koskaan kehunut häntä kauniiksi, korkeintaan nätiksi joskus lapsena eli kymmenen vuotta sitten. Mies huomasi Tertun tulipunaisena punoittavan ihon ja kysyi saisiko hän antaa aurinkovoiteensa. Punastellen Terttu lainasi aurinkovoidetta. Mies tuli yhä lähemmäs ja hymyili niin valloittavasti kuin ikinä voi, miehellä oli vitivalkoiset hampaat. Terttu ei edes muistanut milloin hän oli itse viimeksi käynyt hammaslääkärissä saati kampaajalla ja sitä ajatellessa hän punastui lisää.

Pian mies kysyi mistä maasta Terttu oli kotoisin ja mies kertoi oitis että hänen serkkunsa on naimisissa suomalaisen naisen kanssa, niinpä heillä riitti juteltavaa. Mies oli koko ajan kohtelias, vaikka hän istuikin aivan liian lähellä, Terttu ajatteli ja siirtyi kauemmas. Mies halusi tarjota Tertulle siiderin ja Terttu valitsi rantabaarista pina colada juoman. He nauroivat onnellisena auringon paahteessa. Terttu halusi mennä vielä mereen viilentymään ja mies seurasi perässä. Pian he polskivat kuin kalat tai pikkulapset niin että vesi roiskui muiden turistien niskaan ja molemmat nauroivat kovaa. Yhtäkkiä laineiden roiskeessa mies tarttui Terttuun kiinni ja moiskautti ison pusun hänen poskelleen. Sen seurauksena Terttu vakavoitui eikä hän tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, niinpä hän muuttui jälleen paloauton punaiseksi ja poistui merestä. Mies luuli että Terttu on niin uskollinen että hän suuttui pikkupususta, miestä alkoi hävettää.

Mies juoksi Tertun perään ja alkoi selittämään ettei tarkoittanut mitään pahaa ja sanoi ettei tekisi niin enää ikinä, ainakaan ilman lupaa. Mies kysyi Tertulta myös että pitikö hän häntä komeana vaiko iljettävänä. Mies kertoi ettei hänellä ollut koskaan ollut turistinaisia tyttöystävinä, aikaisemmat tyttöystävät olivat olleet turkkilaisia. Terttu sai soperreltua että piti miestä ihan komeana mutta ei uskaltaisi luottaa ja oli muutenkin lähdössä pian pois takaisin Suomeen. Mies katsoi Terttua surullisena ja antoi hänelle numeronsa joka oli kirjoitettu rantabaarin kuittiin, ehkä he vielä jonain päivänä kohtaisivat jossain. "Älä unohda hauskaa hetkeämme ja kohtaamistamme!" mies sanoi ja hymyili. Terttu oli hotellissa salaa iloinen kohtaamastaan miehestä ja piti kuittia kuin aarretta.