Mikkelin mammat! :D Mitäs siellä oikein on kuppikuntailtu? Soo Soo!
Kuppikuntaiseksi moitittu äiti-lapsikerho
pantiin ruotuun Mikkelissä – ”Ei ole varaa
tällaiseen maineeseen”
Perhekerhoista etsitään seuraa ja vertaistukea raskaaseen lapsiperhearkeen.
Mikkelin kaupungin perhekerho niitti netin palstoilla niin huonoa mainetta, että
toiminta laitettiin kokonaan uusiksi.
Mikkelissä toimii nykyisin kaksi avointa päiväkotia, joissa järjestetään joka aamupäivä
toimintaa eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vielä pari-kolme vuotta sitten tilanne
ei ollut yhtä hyvä. Päiväkotien nykyinen johtaja Tuula Rahikainen muistaa kauhistuneensa,
kun kuuli mitä äidit kertoivat netissä tuolloin perhekahvilana toimineesta Jussin tuvasta.
– Facebookissa oli tällaista kirjoittelua, että Jussin tuvalle on ikävä mennä, kun siellä jo
ovelta katsotaan pihalle uudet ihmiset. On nurkkakuntaista porukkaa, joka vain juttelee
keskenään eikä ota uusia tulijoita vastaan. Se oli minulle viimeinen niitti. Jo monta vuotta
olin jankuttanut sitä, että paikalle pitää saada oikealla tavalla koulutettua henkilökuntaa. Ei
ole varaa tällaiseen maineeseen, sanoo Rahikainen.
Rahikaisen mukaan ongelmat johtuivat Jussin tuvan toimintamallista: Kahdesta
työntekijästä toinen oli Mannerheimin lastensuojeluliiton palkkaama ja toinen kaupungin
työntekijä. Heillä oli eri esimiehet, eikä toiminnalle siksi löytynyt yhteistä linjaa. Rahikainen
itse toimi esimiehenä kaupungin työntekijälle.
Syksyllä 2012 kaupunki siirsi Jussin tuvan kokonaan varhaiskasvatuksen alaisuuteen jatyöntekijöiksi palkattiin lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Siitä lähtien toiminta on
järjestetty avoimen päiväkodin periaatteiden mukaisesti.
Rahikainen kertoo, että muutosten jälkeen osa Jussin tuvalla vaikuttaneista äideistä jäi
toiminnasta pois. Mutta kuohuntavaiheen jälkeen mukaan alkoi tulla uusia kävijöitä.
– Lapset saavat ryhmissä ikätasoistansa toimintaa ja äidit verkostoituvat. Paljon on Mikkeliin
muuttajia, jotka löytää netistä nämä meidän avoimet ja sitä kautta voivat löytää itselleen
ystäviä.
Keskusteluissa ei kaunistella vauva-arkea
Keskiviikkoaamuisin Jussin tuvalla kokoontuu vauvatupa. Mikkeliläinen Minna Nissinen ja
hänen Elmo-poikansa ovat käyneet ryhmässä viime keväästä asti
– Mua vähän jännitti tulla tänne aluksi. En ollut varma, että millaisia ihmisiä täällä on ja
minkä ikäisiä lapsia. Oli ennakkoluulojakin tätä ryhmää kohtaan.
Nissinen kuitenkin kiittää ohjaajia siitä, että hän tunsi itsensä tervetulleeksi heti alusta
saakka. Hän ei tuntenut muita äitejä etukäteen, mutta on puolen vuoden aikana tutustunut
uusiin ihmisiin ja löytänyt vertaistukea.
– Jos on ollut itsellä huono yö ja huono aamu ja on tosi väsynyt, niin täältä löytyy aina
kourallinen ihmisiä, jotka on kanssa väsyneitä. On sellainen olo, että kuuluu joukkoon. Tää
on sellainen paikka, että ei ainakaan itselleni tulis mieleen näytellä, että joo, oon tosi pirtee,
Nissinen nauraa.
Myös Helsingistä takaisin Mikkeliin raskausaikana muuttanut Saara Kosonen kiittelee hyvää
ilmapiiriä. Hänen poikansa Nooa on nyt puolen vuoden ikäinen.
– Kun täällä on vuoden ikään asti hyvin erilaisia vauvoja, niin on ollut kiva keskustella
muiden äitien kanssa, että kuinka teillä on missäkin iässä mennyt nämä asiat. On saanut
vähän perspektiiviä sen oman ympyrän ulkopuolelle.
Äitien toiveesta muskaria joka viikko
Ammattilaisten johdolla toimivat perhekerhot ovat neuvoloiden ohella tärkeitä varhaisen
tuen paikkoja. Jussin tupa toimii Mikkelin Lähemäki-talolla, jonka tiloissa sijaitsee muun
muassa lasten kehityksen tukiyksikkö ja puheterapeutti.
– Jos huomataan, että joku perhe tarvitsee apua, niin saamme tästä nopeaa konsultointia
ja voidaan lähteä viemään asiaa eteenpäin. Jos taas on uusia perheitä, jotka ovat
muuttaneet Mikkeliin, niin lasten tukiyksiköstä on ohjattu meille, kertoo Jussin tuvan
lastentarhanopettaja Kirsi Hyrkkänen.
Perhekerhon tärkein tehtävä on kuitenkin tuoda iloa arkeen, ajattelee Hyrkkänen.
Vauvatuvalla järjestetään joka viikko musiikkileikkituokio ja esimerkiksi askartelua,
vanhempien toiveiden mukaan. Kerran kuukaudessa neuvolantäti on paikalla vastaamassa
kysymyksiin.
– Pyritään luomaan sellainen tunnelma, että kaikesta voi puhua ja että me ollaan lapsia ja
lapsiperheitä varten täällä, Hyrkkänen sanoo.
Tänä syksynä vauvatuvassa on käynyt viikoittain 15-20 äiti-vauvaparia. Äidit ovat eri-ikäisiä
ja heillä on erilaiset ammatilliset taustat, mutta niitä ei ryhmässä kysellä. Vaikka keskustelu
pyörii lähinnä vauvojen ympärillä, niin muistakin aiheista puhutaan.
– Itse olen löytänyt samanhenkisiä äitejä, joiden kanssa juttu lähtee luistamaan ja
puheenaihekin saattaa kääntyä nopeasti omiin mielenkiinnon kohteisiin, sanoo Minna
Nissinen.