Erakoituminen jossain kaukana.
Eli erosin noin vuosi sitten "pitkästä" suhteesta ja nyt olen jonkin aikaa miettinyt, että pitäisikö ostaa joku halpa mummon mökki korvesta ja asua siellä vain yksin. Olen 23v mies ja erittäin kyllästynyt tähän "perus" elämään betoniviidakon keskellä. Olen ollut pari vuotta ihan ok palkkasessa työssä ja elämä lähinnä menee hukkaan siellä. Ainoa hyvä puoli siellä on vain se palkka, mutta minulle riittäisi sekin, että olisi katto pään päällä ja olisi varaa ostaa ruokaa. En kaipaa uutta kumppania vierelleni, koska sain aikasemmasta suhteesta jo kokea sen parisuhteen "hienouden". Taidan muutenkin olla A seksuaali, tai ainakin jotain sinne päin. Nauttisin siitä, että voisin asua omassa rauhassa ja hiljaisuudessa luonnon keskellä. Asuin nuoruuden maaseudulla, joten tiedän nauttivani omavaraisesta elämän tyylistä. Joten kysymys kuuluu, että kannattaako ottaa riski, jättää työt ja elämä täällä helvetissä taakse ja lähteä tavoittelemaan tuota?
Kommentit (10)
Aika nuorena elämäänsä kyllästynyt yksilö. No, eikun toteuttamaan sitä haavetta sitten.
Auto pitää olla sitten siellä korvessa, kun joudut kuitenkin remppaamaan piilopirttiäsi ja muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Auto pitää olla sitten siellä korvessa, kun joudut kuitenkin remppaamaan piilopirttiäsi ja muutenkin.
Tottakai auto pitää olla ja sellainen löytyy jo. Oman talon remppaaminen ja koko tontin laittaminen olisi mukavaa puuhaa. Kokemustakin löytyy jonkin verran, joten ei pitäisi olla ongelma. AP
Katso dokumentti Rajaseudun poikamiehet. Siinä taidetaan kuvata kaipaamaasi elämää?
Vierailija kirjoitti:
Katso dokumentti Rajaseudun poikamiehet. Siinä taidetaan kuvata kaipaamaasi elämää?
No suurinpiirtein, mutta ei nyt kumminkaan ihan. 😂😂 - AP
Kannattaa, tee se. Sinä olet vielä niin nuori, että ehdit muuttaa elämäsi suuntaa mikäli huomaat tehneesi sinulle sopimattoman ratkaisun. Itse odotin, näin jälkikäteen tarkasteltuna, turhankin kauan. Nyt yli kaksi vuotta 90 prosenttisesti erakkona ja en todellakaan aio enää palata siihen ihmisyhteisöjen saastaan ja kuonaan sekä kaikkeen muuhun kielteiseen liittyen mm. nykyiseen työpaikkakulttuuriin.
- köyhä, mutta vapaa-
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa, tee se. Sinä olet vielä niin nuori, että ehdit muuttaa elämäsi suuntaa mikäli huomaat tehneesi sinulle sopimattoman ratkaisun. Itse odotin, näin jälkikäteen tarkasteltuna, turhankin kauan. Nyt yli kaksi vuotta 90 prosenttisesti erakkona ja en todellakaan aio enää palata siihen ihmisyhteisöjen saastaan ja kuonaan sekä kaikkeen muuhun kielteiseen liittyen mm. nykyiseen työpaikkakulttuuriin.
- köyhä, mutta vapaa-
Amen🙏
Kannattaa! Varmistat vain, että elämän edellytykset uudella asuinpaikalla täyttyy, eli jotain työtä on saatavilla jota voi tehdä sitten vaikka osa-aikaisesti, sen verran että saa elämisen kulut katettua. Ja että talo on varmasti asuttavassa kunnossa, ettei tule ongelmia homeen tai muun kanssa. Mutta kyllähän sinä nämä varmaan tietenkin varmistaisit.
Jos joku menisikin pieleen tai elämä siellä ei tuntuisikaan hyvältä, voit aina palata. Parempi että kokeilet jo nuorena, kuin että elät vuosia elämää josta et pidä. Vaikka toteaisit myöhemmin ettei yksinäsi sivussa asuminen olisikaan sinun juttusi, ainakin tiedät sen jälkeen paremmin, mikä se unelmajuttu voisi olla. Unelmat löytyy vain kokeilujen kautta.
Itse olen haaveillut samantyyppisestä elämästä ehkä yläasteikäisestä saakka. En ole haaveillut ihan korpeen muuttamisesta enkä erakoitumisesta, mutta tietynlaisesta elämänrytmin hidastamisesta, luonnon kanssa sopusoinnussa elämisestä, omavaraisuudesta, rauhasta ja hiljaisuudesta. Nyt olen 25 ja ostin juuri oman talon :) Ole rohkea!
Niinno miksei? Jos tuo on sinun haaveesi, niin turhaan sinä sinne kaupunkiin jäät masentumaan.