Missä asioissa luotat isoäitisi tai isomummosi perintöön?

Varmasti omituisin on se, että minulla on aina silmäneula+lankaa keittiön verhossa siltä varalta, että jostain lähtee nappi tai jotain pitää korjata. Neulatyyny katoaa helposti, mutta tuossa verhonkulmassa näkymättömissä neula säilyy hyvin.

Eipä muuta kuin satojen tuhansien arvoinen osakesalkku, josta kiitän ja pokkaan. Mummot ostivat kuuliaisina kansalaisina aikoinaan kumisaapastehtaan osakkeita ja periyttivät varannon lapsenlapsilleen. "Kumpparitehdas" on kyllä pistetty siitä salkusta lihoiksi jo aikaa sitten ja varanto sijoitettu jo ihan muualle :=)

Ei mitään kun en koskaan yhtään heistä ehtinyt tapaamaan..tai pari reseptiä on kuulemma sieltä lähtöisin, ne tosin sain äidiltä.

Vaatteiden hankinnassa. Kaikki ommellaan itse kotona paitsi sukat ja alusvaatteet.

Myös asumisessa. Talo on edelleen sama kuin isovanhempieni vanhemmilla.

Asiat luistavat paremmin, jos miehen saa uskomaan, että kaikki ovat hänen ideoitaan.

Asioista kerrotaan vaan niille, kelle on pakko. Muut eläköön tietämättömyydessä.

Asuntolainan poismaksussa :D 

Henkiseen perintöön liittyvissä hmm... Pitäisi syödä mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa. Siis teollisesti käsittelemätöntä. 

Hoida hampaasi.

Kasvatuksessa siihen, että lapsi tarvitsee myös omaa aikaa ja oppia leikkiä myös itsekseen, ilman että vanhempi koko ajan höösää ja leikkii siinä mukana. Siis että jokainen ihminen tarvitsee ihan vaan omaa aikaansa kehittääkseen mielikuvitustaan. On toiminut nyt jo neljä sukupolvea, meistä kaikista on tullut täyspäisiä.

Toki käytännän neuvo "elä sen mukaan kuin tienaat" on varmaan meille kaikille tullut iskostettua kalloon jo pienenä ja sen mukaan on menty.

Tee työtä, säästä, liiku

En ole ottanut nenäkorua tai portoksi ryhtynyt, minkä vannoin.